Toimittaja saa rikkoa lakia

JOURNALISTI
7.9.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliito.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Pääkirjoitus.

Julkisen sanan neuvoston viime kuun kannanotto on radikaali. Neuvoston mukaan journalistit voivat rikkoa lakia, mikäli tilanne sitä vaatii. Kannanotto oli yleisluontoinen, mutta linkittyy Helsingin Sanomien Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin (HS 16.12.2017), joka herätti paljon keskustelua myös ammattikunnan sisällä.

Sananvapaus taataan perustuslaissa. Siitä puhuttaessa keskitytään useimmiten siihen, mitä saa sanoa. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin lain mukaan myös oikeus saada vastaanottaa tietoja, ja tähän myös JSN viittaa. Neuvoston kannanoton näkökulma ei ole se, että journalistien pitäisi saada sananvapauden nimissä levittää esimerkiksi salaiseksi luokiteltua tietoa. Sen sijaan kansalaisten on joskus saatava sananvapauden nimissä vastaanottaa tietoa, joka on syystä tai toisesta luokiteltu salaiseksi.

Nostaako JSN nyt Journalistin ohjeet lakia ylemmäksi? Ohjeet ovat tiukemmat kuin laki, joten ristiriitaa syntyy harvoin. On jo yleisesti hyväksyttyä, että journalisti toimii joskus lain edessä toisin kuin muut. Esimerkiksi lähdesuojan arvon ymmärtävät lähes kaikki.

Kun katsomme esimerkiksi Kiinaa, Venäjää tai demokratiasta pois lipuvaa Unkaria, meille on itsestään selvää, että journalistien velvollisuus on paljastaa tietoa, jota päättäjät eivät halua julki – vaikka tietojen paljastaminen olisi laitonta. Suomen sananvapaustilanne on täysin toinen, mutta sama periaate pätee täälläkin: joskus tietoja on julkaistava, vaikka se olisi vastoin lakia.

Toimittajien ja vallankäyttäjien välillä on väistämättä jännite. Tehtävämme ei ole ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Jos toimitus arvioi tärkeän tiedon paljastamisen olevan yleisölle olennaista sekä edistävän demokratiaa, sen on paljastettava tieto silläkin uhalla, että tieto uhkaa vaikkapa Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Jokainen tapaus on harkittava erikseen: onko kansalaisen todella välttämätöntä saada tulenarka tieto, jotta hänen perustuslain takaama sananvapautensa toteutuisi?

Vapaudu vankilasta -kortti neuvoston lausuma ei tietenkään ole. Journalisti vastaa teoistaan samalla tavalla kuin kuka tahansa. Mikäli oikeus toteaa teon laittomaksi, toimitus kantaa siitä seuraukset. Neuvoston kannanotto kertookin, että vaikka toimittaja toimisi laittomasti, hän saattaa silti toimia oikein.

Onko JSN toimintakykyinen?

Kysymys Julkisen sanan neuvoston toimintakyvystä on noussut esiin muun muassa Suomen Kuvalehden käsiteltyä kriittisesti neuvostoa ja neuvoston toimistoa johtavaa Elina Grundströmiä. Ongelmat johtamisessa on otettava erittäin vakavasti ja selvitettävä perin pohjin. Puheenjohtajan saama negatiivinen julkisuus vaikuttaa väistämättä neuvoston julkikuvaan ja sitä kautta uskottavuuteen. Se on kuitenkin eri asia kuin toimintakyky. Toimintakykyä mitataan toisella tavalla: tarkastelemalla päätöksiä ja päätöksentekoprosessia. Käsitelläänkö kantelut ripeästi? Ovatko ne oikeudenmukaisia? Yleisön ja alan on koettava, että päätökset ovat reiluja ja linjakkaita.

Entä mitä asiasta ajattelee neuvosto itse? Kysyimme kaikilta jäseniltä, millaista työskentely JSN:ssä on Grundströmin aikana ollut. Tulokset löytyvät Journalistin verkkosivuilta sekä tästä lehdestä.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta