Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Ilkka Pernu, 37

Työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 2009 lähtien.

Aiemmin työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Taloussanomissa.

Verkkomedia Long Playn perustajajäsen. Long Playssa julkaistu yhteensä viisi juttua.

Kirjoittaa moniin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen, Imageen ja X-lehteen.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Konsta Leppänen, kuva

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

”Totuus suomalaisesta homeongelmasta -aihe oli ollut Long Playn listoilla vuosia. Nyt alan tutkimus oli tullut vaiheeseen, jossa aiheeseen tuntui perustellulta tarttua. Sisäilmasta oli kirjoitettu paljon, mutta laajasti kokoava juttu puuttui. Halusin selvittää, mistä sisäilmaongelmat johtuvat ja miksi jotkut ihmiset kokevat parantuvansa oireista”, sanoo vapaa toimittaja Ilkka Pernu kesäkuussa julkaistusta Hylätyt talot autiot pihat -jutustaan.

”Kun aloin tehdä juttua vuoden alussa, toimitus oli jo tehnyt taustatyötä. Ryhdyin käymään materiaalia läpi, keräämään lisää ja analysoimaan, mihin lähteisiin voi luottaa ja minkä painoarvon eri näkemyksille voi antaa. Haastattelu haastattelulta huomasin suuren osan tiedeyhteisöstä olevan sitä mieltä, että sisäilmaoireisiin on muitakin kuin rakennuksiin liittyviä syitä. Silti oli niitäkin, joilla on intressejä väittää muuta.

Jutunteko oli ’totuuden rajankäyntiä’. Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni ja sitä seuraavan kanssa mietin, että hänkin saattaa olla oikeassa. Koko totuutta en tiedä vieläkään, sillä sisäilmaan liitetyt oireet ovat edelleen mysteeri myös tieteessä. Penkomiseen olisi voinut käyttää paljon enemmänkin aikaa. Toisaalta tiesin keräämäni materiaalin kantavan ja olin jutun valmistuessa aika puhki aiheesta.

Pari päivää ennen sovittua julkaisua kokemusasiantuntija ’Jaana Koskinen’ kieltäytyi esiintymästä jutussa oikealla nimellään vedoten riitaan taloyhtiön kanssa ja perheensä turvallisuuteen. Pohdimme editori Ilkka Kariston ja päätoimittaja Hanna Nikkasen kanssa pitkään, mitä tehdä. Koska ’Koskinen’ pystyi avaamaan laajasti oire- ja paranemiskokemusta, päätimme sallia anonymiteetin mutta pienentää hänen rooliaan.

Myös moni asiantuntija oli kannoissaan varovainen, koska koki aiemmin joutuneensa vastapuoleksi kärsiville yksilöille. Tutkijoilta ja lääkäreiltä sain valmiista jutusta kiitosta, somekommentteja päätin olla lukematta. Luotan huolellisen työni kantavan niin, että jutussa sanottu tulee siinä myös perusteltua.”


Lue lisää

Näin syntyvät hyvät jutut, kuvat, ohjelmat ja taitot –  lue Anna hyvän kiertää -sarjan aiemmat jutut

Ilkka Pernu, 37

Työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 2009 lähtien.

Aiemmin työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Taloussanomissa.

Verkkomedia Long Playn perustajajäsen. Long Playssa julkaistu yhteensä viisi juttua.

Kirjoittaa moniin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen, Imageen ja X-lehteen.

Laura Koposen valinta

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen valitsi esiteltäväksi Ilkka Pernun jutun Hylätyt talot, autiot pihat, joka ilmestyi kesäkuussa Long Playssä.

”36-sivuinen lukupaketti valottaa suomalaista sisäilma- ja homeongelmavyyhtiä monelta kantilta. Juttu on hidasta journalismia parhaimmillaan. Lukijan eteen piirtyy kokonaisuus, joka herättää ajatuksia ja jää pyörimään takaraivoon.

Kirjoittaja Ilkka Pernu on tehnyt hatunnoston arvoisen taustatyön juttua varten. Sisäilmaoireiden syyt ovat ilmeisen kiistanalainen aihe, jota edes moni asiantuntija ei nykypäivänä halua tai uskalla kommentoida.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta