Haluatko Psykologin päätoimittajaksi, Annarilla Ahtola?

Psykologi-lehden päätoimittaja uupui, koska Psykologiliiton johto puuttui jatkuvasti lehden tekemiseen ja sisältöihin. Journalisti kysyi puheenjohtaja Annarilla Ahtolalta, mistä on kyse.
JOURNALISTI
27.9.2018

Riitta Ahonen, teksti
Meeri Utti, kuva

Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola, miten on tultu tilanteeseen, että päätoimittaja Hannele Peltonen on tehnyt AVI:in valvontapyynnön Psykologiliiton toimista työnantajana?

”Olemme juuri kesällä tehneet selvityksen toimiston työilmapiiriin liittyen, ja sen mukaan työntekijämme ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä Psykologiliittoon työnantajana. Psykologiliitto työnantajana noudattaa toiminnassaan lakia eikä työnantajana voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä. Viranomaisten kanssa toimimme mielellään yhteistyössä ja autamme heitä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.”

 

Kun Peltonen ja työsuojelupäällikkö Irmeli Kosonen kertoivat liiton toimiston ongelmista hallitukselle viime huhtikuussa, esitit että sinusta voisi tulla Psykologi-lehden päätoimittaja. Mitä tarkoitit tällä?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”


Onko Peltosen asema Psykologi-lehden päätoimittajana vaarantunut hänen AVI:in tekemänsä valvontapyynnön jälkeen?

”En voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Haluatko ryhtyä lehden päätoimittajaksi?

”Psykologiliitossa on monta asiantuntijatehtävää, joihin jokaiseen tarvitaan juuri kyseisen alan ammattilainen. Minä en ole journalismin ammattilainen ja keskityn omaan puheenjohtajan työhöni perustehtävämme mukaisen edunvalvontatyön johtajana ja toimiston esimiehenä.”
 

Miten selvitys ja arviointi Peltosen kokemien kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty niiden välttämiseksi ja vähentämiseksi?

”Meillä Psykologiliitossa työntekijöiden hyvinvointi on ykkösprioriteetti. Suutarin lapsilla pitää olla ehjät kengät. Niinpä haluamme jatkuvasti kehittää itseämme työnantajana ja työpaikkana. Työnantajana noudatamme tietenkin lakia, enkä voi kommentoida yksittäisiä työntekijöitä koskevia kysymyksiä.”
 

Miten kommentoit liiton pääsihteerin yrityksiä puuttua lehden taittoon ja ammattigraafikon työhön?

”Haluamme pitää Psykologiliiton hyvänä työpaikkana, joten tavoitteenani on luoda sellainen työympäristö, jossa kaikki viihtyvät. Yhdessä tekeminen ja ideointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen on erittäin tärkeää. Lehden osalta päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä ja tekee päätökset.”
 

Elokuussa työyhteisön kehittämispäivä järjestettiin samana päivänä, kun lehti lähti painoon. Miksi näin?

”Kun monen ihmisen kalentereita sovitellaan yhteen, kokousten, tilaisuuksien ja muun työn päällekkäisyyksiä ei ikävä kyllä voi täysin välttää. Se on harmillista. Tärkeää on ennakointi. Mitä aikaisemmin päivämäärät ovat tiedossa, sitä paremmin jokainen pystyy aikatauluttamaan omaa työkuormaansa ja havaitsemaan päällekkäisyyksiä. Kuten äsken totesin, tavoitteenamme on säilyttää Psykologiliitto hyvänä työpaikkana.”
 

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan lähes kaikki Psykologiliiton jäsenet haluavat paperilehden. Mitä hallitus päätti Psykologi-lehden jatkosta?

”Itse asiassa meillä ei ole kyselytietoa siitä, miten jäsenistö suhtautuu digilehteen. Tällä hetkellä tarjolla on paperilehti ja pdf-tiedosto. Pdf-tiedoston käytettävyys ja hyödynnettävyys on digilehteen verrattuna heikko. Vuoden 2019 toimintasuunnitelma laaditaan hallituksen tuoreiden linjausten mukaan, ja sen hyväksyy liittovaltuusto. Kuten muuallakin mediakentällä myös Psykologiliitossa on siirryttävä enenevässä määrin sähköiseen viestintään.”
 

Lue lisää:
Pomojen puristama - Psykologi-lehden päätoimittajan uupui, kun liiton johto halusi jatkuvasti puuttua lehden tekemiseen ja sisältöihin (Journalisti 12/2018)



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta