Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

JOURNALISTI
7.9.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Peik Johansson, kuva

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes on törmännyt erikoiseen ongelmaan. Säätiö on haastettu oikeuteen Keniassa.

Sananvapaustyötä kehittyvissä maissa tekevä Vikes on työskennellyt Somaliassa yhteistyössä Somalian journalistiliiton kanssa. Yhteyshenkilönä on toiminut liiton pääsihteeri.

Somalian journalistiliiton pääsihteeriydestä väännetään kuitenkin kättä. Liiton entinen pääsihteeri väittää yhä olevansa virassa, ja on nyt uhannut Vikesiä oikeustoimilla – ei Somaliassa vaan Keniassa.

Vikes sai entisen pääsihteerin asianajajalta elokuun alkupuolella sähköpostin, jossa kerrottiin, että Vikesiä vastaan on nostettu kanne kenialaisessa oikeusistuimessa. Vikesin edustajaa kehotettiin saapumaan heti seuraavana aamuna oikeuteen Keniaan.

Vastaajiksi on nimetty Vikes, Kirkon Ulkomaanapu ja liiton istuva pääsihteeri. Kanteessa väitetään istuvan pääsihteerin esiintyneen väärin perustein liiton edustajana ja siten erehdyttäneen Vikesiä ja Kirkon Ulkomaanapua. Samalla tämä käyttäisi väärin ”Somalian journalistiliito” -tavaramerkkiä, jonka entinen pääsihteeri on rekisteröinyt Keniassa.

Vikesin puheenjohtaja Juha Rekola kertoo, että kaksi eri oikeusastetta on Somaliassa vahvistanut istuvan pääsihteerin olevan Somalian journalistiliiton todellinen pääsihteeri. Hän ei näe kanteelle perusteita.

”Me pystymme osoittamaan lähes jokaisen lauseen vääräksi”, Rekola sanoo.

Kenialaisella oikeusistuimella ei hänen nähdäkseen myöskään ole tuomiovaltaa suomalaisten ja somalialaisten järjestöjen välisessä yhteistyössä.

Toisin kuin kanteessa annetaan ymmärtää, Kirkon Ulkomaanapu ei ole osallinen Vikesin hankkeessa. Järjestö tekee kyllä yhteistyötä Vikesin kanssa, mutta ei kyseisessä hankkeessa.

”Me emme ymmärtääksemme voi olla kanteessa vastaajana. Me emme tiedä, miksi olemme siinä nimitettynä”, Kirkon Ulkomaanavun viestintäjohtaja Ritka Heino sanoo.

Kaksi päivää kanteesta ilmoittamisen jälkeen entinen pääsihteeri julkaisi tapaukseen liittyen tiedotteen ja tuomarin allekirjoittaman paperin, joka vaikuttaa Kenian oikeusistuimen määräykseltä. Siinä kehotetaan Vikesiä ja Kirkon Ulkomaanapua lopettamaan yhteistyö istuvan pääsihteerin kanssa.

Vikes on muun muassa kouluttanut toimittajia Somaliassa ja rakentanut maan ensimmäisen monikamerastudion.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta