Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.

JOURNALISTI
7.9.2018

NIna Erho, teksti
Aapo Huhta, kuva

Mitä tehdä, kun 22 vuoden ura kustantamossa päättyy potkuihin? Ei ainakaan lisää kirjoja, ajatteli Tuula Kousa vuonna 2010.

Yt-neuvottelujen jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat vaihtelivat radiotyöstä teehuoneen perustamiseen.

Lopulta ystävä houkutteli Kousan kirjakauppaan, jotka hän oli tarkoituksella kiertänyt kaukaa. Ovesta astuminen oli ikimuistoinen.

”Kun näin ne kaikki kirjat, tajusin, ettei seepra pääse raidoistaan. Tämä on se, mitä osaan ja mihin minulla on vähän aikaa huilattuani taas intohimoa.”

Aiemmissa töissään Kousa oli ideoinut ja koordinoinut Suomen kulttuurihistoria -sarjan kaltaisia jättiprojekteja, hionut yksittäisten kirjojen sisältöä kirjoittajien luotettuna ja arvioinut, millaisille tietokirjoille olisi menekkiä.

Osaamisensa kaupallistamista miettiessään hän muisti kirjallisuusagentit, joita oli tavannut kustantamossa ja ulkomaisilla kirjamessuilla. Monessa maassa kustantamot eivät enää ottaneet käsikirjoituksia vastaan yksityishenkilöiltä.

Kousa päätti perustaa firman, joka myisi kustannustoimittajan palveluita ja kotimaisten kirjailijoiden tekstien julkaisuoikeuksia suomalaisille kustantamoille. Jälkimmäistä ei Suomessa tehnyt vielä kukaan.

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi täyttää marraskuussa seitsemän vuotta. Sen viime aikojen isoja näyttöjä ovat Hectorin muistelmien ensimmäinen osa, Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa -kirjat sekä Hotelli Kämpin historia.

Lisäksi Kousa palvelee yksityisiä kirjoittajia arvioimalla käsikirjoituksia ja auttamalla hiomaan niitä.

Kousan erikoisalaa ovat tietokirjat, mutta yrittäjänä ollessaan hän on laajentanut kaunokirjallisten tekstien editointiin. Siinä on auttanut muun muassa kustannusalan toimijoiden järjestämä kaunokirjallisuuden toimittamisen mestarikurssi.

 

Kustantamojen suhtautuminen uuteen väliportaaseen on ollut alkuihmettelyn jälkeen ”ihan kunnioittavaa ja hyvää”.

Hyvin verkostoituneen, alalla luotetun kustannustoimittajan ja agentin arvo kirjailijalle on siinä, että tämän lähettämä käsikirjoitus nousee ”pinosta” helpommin kuin suoraan kirjoittajalta tuleva. Kousa tuntee sopimuskäytännöt ja tietää, mistä kirjailijan on mahdollista neuvotella.

Yritystoimintansa alussa Kousalla oli totuttelemista siihen, että oma palkka piti itse maksaa yrityksen tililtä, jolla ei juuri ollut rahaa.

Alkuun auttoivat yritystuet ja se, että hän oli sopinut kirjoista tunnettujen nimien, kuten Helena Petäistön ja Timo Soinin kanssa. Vetoapua tuli myös Helsingin Sanomien jutusta, joka käsitteli luovien alojen agentuureja.

Yrittäjyyttä Kousa opetteli Amiedun yrittäjäkurssilla ja Aalto-yliopiston Start-Up Centerissä.

Yksi h-hetkistä tiellä yrittäjyyteen oli, kun Kousa kuuli keväällä 2011 Bruce Oreckin puhuvan suomalaisista. Kehujen lisäksi silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs huomautti, että epäonnistumisen pelkomme voi estää menestystarinoiden syntymisen.

”Silloin ajattelin, että mitä oikein pelkään: jos tämä yritys menee pieleen, se menee, ja sitten kokeillaan jotain muuta.”

Alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli varaventtiilinä jopa se, että Kousa vuokraisi mökkiään. Siihen ei ole tarvinnut ryhtyä, kuten ei myöskään erilliseen markkinointiin.

Pelko siitä, että yrittäjyys nielaisee koko elämän, on toisinaan toteutunut – esimerkiksi kesä 2017 meni ilman lomaa Hectorin kirjan parissa.

Palvelunsa Kousa hinnoittelee joko tuntipohjalta tai könttäsummana. Hinta-arvion hän antaa vasta luettuaan tekstinäytteen. Tuntihinta on joitakin kymppejä.

Isoissa projekteissa sovitaan useimmiten urakkakorvaus. Agentuurin provisio riippuu siitä, miten paljon Kousa osallistuu tekstin muokkaukseen tai kirjoittamiseen.

 

Vaikka yrittäjyyteen kuuluu byrokratiaa ja epävarmuutta, ja säännöllinen kuukausipalkka on vain muisto, tilalla on vapaus päättää kaikesta itse.

”Isoihin hankkeisiin liittyy paljon palavereja, mutta ne kaikki ovat työn etenemiseksi välttämättömiä päinvastoin kuin kustantamon viikkorytmissä.”

Yrittäjänä töitä voi tehdä missä haluaa. Jos projekti nielaisee viikonlopun, vapaata voi pitää viikolla. Uurastuksen tulokset näkyvät oman yrityksen taloudessa.

Itse työssä palkitsevinta on saada paljon editointia vaativa teksti toimimaan niin, että kirjoittaja huokaisee onnellisena: ”Olenpa minä hyvä kirjoittaja!”

On ihanaa löytää kirjalle kustantaja, ja vielä ihanampaa on löytää esikoiskirjailija, jonka teoksen moni kustantamo haluaa. Esimerkiksi Linnea Alhon Todistaja-romaanille oli useita ottajia.

Työn tulosten lisäksi Kousa nauttii tekstien kanssa työskentelystä.

”Mieleiseen käsikirjoitukseen uppoutuessani pääsen flow-tilaan, jossa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta