Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.

JOURNALISTI
7.9.2018

NIna Erho, teksti
Aapo Huhta, kuva

Mitä tehdä, kun 22 vuoden ura kustantamossa päättyy potkuihin? Ei ainakaan lisää kirjoja, ajatteli Tuula Kousa vuonna 2010.

Yt-neuvottelujen jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat vaihtelivat radiotyöstä teehuoneen perustamiseen.

Lopulta ystävä houkutteli Kousan kirjakauppaan, jotka hän oli tarkoituksella kiertänyt kaukaa. Ovesta astuminen oli ikimuistoinen.

”Kun näin ne kaikki kirjat, tajusin, ettei seepra pääse raidoistaan. Tämä on se, mitä osaan ja mihin minulla on vähän aikaa huilattuani taas intohimoa.”

Aiemmissa töissään Kousa oli ideoinut ja koordinoinut Suomen kulttuurihistoria -sarjan kaltaisia jättiprojekteja, hionut yksittäisten kirjojen sisältöä kirjoittajien luotettuna ja arvioinut, millaisille tietokirjoille olisi menekkiä.

Osaamisensa kaupallistamista miettiessään hän muisti kirjallisuusagentit, joita oli tavannut kustantamossa ja ulkomaisilla kirjamessuilla. Monessa maassa kustantamot eivät enää ottaneet käsikirjoituksia vastaan yksityishenkilöiltä.

Kousa päätti perustaa firman, joka myisi kustannustoimittajan palveluita ja kotimaisten kirjailijoiden tekstien julkaisuoikeuksia suomalaisille kustantamoille. Jälkimmäistä ei Suomessa tehnyt vielä kukaan.

Maisteri Kousan Agentuuri ja Editointi täyttää marraskuussa seitsemän vuotta. Sen viime aikojen isoja näyttöjä ovat Hectorin muistelmien ensimmäinen osa, Tämä maa – Itsenäisen Suomen sata tarinaa -kirjat sekä Hotelli Kämpin historia.

Lisäksi Kousa palvelee yksityisiä kirjoittajia arvioimalla käsikirjoituksia ja auttamalla hiomaan niitä.

Kousan erikoisalaa ovat tietokirjat, mutta yrittäjänä ollessaan hän on laajentanut kaunokirjallisten tekstien editointiin. Siinä on auttanut muun muassa kustannusalan toimijoiden järjestämä kaunokirjallisuuden toimittamisen mestarikurssi.

 

Kustantamojen suhtautuminen uuteen väliportaaseen on ollut alkuihmettelyn jälkeen ”ihan kunnioittavaa ja hyvää”.

Hyvin verkostoituneen, alalla luotetun kustannustoimittajan ja agentin arvo kirjailijalle on siinä, että tämän lähettämä käsikirjoitus nousee ”pinosta” helpommin kuin suoraan kirjoittajalta tuleva. Kousa tuntee sopimuskäytännöt ja tietää, mistä kirjailijan on mahdollista neuvotella.

Yritystoimintansa alussa Kousalla oli totuttelemista siihen, että oma palkka piti itse maksaa yrityksen tililtä, jolla ei juuri ollut rahaa.

Alkuun auttoivat yritystuet ja se, että hän oli sopinut kirjoista tunnettujen nimien, kuten Helena Petäistön ja Timo Soinin kanssa. Vetoapua tuli myös Helsingin Sanomien jutusta, joka käsitteli luovien alojen agentuureja.

Yrittäjyyttä Kousa opetteli Amiedun yrittäjäkurssilla ja Aalto-yliopiston Start-Up Centerissä.

Yksi h-hetkistä tiellä yrittäjyyteen oli, kun Kousa kuuli keväällä 2011 Bruce Oreckin puhuvan suomalaisista. Kehujen lisäksi silloinen Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs huomautti, että epäonnistumisen pelkomme voi estää menestystarinoiden syntymisen.

”Silloin ajattelin, että mitä oikein pelkään: jos tämä yritys menee pieleen, se menee, ja sitten kokeillaan jotain muuta.”

Alkuperäisessä liiketoimintasuunnitelmassa oli varaventtiilinä jopa se, että Kousa vuokraisi mökkiään. Siihen ei ole tarvinnut ryhtyä, kuten ei myöskään erilliseen markkinointiin.

Pelko siitä, että yrittäjyys nielaisee koko elämän, on toisinaan toteutunut – esimerkiksi kesä 2017 meni ilman lomaa Hectorin kirjan parissa.

Palvelunsa Kousa hinnoittelee joko tuntipohjalta tai könttäsummana. Hinta-arvion hän antaa vasta luettuaan tekstinäytteen. Tuntihinta on joitakin kymppejä.

Isoissa projekteissa sovitaan useimmiten urakkakorvaus. Agentuurin provisio riippuu siitä, miten paljon Kousa osallistuu tekstin muokkaukseen tai kirjoittamiseen.

 

Vaikka yrittäjyyteen kuuluu byrokratiaa ja epävarmuutta, ja säännöllinen kuukausipalkka on vain muisto, tilalla on vapaus päättää kaikesta itse.

”Isoihin hankkeisiin liittyy paljon palavereja, mutta ne kaikki ovat työn etenemiseksi välttämättömiä päinvastoin kuin kustantamon viikkorytmissä.”

Yrittäjänä töitä voi tehdä missä haluaa. Jos projekti nielaisee viikonlopun, vapaata voi pitää viikolla. Uurastuksen tulokset näkyvät oman yrityksen taloudessa.

Itse työssä palkitsevinta on saada paljon editointia vaativa teksti toimimaan niin, että kirjoittaja huokaisee onnellisena: ”Olenpa minä hyvä kirjoittaja!”

On ihanaa löytää kirjalle kustantaja, ja vielä ihanampaa on löytää esikoiskirjailija, jonka teoksen moni kustantamo haluaa. Esimerkiksi Linnea Alhon Todistaja-romaanille oli useita ottajia.

Työn tulosten lisäksi Kousa nauttii tekstien kanssa työskentelystä.

”Mieleiseen käsikirjoitukseen uppoutuessani pääsen flow-tilaan, jossa voisin jatkaa vaikka kuinka pitkään.”

Tuula Kousa

Syntynyt 1956.

Oma yritys Maisteri Kousan agentuuri ja editointi Oy marraskuusta 2011 alkaen.

Työskennellyt aiemmin Kustannusosakeyhtiö Tammessa kustannustoimittajana, suurteosten ja tietokirjaosaston kustannuspäällikkönä ja erikoistoimittajana 1996–2010, Kirjayhtymässä oppikirjatoimittajana ja toimituspäällikkönä 1987–1996 sekä Kirjastopalvelussa tiedottajana ja kustannustoimittajana 1980–87.

Freelancerina vuosina 2010–2011, toimeksiantajia muun muassa Demos Helsinki, Tammi ja muut kustantamot.

Filosofian maisteri Helsingin yliopistosta 1985. Opiskellut historiaa, kulttuuriantropologiaa, suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta.

Saanut vuonna 2006 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teossarjasta Suomen kulttuurihistoria 1–5.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta