Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

John Severinson

34-vuotias Facebookin ja Instagramin Pohjoismaiden mediakumppanuuksien johtaja. Työskentelee Tukholmassa.

Aloitti työssään keväällä 2017. Työskenteli aiemmin Egmont-kustannuksen digitaalisena johtajana.

Yksi 12. lokakuuta järjestettävän Journalismin päivän puhujista.

JOURNALISTI
7.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Johanna Hanno, kuva

Pahoittelut mediataloille, mutta Facebookista tulleiden yleisövirtojen kulta-ajat ovat todella ohi.

Yhtiön Pohjoismaiden mediakumppanuuksista vastaavaa osastoa johtava John Severinson muotoilee viestin diplomaattisesti:

”Pitkän aikavälin arvo [tiedotusvälineille] ei ole sivustoliikenne”, Severinson sanoo Journalistille.

Facebook ilmoitti vuoden alussa muuttaneensa algoritmiaan niin, että Facebook-sivujen julkaisuja ei näytetä uutisvirrassa entiseen tapaan. Monille uutisvälineille se tarkoitti, että verkkosivuille syötettyjen lukijoiden määrä putosi.

Elokuussa kävi ilmi, että muutos on pysyvä. Facebookin uutiskumppanuuksista vastaava johtaja Cambell Brown sanoi The Australianin haastattelussa, ettei yhtiötä kiinnosta puhua mediayhtiöiden kanssa näiden liikenteestä.

Se on vanhaa maailmaa, eikä siihen ole paluuta.”

Somejätti on moittinut The Australianin juttua vääristeleväksi. Severinsonkin muistuttaa silti Facebookin olevan ensisijassa väline, jolla pitää yhteyttä ystäviin ja perheeseen – ei uutisaggregaatti.

Käyttäjien jakamilla journalistisilla sisällöillä on roolinsa, Severinson sanoo.

”Haluamme ihmisten kokevan, että Facebookissa vietetty aika on hyvin käytettyä. Ja usein käyttäjät haluavat keskustella juuri uutisista.”

 

Severinsonin työtä on kärjistäen pitää kustantajat ja toimittajat tyytyväisinä Facebookiin.

Itse hän lajittelee yhteistyön muodot neljään: auttaa tiedotusvälineitä tavoittamaan yleisönsä, lisäämään yleisön sitoutumista, ymmärtämään sen käyttäytymistä ja muuttamaan somepanostukset tuotoiksi.

Toimittajille yhtiö on esimerkiksi julkaissut tietoturvaohjeet ja tarjoaa verkkokursseja. Mediakumppanuusväki myös välittää moitteet ja toiveet tuotepuolelle.

Suomessa Facebook tekee yhteistyötä muun muassa Alma Median, Sanoman ja Faktabaarin kanssa.

 

Severinson kannustaa journalisteja osallistumaan somessa keskusteluihin ja olemaan läsnä. Elävän yleisösuhteen voi muuttaa rahaksi, hän uskoo.

Facebookissa julkaistuissa ”Instant Articles”-jutuissa esimerkiksi kokeillaan joidenkin kustantajien kanssa maksumuuria. Juttuja pääsevät lukemaan vain tilaajat.

Yhtiön suhdetta kustantajiin Severinson pitää hyvänä. Videopuhelussa hän nyökyttelee ymmärtävästi, kun esiin nousee huoli mainosrahan valumisesta digijätteille.

Severinson vakuuttaa, että Facebook haluaa kantaa vastuunsa vaikutuksistaan mediaekosysteemiin.

”Haluamme auttaa kustantajia kääntämään Facebookissa saadun huomion yleisösuhteeksi myös sen ulkopuolella.”

John Severinson

34-vuotias Facebookin ja Instagramin Pohjoismaiden mediakumppanuuksien johtaja. Työskentelee Tukholmassa.

Aloitti työssään keväällä 2017. Työskenteli aiemmin Egmont-kustannuksen digitaalisena johtajana.

Yksi 12. lokakuuta järjestettävän Journalismin päivän puhujista.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta