Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, grafiikka

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Journalistin selvityksen mukaan päätoimittajien sukupuolijakauma on selvästi tasa-arvoisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä: päätoimittajista noin puolet on miehiä ja puolet naisia.

Tieto ilmenee Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian tilastoista, joista Journalisti laski päätoimittajien sukupuolijakauman. Lukuihin on lisätty STT:n, Ylen ja Mediahubin päätoimittajat sekä suurimmat asiakaslehdet, joista kaikki eivät kuulu Aikakausmediaan.

Journalistin laskelmien perusteella Suomessa työskentelee 569 päätoimittajaa, joista naisia on 281 ja miehiä 288. Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi yllättyy tuloksesta.

”Tämä osoittaa, että tilanne on parempi kuin julkisuudessa syntynyt mielikuva on antanut ymmärtää. Minusta tulos on ilahduttava”, Ahosniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että ala on kehittynyt viime vuosina tasa-arvoisempaan suuntaan. Ahosniemen talon Alma Median keskijohdossa on jo pitkään ollut paljon naisia. Almaan on kahden viime vuoden aikana rekrytoitu neljä päätoimittajaa, joista kaksi on naisia.

”[Iltalehden] Erja Yläjärvi on ensimmäinen vastaava päätoimittaja iltapäivälehdessä ja Emilia Kullas on vuodesta 1938 ilmestyneen Talouselämän ensimmäinen naispäätoimittaja”, Ahosniemi sanoo.

Aamulehden rekrytointi nosti heinäkuussa vilkkaan keskustelun päätoimittajanimitysten tasa-arvoisuudesta Suomen Kuvalehden uutisoitua Päivi Anttikosken rekrytointiprosessin päättymisestä perhesyihin. Poliisi tutkii, onko Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne syyllistynyt nimitysprosessin aikana työsyrjintärikokseen.

Journalistin laskelmien mukaan kaikkien sanomalehtien päätoimittajista noin 57 prosenttia on miehiä, mutta lukijamäärältään 25 suurimman sanomalehden päätoimittajista miesten osuus on yli 70 prosenttia.

Ahosniemi arvioi, että tilanne muuttuu tulevaisuudessa.

”Naisia on nyt paljon keskijohdossa ja varmasti heistä moni nousee päätoimittajaksi, kuten on jo tapahtunutkin”, Ahosniemi sanoo.

Aikakauslehdissä erot ovat sanomalehtiä loivemmat. Niiden päätoimittajista 53 prosenttia on naisia ja suurimpien aikakauslehtien päätoimittajista heitä on vain niukka enemmistö.

Julkisessa keskustelussa on pitkään esiintynyt harhaanjohtavia arvioita päätoimittajien sukupuolijakaumasta. Harhakäsitys on syntynyt muun muassa julkisen keskustelun painottumisesta suuriin sanomalehtiin ja valtakunnalliseen uutismediaan.

Aikakauslehtien päätoimittajat on usein sivuutettu. Asiaan kiinnitti huomiota Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro 25. heinäkuuta julkaisemassan Facebook-päivityksessä. Hän kritisoi Suomen Kuvalehden media-alan tasa-arvoa käsittelevää artikkelia.

”Ihan kuin vain uutismediassa olisi oikeita toimituksia ja päätoimittajia. Aikakauslehdistä kelpaa tähän joukkoon vain Suomen Kuvalehti. Harvoin puutun naapureiden tekemisiin, mutta tässä on kritiikin paikka”, Aarnipuro kirjoitti 25. heinäkuuta.

Aarnipuro korostaa Journalistille, että hän ei ole kiinnostunut hakijan sukupuolesta.

”En ole kiintiöihminen. Katson jokaisen lahjakkuutta sukupuolesta huolimatta. En edes tiedä, pitäisikö tavoitteen tavoitteen olla 50 prosenttia. On medioiden omistajista ja hallituksista kiinni, keitä he valitsevat.”

 

Myös alan toimijoiden omat tilastot ovat tukeneet harhaanjohtavaa käsitystä sukupuolijakaumasta. Yrityksiä edustavien Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton tilastot perustuvat lehtinimikkeiden määrään. Liittojen tilastoista selviää, kuinka montaa lehteä päätoimittaa nainen. Journalisti laski, kuinka moni päätoimittajista on nainen.

Liittojen tilastoissa päätoimittaja voi esiintyä monta kertaa, jos hän on monen lehden päätoimittaja. Esimerkiksi Kolmiokirjat Oy:n Eero Kettunen mainitaan tilastossa 30 kertaa, koska hän on yhtä monen sanaristikkolehden päätoimittaja.

Sanomalehtien puolella vääristymä on pienempi, koska yksi ihminen on nimetty korkeintaan muutaman lehtinimikkeen päätoimittajaksi. Silti Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistö -lehden tilastonumeron mukaan mukaan sanomalehtien päätoimittajista naisia olisi keskimäärin vain kaksi viidestä.

Journalistin laskelmien mukaan naisia on sanomalehtien päätoimittajista 43 prosenttia.

 

Media-alan yritysten etujärjestön Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalaisen konserninjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi hämmästelee sukupuolijakauman tasa-arvoisuutta.

Hän arvelee, että jakaumasta on aiemmin tehty liian yksioikoisia johtopäätöksia ilman, että asiaa olisi koskaan varsinaisesti selvitetty.

”Isojen lehtien kautta on syntynyt tilanteesta aivan väärä kuva.”

Hän sanoo ajavansa linjaa, että naisia pitäisi valita enemmän päätoimittajiksi ja muistuttaa, että paikallislehtien päätoimittajista valtaosa on jo naisia, mutta naiset eivät edelleenkään hae päätoimittajiksi yhtä hanakasti kuin miehet.

Miksi naiset hakevat miehiä vähemmän?

”Koitan vastata diplomaattisesti, mutta kyllä siihen vaikuttavat perhetilanteet. Nuoret naiset ovat perhesyiden takia miehiä enemmän pois työelämästä. Perhe ei tietenkään estä tehtävän hoitamista, mutta se on yksi syy, miksi naiset hakevat vähemmän”, Kangaskorpi sanoo.

”Toiseksi naiset ovat selvästi itsekriittisempiä kuin miehet. Olen huomannut, että miehillä on matalampi kynnys hakea tehtävään, joka ei ole edes hakijan uran kannalta sopiva. Miehet ovat naisia kritiikittömämpiä.”



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta