Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, grafiikka

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Journalistin selvityksen mukaan päätoimittajien sukupuolijakauma on selvästi tasa-arvoisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä: päätoimittajista noin puolet on miehiä ja puolet naisia.

Tieto ilmenee Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian tilastoista, joista Journalisti laski päätoimittajien sukupuolijakauman. Lukuihin on lisätty STT:n, Ylen ja Mediahubin päätoimittajat sekä suurimmat asiakaslehdet, joista kaikki eivät kuulu Aikakausmediaan.

Journalistin laskelmien perusteella Suomessa työskentelee 569 päätoimittajaa, joista naisia on 281 ja miehiä 288. Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi yllättyy tuloksesta.

”Tämä osoittaa, että tilanne on parempi kuin julkisuudessa syntynyt mielikuva on antanut ymmärtää. Minusta tulos on ilahduttava”, Ahosniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että ala on kehittynyt viime vuosina tasa-arvoisempaan suuntaan. Ahosniemen talon Alma Median keskijohdossa on jo pitkään ollut paljon naisia. Almaan on kahden viime vuoden aikana rekrytoitu neljä päätoimittajaa, joista kaksi on naisia.

”[Iltalehden] Erja Yläjärvi on ensimmäinen vastaava päätoimittaja iltapäivälehdessä ja Emilia Kullas on vuodesta 1938 ilmestyneen Talouselämän ensimmäinen naispäätoimittaja”, Ahosniemi sanoo.

Aamulehden rekrytointi nosti heinäkuussa vilkkaan keskustelun päätoimittajanimitysten tasa-arvoisuudesta Suomen Kuvalehden uutisoitua Päivi Anttikosken rekrytointiprosessin päättymisestä perhesyihin. Poliisi tutkii, onko Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne syyllistynyt nimitysprosessin aikana työsyrjintärikokseen.

Journalistin laskelmien mukaan kaikkien sanomalehtien päätoimittajista noin 57 prosenttia on miehiä, mutta lukijamäärältään 25 suurimman sanomalehden päätoimittajista miesten osuus on yli 70 prosenttia.

Ahosniemi arvioi, että tilanne muuttuu tulevaisuudessa.

”Naisia on nyt paljon keskijohdossa ja varmasti heistä moni nousee päätoimittajaksi, kuten on jo tapahtunutkin”, Ahosniemi sanoo.

Aikakauslehdissä erot ovat sanomalehtiä loivemmat. Niiden päätoimittajista 53 prosenttia on naisia ja suurimpien aikakauslehtien päätoimittajista heitä on vain niukka enemmistö.

Julkisessa keskustelussa on pitkään esiintynyt harhaanjohtavia arvioita päätoimittajien sukupuolijakaumasta. Harhakäsitys on syntynyt muun muassa julkisen keskustelun painottumisesta suuriin sanomalehtiin ja valtakunnalliseen uutismediaan.

Aikakauslehtien päätoimittajat on usein sivuutettu. Asiaan kiinnitti huomiota Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro 25. heinäkuuta julkaisemassan Facebook-päivityksessä. Hän kritisoi Suomen Kuvalehden media-alan tasa-arvoa käsittelevää artikkelia.

”Ihan kuin vain uutismediassa olisi oikeita toimituksia ja päätoimittajia. Aikakauslehdistä kelpaa tähän joukkoon vain Suomen Kuvalehti. Harvoin puutun naapureiden tekemisiin, mutta tässä on kritiikin paikka”, Aarnipuro kirjoitti 25. heinäkuuta.

Aarnipuro korostaa Journalistille, että hän ei ole kiinnostunut hakijan sukupuolesta.

”En ole kiintiöihminen. Katson jokaisen lahjakkuutta sukupuolesta huolimatta. En edes tiedä, pitäisikö tavoitteen tavoitteen olla 50 prosenttia. On medioiden omistajista ja hallituksista kiinni, keitä he valitsevat.”

 

Myös alan toimijoiden omat tilastot ovat tukeneet harhaanjohtavaa käsitystä sukupuolijakaumasta. Yrityksiä edustavien Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton tilastot perustuvat lehtinimikkeiden määrään. Liittojen tilastoista selviää, kuinka montaa lehteä päätoimittaa nainen. Journalisti laski, kuinka moni päätoimittajista on nainen.

Liittojen tilastoissa päätoimittaja voi esiintyä monta kertaa, jos hän on monen lehden päätoimittaja. Esimerkiksi Kolmiokirjat Oy:n Eero Kettunen mainitaan tilastossa 30 kertaa, koska hän on yhtä monen sanaristikkolehden päätoimittaja.

Sanomalehtien puolella vääristymä on pienempi, koska yksi ihminen on nimetty korkeintaan muutaman lehtinimikkeen päätoimittajaksi. Silti Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistö -lehden tilastonumeron mukaan mukaan sanomalehtien päätoimittajista naisia olisi keskimäärin vain kaksi viidestä.

Journalistin laskelmien mukaan naisia on sanomalehtien päätoimittajista 43 prosenttia.

 

Media-alan yritysten etujärjestön Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalaisen konserninjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi hämmästelee sukupuolijakauman tasa-arvoisuutta.

Hän arvelee, että jakaumasta on aiemmin tehty liian yksioikoisia johtopäätöksia ilman, että asiaa olisi koskaan varsinaisesti selvitetty.

”Isojen lehtien kautta on syntynyt tilanteesta aivan väärä kuva.”

Hän sanoo ajavansa linjaa, että naisia pitäisi valita enemmän päätoimittajiksi ja muistuttaa, että paikallislehtien päätoimittajista valtaosa on jo naisia, mutta naiset eivät edelleenkään hae päätoimittajiksi yhtä hanakasti kuin miehet.

Miksi naiset hakevat miehiä vähemmän?

”Koitan vastata diplomaattisesti, mutta kyllä siihen vaikuttavat perhetilanteet. Nuoret naiset ovat perhesyiden takia miehiä enemmän pois työelämästä. Perhe ei tietenkään estä tehtävän hoitamista, mutta se on yksi syy, miksi naiset hakevat vähemmän”, Kangaskorpi sanoo.

”Toiseksi naiset ovat selvästi itsekriittisempiä kuin miehet. Olen huomannut, että miehillä on matalampi kynnys hakea tehtävään, joka ei ole edes hakijan uran kannalta sopiva. Miehet ovat naisia kritiikittömämpiä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta