Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajana, Iltalehdessä ja Aamulehdessä. Koulutukseltaan Kauranen on valtiotieteiden maisteri.

JOURNALISTI
7.9.2018

Marja Honkonen, teksti

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Miksi vaihdoit AFP:n Reutersiin?

Tuli tilaisuus hakea paikkaa, jossa on mahdollisuus kehittyä. Reutersilla on vahva talouspainotus. Toinen iso asia oli, että nyt minulla on työkaveri. AFP:llä pyöritin hommaa yksin Suomessa.

 

Millainen on tyypillinen päiväsi?

Suurin osa työajasta menee uutisseurantaan. Meidän täytyy olla perillä kaikesta. Seurattavat asiat eivät välttämättä johda heti juttuihin. Kun uutinen kehittyy ja ylittää kansainvälisen kynnyksen, täytyy olla heti valmiina kertomaan, miksi asia on merkittävä. Usein on rauhallista. Suomi on pieni maa. Täältä ei tule joka minuutti kansainvälistä uutista.

 

Mikä työssäsi on parasta?

Aluksi tuntui luksukselta, että voi mennä tapaamaan ihmisiä ilman, että tarvitsee tehdä juttua. Siihen kannustetaan. Tulin uutistoimistotöihin maailmasta, jossa toimittajat on nakitettu verkkovuoroihin naputtamaan, aina on joku homma kesken ja omat juttuideat pitää ujuttaa lankoina koneistoon, jotta niihin saisi käyttää aikaa.

 

Mikä on suurin ero kotimaisiin toimituksiin?

Kotimaassa uutisrima liikkuu sen mukaan, mikä on päivän anti. Meillä rima ei laske, vaikka jostain maasta ei olisi uutisia. AFP:llä sanottiin, ettei uutisvirtaa saa ”saastuttaa” tauhkalla. Silloin joukosta ei erota enää uutisia. Myös editointi on erilaista. Jutut editoidaan vähintään kahdesti.

 

Miten uutistekstit eroavat?

Suomalaisessa mediassa kannustetaan rikkomaan jutun vanhaa kaavaa, halutaan tarinallisia aloituksia ja saatetaan välttää suoria sitaatteja. Meillä uutisen kova ydin pitäisi olla suorana sitaattina, ja siteerata pitää sanasta sanaan.

 

Kuinka kovaa aikakisaa uutistoimistot käyvät?

Nopeudesta käydään todella kovaa kisaa, mutta se ei saa kostautua virheinä. Talousuutisten pitää olla ulkona heti. Se on sekuntipeliä.

 

Mikä Suomessa kiinnostaa kansainvälistä yleisöä?

Suomi on euromaa, joten kovaa ydintä on se, miten Suomen talous kehittyy. Myös kaikki pohjoismainen kiinnostaa – mitä outoa täällä lumisessa maassa tapahtuu.

 

Miksi suomalaisia huolestuttaa, mitä meistä ulkomailla sanotaan?

Olisiko se pienen maan syndroomaa? Huvittavinta on, kun meidän Suomessa istuvien uutistoimistojen toimittajien juttuja siteerataan kotimaan mediassa ja sanotaan, että nyt ulkomailla puhutaan meistä.

 

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vietän aikaa perheeni kanssa ja pelaan jalkapalloa FC Helsingin Pumpun Ripu-joukkueessa. Työni ei ole sellainen, jossa voi laittaa työpaikan oven kiinni ja lopettaa uutisseurannan. Se on kuormittavaa, mutta osa hommaa.

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajana, Iltalehdessä ja Aamulehdessä. Koulutukseltaan Kauranen on valtiotieteiden maisteri.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta