Toimittaja saa rikkoa lakia

JOURNALISTI
7.9.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliito.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Pääkirjoitus.

Julkisen sanan neuvoston viime kuun kannanotto on radikaali. Neuvoston mukaan journalistit voivat rikkoa lakia, mikäli tilanne sitä vaatii. Kannanotto oli yleisluontoinen, mutta linkittyy Helsingin Sanomien Puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsitelleeseen artikkeliin (HS 16.12.2017), joka herätti paljon keskustelua myös ammattikunnan sisällä.

Sananvapaus taataan perustuslaissa. Siitä puhuttaessa keskitytään useimmiten siihen, mitä saa sanoa. Sananvapauteen kuuluu kuitenkin lain mukaan myös oikeus saada vastaanottaa tietoja, ja tähän myös JSN viittaa. Neuvoston kannanoton näkökulma ei ole se, että journalistien pitäisi saada sananvapauden nimissä levittää esimerkiksi salaiseksi luokiteltua tietoa. Sen sijaan kansalaisten on joskus saatava sananvapauden nimissä vastaanottaa tietoa, joka on syystä tai toisesta luokiteltu salaiseksi.

Nostaako JSN nyt Journalistin ohjeet lakia ylemmäksi? Ohjeet ovat tiukemmat kuin laki, joten ristiriitaa syntyy harvoin. On jo yleisesti hyväksyttyä, että journalisti toimii joskus lain edessä toisin kuin muut. Esimerkiksi lähdesuojan arvon ymmärtävät lähes kaikki.

Kun katsomme esimerkiksi Kiinaa, Venäjää tai demokratiasta pois lipuvaa Unkaria, meille on itsestään selvää, että journalistien velvollisuus on paljastaa tietoa, jota päättäjät eivät halua julki – vaikka tietojen paljastaminen olisi laitonta. Suomen sananvapaustilanne on täysin toinen, mutta sama periaate pätee täälläkin: joskus tietoja on julkaistava, vaikka se olisi vastoin lakia.

Toimittajien ja vallankäyttäjien välillä on väistämättä jännite. Tehtävämme ei ole ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Jos toimitus arvioi tärkeän tiedon paljastamisen olevan yleisölle olennaista sekä edistävän demokratiaa, sen on paljastettava tieto silläkin uhalla, että tieto uhkaa vaikkapa Suomen sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Jokainen tapaus on harkittava erikseen: onko kansalaisen todella välttämätöntä saada tulenarka tieto, jotta hänen perustuslain takaama sananvapautensa toteutuisi?

Vapaudu vankilasta -kortti neuvoston lausuma ei tietenkään ole. Journalisti vastaa teoistaan samalla tavalla kuin kuka tahansa. Mikäli oikeus toteaa teon laittomaksi, toimitus kantaa siitä seuraukset. Neuvoston kannanotto kertookin, että vaikka toimittaja toimisi laittomasti, hän saattaa silti toimia oikein.

Onko JSN toimintakykyinen?

Kysymys Julkisen sanan neuvoston toimintakyvystä on noussut esiin muun muassa Suomen Kuvalehden käsiteltyä kriittisesti neuvostoa ja neuvoston toimistoa johtavaa Elina Grundströmiä. Ongelmat johtamisessa on otettava erittäin vakavasti ja selvitettävä perin pohjin. Puheenjohtajan saama negatiivinen julkisuus vaikuttaa väistämättä neuvoston julkikuvaan ja sitä kautta uskottavuuteen. Se on kuitenkin eri asia kuin toimintakyky. Toimintakykyä mitataan toisella tavalla: tarkastelemalla päätöksiä ja päätöksentekoprosessia. Käsitelläänkö kantelut ripeästi? Ovatko ne oikeudenmukaisia? Yleisön ja alan on koettava, että päätökset ovat reiluja ja linjakkaita.

Entä mitä asiasta ajattelee neuvosto itse? Kysyimme kaikilta jäseniltä, millaista työskentely JSN:ssä on Grundströmin aikana ollut. Tulokset löytyvät Journalistin verkkosivuilta sekä tästä lehdestä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta