Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Stressrådgivning?

Danska Journalistförbundet erbjuder stressrådgivning åt sina medlemmar. Finns det liknande planer i Finlands Journalistförbund, utbildningschef Nina Porra?

”Nej, men samma frågor behandlas delvis inom karriärrådgivningen. Rådgivningen ges av psykologer och det diskuteras ofta 
sådana ärenden som har med psykisk hälsa, stress och ångest att göra. FJF har diskuterat möjligheten att ge psykologiskt stöd men kommit fram till att vi inte har rätt kunnande eller de resurser som krävs.”

JOURNALISTI
7.9.2018

Lina Laurent, text
Karl Vilhjálmsson, foto

”För fem år sedan gjorde vi tester för att granska arbetsklimatet och hur folk mådde. Det hade varit tungt, med en massa samarbetsförhandlingar och omställningar men ändå var alla rätt chockade över resultaten. Testerna visade rött för hela bunten. Vi började tala om stressen och hur vi mådde, vi hade något konkret att gå på och det fick saker i rullning. 

En viss mängd stress hör till jobbet. Stressen gör att man är skarp och att man får saker och ting gjorda, särskilt när deadline närmar sig. Den negativa stressen kommer när arbetsbördan är för stor och när man känner osäkerhet.

Förändringar hör till branschen och man kan milt säga att vi haft en del förändringar på KSF Media. 

Osäkerheten som hänger ihop med förändringarna är ändå tyngst – den som uppstår när frågetecknen inte rätas ut och när folk får sparken. Jag vet inte vad som är tyngre, att tvingas gå eller att vara den som blir kvar. I dag är vi bara sex journalister inklusive chefredaktören.

 

Stress och hur man orkar på jobbet är i dag den enskilt största frågan för arbetarskyddet. Stressen är samtidigt svår att greppa eftersom den är en så subjektiv upplevelse. Det som stressar mig kanske inte stressar min kollega och tvärtom. Vad som händer i ens privatliv påverkar också hur man mår.

Det är viktigt att det blir rumsrent att tala om stress utan att tycka att all stress är av ondo. Jag tror att mycket av den stress som gör folk sjuka beror på att man försöker dölja att man inte hinner göra jobbet, eller känner sig otillräcklig. Man kämpar på, går hem med en känsla att det blev skit och följande morgon när man öppnar tidningen är man livrädd eftersom man inte riktigt vet vad där står. Och när man läser sin text ser man alla saker man inte har gjort och alla samtal man borde ha ringt.

Det är egentligen ganska enkelt att motverka för mycket arbetsstress:

Det ska finnas en tydlig kommunikation med klara regler för bland annat arbetsfördelning, arbetstider, övertid och möten. Det är viktigare att informera en gång för mycket än för lite. Reglerna ska gälla för alla, det ska vara jämlikt.

Vi behöver också se varandra. 

Alla behöver feedback och i branschen är vi i regel ganska dåliga på att ge konstruktiv respons åt varandra.

Öppenhet är också viktigt, särskilt när det gäller prioriteringar. Vad är vårt uppdrag? Vad är vår målsättning? Det finns alltid för mycket att göra eller något man kunde göra bättre. Uppslagen tar aldrig slut, rubrikerna tar aldrig slut och inte ens utrymmet tar slut nuförtiden. Det behövs ett tydligt ledarskap och klara besked om vad vi ska göra och vad vi ska strunta i. Den perfekta texten finns inte.”


  • Kända orsaker till stress i arbetet:
    Osäkerhet, stor arbetsbörda, skiftande arbetstider, svagt kollegialt stöd, dåligt ledarskap, en ständig känsla av att ha bråttom, arbetslöshet, en känsla av orättvisa, mobbning, brist på uppskattning för det egna arbetet, otydlig arbetsbild, dåligt samvete över ogjort arbete, för lite arbete, brist på fortbildning.

Läs mera

En del stress är bra - när ska man oroa sig för en kollega eller vän?

Stressrådgivning?

Danska Journalistförbundet erbjuder stressrådgivning åt sina medlemmar. Finns det liknande planer i Finlands Journalistförbund, utbildningschef Nina Porra?

”Nej, men samma frågor behandlas delvis inom karriärrådgivningen. Rådgivningen ges av psykologer och det diskuteras ofta 
sådana ärenden som har med psykisk hälsa, stress och ångest att göra. FJF har diskuterat möjligheten att ge psykologiskt stöd men kommit fram till att vi inte har rätt kunnande eller de resurser som krävs.”



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta