Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Ilkka Pernu, 37

Työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 2009 lähtien.

Aiemmin työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Taloussanomissa.

Verkkomedia Long Playn perustajajäsen. Long Playssa julkaistu yhteensä viisi juttua.

Kirjoittaa moniin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen, Imageen ja X-lehteen.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Konsta Leppänen, kuva

”Totuus suomalaisesta homeongelmasta -aihe oli ollut Long Playn listoilla vuosia. Nyt alan tutkimus oli tullut vaiheeseen, jossa aiheeseen tuntui perustellulta tarttua. Sisäilmasta oli kirjoitettu paljon, mutta laajasti kokoava juttu puuttui. Halusin selvittää, mistä sisäilmaongelmat johtuvat ja miksi jotkut ihmiset kokevat parantuvansa oireista”, sanoo vapaa toimittaja Ilkka Pernu kesäkuussa julkaistusta Hylätyt talot autiot pihat -jutustaan.

”Kun aloin tehdä juttua vuoden alussa, toimitus oli jo tehnyt taustatyötä. Ryhdyin käymään materiaalia läpi, keräämään lisää ja analysoimaan, mihin lähteisiin voi luottaa ja minkä painoarvon eri näkemyksille voi antaa. Haastattelu haastattelulta huomasin suuren osan tiedeyhteisöstä olevan sitä mieltä, että sisäilmaoireisiin on muitakin kuin rakennuksiin liittyviä syitä. Silti oli niitäkin, joilla on intressejä väittää muuta.

Jutunteko oli ’totuuden rajankäyntiä’. Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni ja sitä seuraavan kanssa mietin, että hänkin saattaa olla oikeassa. Koko totuutta en tiedä vieläkään, sillä sisäilmaan liitetyt oireet ovat edelleen mysteeri myös tieteessä. Penkomiseen olisi voinut käyttää paljon enemmänkin aikaa. Toisaalta tiesin keräämäni materiaalin kantavan ja olin jutun valmistuessa aika puhki aiheesta.

Pari päivää ennen sovittua julkaisua kokemusasiantuntija ’Jaana Koskinen’ kieltäytyi esiintymästä jutussa oikealla nimellään vedoten riitaan taloyhtiön kanssa ja perheensä turvallisuuteen. Pohdimme editori Ilkka Kariston ja päätoimittaja Hanna Nikkasen kanssa pitkään, mitä tehdä. Koska ’Koskinen’ pystyi avaamaan laajasti oire- ja paranemiskokemusta, päätimme sallia anonymiteetin mutta pienentää hänen rooliaan.

Myös moni asiantuntija oli kannoissaan varovainen, koska koki aiemmin joutuneensa vastapuoleksi kärsiville yksilöille. Tutkijoilta ja lääkäreiltä sain valmiista jutusta kiitosta, somekommentteja päätin olla lukematta. Luotan huolellisen työni kantavan niin, että jutussa sanottu tulee siinä myös perusteltua.”


Lue lisää

Näin syntyvät hyvät jutut, kuvat, ohjelmat ja taitot –  lue Anna hyvän kiertää -sarjan aiemmat jutut

Ilkka Pernu, 37

Työskennellyt vapaana toimittajana vuodesta 2009 lähtien.

Aiemmin työskennellyt muun muassa Aamulehdessä ja Taloussanomissa.

Verkkomedia Long Playn perustajajäsen. Long Playssa julkaistu yhteensä viisi juttua.

Kirjoittaa moniin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen, Imageen ja X-lehteen.

Laura Koposen valinta

Tähdet ja avaruus -lehden toimitussihteeri Laura Koponen valitsi esiteltäväksi Ilkka Pernun jutun Hylätyt talot, autiot pihat, joka ilmestyi kesäkuussa Long Playssä.

”36-sivuinen lukupaketti valottaa suomalaista sisäilma- ja homeongelmavyyhtiä monelta kantilta. Juttu on hidasta journalismia parhaimmillaan. Lukijan eteen piirtyy kokonaisuus, joka herättää ajatuksia ja jää pyörimään takaraivoon.

Kirjoittaja Ilkka Pernu on tehnyt hatunnoston arvoisen taustatyön juttua varten. Sisäilmaoireiden syyt ovat ilmeisen kiistanalainen aihe, jota edes moni asiantuntija ei nykypäivänä halua tai uskalla kommentoida.”



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta