Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.

JOURNALISTI
7.9.2018

NIna Erho, teksti
Aapo Huhta, kuva

Mitä tehdä, kun 22 vuoden ura kustantamossa päättyy potkuihin? Ei ainakaan lisää kirjoja, ajatteli Tuula Kousa vuonna 2010.

Yt-neuvottelujen jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat vaihtelivat radiotyöstä teehuoneen perustamiseen.

Lopulta ystävä houkutteli Kousan kirjakauppaan, jotka hän oli tarkoituksella kiertänyt kaukaa. Ovesta astuminen oli ikimuistoinen.

”Kun näin ne kaikki kirjat, tajusin, ettei seepra pääse raidoistaan. Tämä on se, mitä osaan ja mihin minulla on vähän aikaa huilattuani taas intohimoa.”

Aiemmissa töissään Kousa oli ideoinut ja koordinoinut Suomen kulttuurihistoria -sarjan kaltaisia jättiprojekteja, hionut yksittäisten kirjojen sisältöä kirjoittajien luotettuna ja arvioinut, millaisille tietokirjoille olisi menekkiä.

Osaamisensa kaupallistamista miettiessään hän muisti kirjallisuusagentit, joita oli tavannut kustantamossa ja ulkomaisilla kirjamessuilla. Monessa maassa kustantamot eivät enää ottaneet käsikirjoituksia vastaan yksityishenkilöiltä.

Kousa päätti perustaa firman, joka myisi kustannustoimittajan palveluita ja kotimaisten kirjailijoiden tekstien julkaisuoikeuksia suomalaisille kustantamoille. Jälkimmäistä ei Suomessa tehnyt vielä kukaan.

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi täyttää marraskuussa seitsemän vuotta. Sen viime aikojen isoja näyttöjä ovat Hectorin muistelmien ensimmäinen osa, Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa -kirjat sekä Hotelli Kämpin historia.

Lisäksi Kousa palvelee yksityisiä kirjoittajia arvioimalla käsikirjoituksia ja auttamalla hiomaan niitä.

Kousan erikoisalaa ovat tietokirjat, mutta yrittäjänä ollessaan hän on laajentanut kaunokirjallisten tekstien editointiin. Siinä on auttanut muun muassa kustannusalan toimijoiden järjestämä kaunokirjallisuuden toimittamisen mestarikurssi.

 

Kustantamojen suhtautuminen uuteen väliportaaseen on ollut alkuihmettelyn jälkeen ”ihan kunnioittavaa ja hyvää”.

Hyvin verkostoituneen, alalla luotetun kustannustoimittajan ja agentin arvo kirjailijalle on siinä, että tämän lähettämä käsikirjoitus nousee ”pinosta” helpommin kuin suoraan kirjoittajalta tuleva. Kousa tuntee sopimuskäytännöt ja tietää, mistä kirjailijan on mahdollista neuvotella.

Yritystoimintansa alussa Kousalla oli totuttelemista siihen, että oma palkka piti itse maksaa yrityksen tililtä, jolla ei juuri ollut rahaa.

Alkuun auttoivat yritystuet ja se, että hän oli sopinut kirjoista tunnettujen nimien, kuten Helena Petäistön ja Timo Soinin kanssa. Vetoapua tuli myös Helsingin Sanomien jutusta, joka käsitteli luovien alojen agentuureja.

Yrittäjyyttä Kousa opetteli Amiedun yrittäjäkurssilla ja Aalto-yliopiston Start-Up Centerissä.

Yksi h-hetkistä tiellä yrittäjyyteen oli, kun Kousa kuuli keväällä 2011 Bruce Oreckin puhuvan suomalaisista. Kehujen lisäksi silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs huomautti, että epäonnistumisen pelkomme voi estää menestystarinoiden syntymisen.

”Silloin ajattelin, että mitä oikein pelkään: jos tämä yritys menee pieleen, se menee, ja sitten kokeillaan jotain muuta.”

Alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli varaventtiilinä jopa se, että Kousa vuokraisi mökkiään. Siihen ei ole tarvinnut ryhtyä, kuten ei myöskään erilliseen markkinointiin.

Pelko siitä, että yrittäjyys nielaisee koko elämän, on toisinaan toteutunut – esimerkiksi kesä 2017 meni ilman lomaa Hectorin kirjan parissa.

Palvelunsa Kousa hinnoittelee joko tuntipohjalta tai könttäsummana. Hinta-arvion hän antaa vasta luettuaan tekstinäytteen. Tuntihinta on joitakin kymppejä.

Isoissa projekteissa sovitaan useimmiten urakkakorvaus. Agentuurin provisio riippuu siitä, miten paljon Kousa osallistuu tekstin muokkaukseen tai kirjoittamiseen.

 

Vaikka yrittäjyyteen kuuluu byrokratiaa ja epävarmuutta, ja säännöllinen kuukausipalkka on vain muisto, tilalla on vapaus päättää kaikesta itse.

”Isoihin hankkeisiin liittyy paljon palavereja, mutta ne kaikki ovat työn etenemiseksi välttämättömiä päinvastoin kuin kustantamon viikkorytmissä.”

Yrittäjänä töitä voi tehdä missä haluaa. Jos projekti nielaisee viikonlopun, vapaata voi pitää viikolla. Uurastuksen tulokset näkyvät oman yrityksen taloudessa.

Itse työssä palkitsevinta on saada paljon editointia vaativa teksti toimimaan niin, että kirjoittaja huokaisee onnellisena: ”Olenpa minä hyvä kirjoittaja!”

On ihanaa löytää kirjalle kustantaja, ja vielä ihanampaa on löytää esikoiskirjailija, jonka teoksen moni kustantamo haluaa. Esimerkiksi Linnea Alhon Todistaja-romaanille oli useita ottajia.

Työn tulosten lisäksi Kousa nauttii tekstien kanssa työskentelystä.

”Mieleiseen käsikirjoitukseen uppoutuessani pääsen flow-tilaan, jossa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta