Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, grafiikka

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Journalistin selvityksen mukaan päätoimittajien sukupuolijakauma on selvästi tasa-arvoisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä: päätoimittajista noin puolet on miehiä ja puolet naisia.

Tieto ilmenee Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian tilastoista, joista Journalisti laski päätoimittajien sukupuolijakauman. Lukuihin on lisätty STT:n, Ylen ja Mediahubin päätoimittajat sekä suurimmat asiakaslehdet, joista kaikki eivät kuulu Aikakausmediaan.

Journalistin laskelmien perusteella Suomessa työskentelee 569 päätoimittajaa, joista naisia on 281 ja miehiä 288. Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi yllättyy tuloksesta.

”Tämä osoittaa, että tilanne on parempi kuin julkisuudessa syntynyt mielikuva on antanut ymmärtää. Minusta tulos on ilahduttava”, Ahosniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että ala on kehittynyt viime vuosina tasa-arvoisempaan suuntaan. Ahosniemen talon Alma Median keskijohdossa on jo pitkään ollut paljon naisia. Almaan on kahden viime vuoden aikana rekrytoitu neljä päätoimittajaa, joista kaksi on naisia.

”[Iltalehden] Erja Yläjärvi on ensimmäinen vastaava päätoimittaja iltapäivälehdessä ja Emilia Kullas on vuodesta 1938 ilmestyneen Talouselämän ensimmäinen naispäätoimittaja”, Ahosniemi sanoo.

Aamulehden rekrytointi nosti heinäkuussa vilkkaan keskustelun päätoimittajanimitysten tasa-arvoisuudesta Suomen Kuvalehden uutisoitua Päivi Anttikosken rekrytointiprosessin päättymisestä perhesyihin. Poliisi tutkii, onko Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne syyllistynyt nimitysprosessin aikana työsyrjintärikokseen.

Journalistin laskelmien mukaan kaikkien sanomalehtien päätoimittajista noin 57 prosenttia on miehiä, mutta lukijamäärältään 25 suurimman sanomalehden päätoimittajista miesten osuus on yli 70 prosenttia.

Ahosniemi arvioi, että tilanne muuttuu tulevaisuudessa.

”Naisia on nyt paljon keskijohdossa ja varmasti heistä moni nousee päätoimittajaksi, kuten on jo tapahtunutkin”, Ahosniemi sanoo.

Aikakauslehdissä erot ovat sanomalehtiä loivemmat. Niiden päätoimittajista 53 prosenttia on naisia ja suurimpien aikakauslehtien päätoimittajista heitä on vain niukka enemmistö.

Julkisessa keskustelussa on pitkään esiintynyt harhaanjohtavia arvioita päätoimittajien sukupuolijakaumasta. Harhakäsitys on syntynyt muun muassa julkisen keskustelun painottumisesta suuriin sanomalehtiin ja valtakunnalliseen uutismediaan.

Aikakauslehtien päätoimittajat on usein sivuutettu. Asiaan kiinnitti huomiota Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro 25. heinäkuuta julkaisemassan Facebook-päivityksessä. Hän kritisoi Suomen Kuvalehden media-alan tasa-arvoa käsittelevää artikkelia.

”Ihan kuin vain uutismediassa olisi oikeita toimituksia ja päätoimittajia. Aikakauslehdistä kelpaa tähän joukkoon vain Suomen Kuvalehti. Harvoin puutun naapureiden tekemisiin, mutta tässä on kritiikin paikka”, Aarnipuro kirjoitti 25. heinäkuuta.

Aarnipuro korostaa Journalistille, että hän ei ole kiinnostunut hakijan sukupuolesta.

”En ole kiintiöihminen. Katson jokaisen lahjakkuutta sukupuolesta huolimatta. En edes tiedä, pitäisikö tavoitteen tavoitteen olla 50 prosenttia. On medioiden omistajista ja hallituksista kiinni, keitä he valitsevat.”

 

Myös alan toimijoiden omat tilastot ovat tukeneet harhaanjohtavaa käsitystä sukupuolijakaumasta. Yrityksiä edustavien Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton tilastot perustuvat lehtinimikkeiden määrään. Liittojen tilastoista selviää, kuinka montaa lehteä päätoimittaa nainen. Journalisti laski, kuinka moni päätoimittajista on nainen.

Liittojen tilastoissa päätoimittaja voi esiintyä monta kertaa, jos hän on monen lehden päätoimittaja. Esimerkiksi Kolmiokirjat Oy:n Eero Kettunen mainitaan tilastossa 30 kertaa, koska hän on yhtä monen sanaristikkolehden päätoimittaja.

Sanomalehtien puolella vääristymä on pienempi, koska yksi ihminen on nimetty korkeintaan muutaman lehtinimikkeen päätoimittajaksi. Silti Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistö -lehden tilastonumeron mukaan mukaan sanomalehtien päätoimittajista naisia olisi keskimäärin vain kaksi viidestä.

Journalistin laskelmien mukaan naisia on sanomalehtien päätoimittajista 43 prosenttia.

 

Media-alan yritysten etujärjestön Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalaisen konserninjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi hämmästelee sukupuolijakauman tasa-arvoisuutta.

Hän arvelee, että jakaumasta on aiemmin tehty liian yksioikoisia johtopäätöksia ilman, että asiaa olisi koskaan varsinaisesti selvitetty.

”Isojen lehtien kautta on syntynyt tilanteesta aivan väärä kuva.”

Hän sanoo ajavansa linjaa, että naisia pitäisi valita enemmän päätoimittajiksi ja muistuttaa, että paikallislehtien päätoimittajista valtaosa on jo naisia, mutta naiset eivät edelleenkään hae päätoimittajiksi yhtä hanakasti kuin miehet.

Miksi naiset hakevat miehiä vähemmän?

”Koitan vastata diplomaattisesti, mutta kyllä siihen vaikuttavat perhetilanteet. Nuoret naiset ovat perhesyiden takia miehiä enemmän pois työelämästä. Perhe ei tietenkään estä tehtävän hoitamista, mutta se on yksi syy, miksi naiset hakevat vähemmän”, Kangaskorpi sanoo.

”Toiseksi naiset ovat selvästi itsekriittisempiä kuin miehet. Olen huomannut, että miehillä on matalampi kynnys hakea tehtävään, joka ei ole edes hakijan uran kannalta sopiva. Miehet ovat naisia kritiikittömämpiä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta