Toimittaja saa rikkoa lakia

Pääkirjoitus.
JOURNALISTI
7.9.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliito.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Julkisen sanan neuvoston viime kuun kannanotto on radikaali. Neuvoston mukaan journalistit voivat rikkoa lakia, mikäli tilanne sitä vaatii. Kannanotto oli yleisluontoinen, mutta linkittyy Helsingin Sanomien Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin (HS 16.12.2017), joka herätti paljon keskustelua myös ammattikunnan sisällä.

Sananvapaus taataan perustuslaissa. Siitä puhuttaessa keskitytään useimmiten siihen, mitä saa sanoa. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin lain mukaan myös oikeus saada vastaanottaa tietoja, ja tähän myös JSN viittaa. Neuvoston kannanoton näkökulma ei ole se, että journalistien pitäisi saada sananvapauden nimissä levittää esimerkiksi salaiseksi luokiteltua tietoa. Sen sijaan kansalaisten on joskus saatava sananvapauden nimissä vastaanottaa tietoa, joka on syystä tai toisesta luokiteltu salaiseksi.

Nostaako JSN nyt Journalistin ohjeet lakia ylemmäksi? Ohjeet ovat tiukemmat kuin laki, joten ristiriitaa syntyy harvoin. On jo yleisesti hyväksyttyä, että journalisti toimii joskus lain edessä toisin kuin muut. Esimerkiksi lähdesuojan arvon ymmärtävät lähes kaikki.

Kun katsomme esimerkiksi Kiinaa, Venäjää tai demokratiasta pois lipuvaa Unkaria, meille on itsestään selvää, että journalistien velvollisuus on paljastaa tietoa, jota päättäjät eivät halua julki – vaikka tietojen paljastaminen olisi laitonta. Suomen sananvapaustilanne on täysin toinen, mutta sama periaate pätee täälläkin: joskus tietoja on julkaistava, vaikka se olisi vastoin lakia.

Toimittajien ja vallankäyttäjien välillä on väistämättä jännite. Tehtävämme ei ole ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Jos toimitus arvioi tärkeän tiedon paljastamisen olevan yleisölle olennaista sekä edistävän demokratiaa, sen on paljastettava tieto silläkin uhalla, että tieto uhkaa vaikkapa Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Jokainen tapaus on harkittava erikseen: onko kansalaisen todella välttämätöntä saada tulenarka tieto, jotta hänen perustuslain takaama sananvapautensa toteutuisi?

Vapaudu vankilasta -kortti neuvoston lausuma ei tietenkään ole. Journalisti vastaa teoistaan samalla tavalla kuin kuka tahansa. Mikäli oikeus toteaa teon laittomaksi, toimitus kantaa siitä seuraukset. Neuvoston kannanotto kertookin, että vaikka toimittaja toimisi laittomasti, hän saattaa silti toimia oikein.

Onko JSN toimintakykyinen?

Kysymys Julkisen sanan neuvoston toimintakyvystä on noussut esiin muun muassa Suomen Kuvalehden käsiteltyä kriittisesti neuvostoa ja neuvoston toimistoa johtavaa Elina Grundströmiä. Ongelmat johtamisessa on otettava erittäin vakavasti ja selvitettävä perin pohjin. Puheenjohtajan saama negatiivinen julkisuus vaikuttaa väistämättä neuvoston julkikuvaan ja sitä kautta uskottavuuteen. Se on kuitenkin eri asia kuin toimintakyky. Toimintakykyä mitataan toisella tavalla: tarkastelemalla päätöksiä ja päätöksentekoprosessia. Käsitelläänkö kantelut ripeästi? Ovatko ne oikeudenmukaisia? Yleisön ja alan on koettava, että päätökset ovat reiluja ja linjakkaita.

Entä mitä asiasta ajattelee neuvosto itse? Kysyimme kaikilta jäseniltä, millaista työskentely JSN:ssä on Grundströmin aikana ollut. Tulokset löytyvät Journalistin verkkosivuilta sekä tästä lehdestä.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta