Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajana, Iltalehdessä ja Aamulehdessä. Koulutukseltaan Kauranen on valtiotieteiden maisteri.

JOURNALISTI
7.9.2018

Marja Honkonen, teksti

Miksi vaihdoit AFP:n Reutersiin?

Tuli tilaisuus hakea paikkaa, jossa on mahdollisuus kehittyä. Reutersilla on vahva talouspainotus. Toinen iso asia oli, että nyt minulla on työkaveri. AFP:llä pyöritin hommaa yksin Suomessa.

 

Millainen on tyypillinen päiväsi?

Suurin osa työajasta menee uutisseurantaan. Meidän täytyy olla perillä kaikesta. Seurattavat asiat eivät välttämättä johda heti juttuihin. Kun uutinen kehittyy ja ylittää kansainvälisen kynnyksen, täytyy olla heti valmiina kertomaan, miksi asia on merkittävä. Usein on rauhallista. Suomi on pieni maa. Täältä ei tule joka minuutti kansainvälistä uutista.

 

Mikä työssäsi on parasta?

Aluksi tuntui luksukselta, että voi mennä tapaamaan ihmisiä ilman, että tarvitsee tehdä juttua. Siihen kannustetaan. Tulin uutistoimistotöihin maailmasta, jossa toimittajat on nakitettu verkkovuoroihin naputtamaan, aina on joku homma kesken ja omat juttuideat pitää ujuttaa lankoina koneistoon, jotta niihin saisi käyttää aikaa.

 

Mikä on suurin ero kotimaisiin toimituksiin?

Kotimaassa uutisrima liikkuu sen mukaan, mikä on päivän anti. Meillä rima ei laske, vaikka jostain maasta ei olisi uutisia. AFP:llä sanottiin, ettei uutisvirtaa saa ”saastuttaa” tauhkalla. Silloin joukosta ei erota enää uutisia. Myös editointi on erilaista. Jutut editoidaan vähintään kahdesti.

 

Miten uutistekstit eroavat?

Suomalaisessa mediassa kannustetaan rikkomaan jutun vanhaa kaavaa, halutaan tarinallisia aloituksia ja saatetaan välttää suoria sitaatteja. Meillä uutisen kova ydin pitäisi olla suorana sitaattina, ja siteerata pitää sanasta sanaan.

 

Kuinka kovaa aikakisaa uutistoimistot käyvät?

Nopeudesta käydään todella kovaa kisaa, mutta se ei saa kostautua virheinä. Talousuutisten pitää olla ulkona heti. Se on sekuntipeliä.

 

Mikä Suomessa kiinnostaa kansainvälistä yleisöä?

Suomi on euromaa, joten kovaa ydintä on se, miten Suomen talous kehittyy. Myös kaikki pohjoismainen kiinnostaa – mitä outoa täällä lumisessa maassa tapahtuu.

 

Miksi suomalaisia huolestuttaa, mitä meistä ulkomailla sanotaan?

Olisiko se pienen maan syndroomaa? Huvittavinta on, kun meidän Suomessa istuvien uutistoimistojen toimittajien juttuja siteerataan kotimaan mediassa ja sanotaan, että nyt ulkomailla puhutaan meistä.

 

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Vietän aikaa perheeni kanssa ja pelaan jalkapalloa FC Helsingin Pumpun Ripu-joukkueessa. Työni ei ole sellainen, jossa voi laittaa työpaikan oven kiinni ja lopettaa uutisseurannan. Se on kuormittavaa, mutta osa hommaa.

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana. Aiemmin hän on työskennellyt uutistoimisto AFP:n kirjeenvaihtajana, Iltalehdessä ja Aamulehdessä. Koulutukseltaan Kauranen on valtiotieteiden maisteri.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta