Työn julkisuus on kiusallista

JOURNALISTI
7.9.2018

Anna-Sofia Nieminen

Twitter: @SofiaNieminen

Kirjoittaja on Improbaturin päätoimittaja ja vapaa toimittaja.

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Törmäsin hiljattain artikkeliin, jossa toimittaja Donna Minkowitz analysoi yli 20 vuoden takaista juttuaan ja on pahoillaan tekemästään isosta virheestä. Vuonna 1994 julkaistu juttu kertoi Brandon Teenasta, transsukupuolisesta nuoresta miehestä, joka raiskattiin ja murhattiin. Jutussa annettiin ymmärtää, että Teena oli lesbo nainen, joka vihasi naisen vartaloaan.

At the time, I was extremely ignorant about trans people, Minkowitz kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.

On ymmärrettävää, että toimittaja epäonnistui transsukupuolisuuden käsittelyssä 1990-luvulla. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO poisti vasta tänä vuonna transsukupuolisuuden mielenterveyden häiriöiden joukosta.Transsukupuolisuudesta liikkuu vieläkin paljon väärää tietoa ja ennakkoluuloja. Voin kuvitella, että toimittajasta virhe tuntuu silti kamalalta.

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita.

On tietenkin ehdottoman hyvä asia, että oma ajattelu ja maailmankuva kehittyvät. Samoin on hyvä, että tietomme maailmasta tarkentuvat esimerkiksi tutkimuksen avulla. Isossa kuvassa onkin mitätön sivuseikka, että kehitys voi asettaa omia vanhoja artikkeleita kyseenalaiseen valoon. Ehkä sen muistaminen auttaa olemaan armollinen itseään kohtaan – yhtään väheksymättä sitä, että eniten vääristä tiedoista kärsivät jutuissa esiintyvät henkilöt, ei toimittaja.

Toimittaja on tietysti myös reaaliajassa altis arvostelulle. Jos tekee virheen ja saa siitä ryöpytystä, ei ole helppoa suhtautua tilanteeseen niin, että virheet ovat inhimillisiä ja niitä sattuu väkisinkin joskus.

Työn julkisuuteen olisikin hyvä saada valmennusta. Opinnoissa ja toimituksissa kyllä käsitellään julkisuutta, mutta pohdinnoissa julkinen on usein toisella puolella: saatetaan pohtia vaikkapa sitä, mitä tietoja jutun kohteesta voidaan julkaista. Yhtä lailla voisi käsitellä sitä, mitä keinoja toimittaja voi käyttää esimerkiksi julkisuuden tuoman paineen hallintaan.

Minkowitz teki rohkean teon, kun nosti juttunsa uudelleen esiin ja analysoi virhettään. Tällaisen avoimuuden voi nähdä myös yhtenä keinona hallita julkisuutta.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta