Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Marttinen, teksti
Kai Widell, grafiikka

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Journalistin selvityksen mukaan päätoimittajien sukupuolijakauma on selvästi tasa-arvoisempi kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä: päätoimittajista noin puolet on miehiä ja puolet naisia.

Tieto ilmenee Sanomalehtien Liiton ja Aikakausmedian tilastoista, joista Journalisti laski päätoimittajien sukupuolijakauman. Lukuihin on lisätty STT:n, Ylen ja Mediahubin päätoimittajat sekä suurimmat asiakaslehdet, joista kaikki eivät kuulu Aikakausmediaan.

Journalistin laskelmien perusteella Suomessa työskentelee 569 päätoimittajaa, joista naisia on 281 ja miehiä 288. Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja ja Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi yllättyy tuloksesta.

”Tämä osoittaa, että tilanne on parempi kuin julkisuudessa syntynyt mielikuva on antanut ymmärtää. Minusta tulos on ilahduttava”, Ahosniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että ala on kehittynyt viime vuosina tasa-arvoisempaan suuntaan. Ahosniemen talon Alma Median keskijohdossa on jo pitkään ollut paljon naisia. Almaan on kahden viime vuoden aikana rekrytoitu neljä päätoimittajaa, joista kaksi on naisia.

”[Iltalehden] Erja Yläjärvi on ensimmäinen vastaava päätoimittaja iltapäivälehdessä ja Emilia Kullas on vuodesta 1938 ilmestyneen Talouselämän ensimmäinen naispäätoimittaja”, Ahosniemi sanoo.

Aamulehden rekrytointi nosti heinäkuussa vilkkaan keskustelun päätoimittajanimitysten tasa-arvoisuudesta Suomen Kuvalehden uutisoitua Päivi Anttikosken rekrytointiprosessin päättymisestä perhesyihin. Poliisi tutkii, onko Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne syyllistynyt nimitysprosessin aikana työsyrjintärikokseen.

Journalistin laskelmien mukaan kaikkien sanomalehtien päätoimittajista noin 57 prosenttia on miehiä, mutta lukijamäärältään 25 suurimman sanomalehden päätoimittajista miesten osuus on yli 70 prosenttia.

Ahosniemi arvioi, että tilanne muuttuu tulevaisuudessa.

”Naisia on nyt paljon keskijohdossa ja varmasti heistä moni nousee päätoimittajaksi, kuten on jo tapahtunutkin”, Ahosniemi sanoo.

Aikakauslehdissä erot ovat sanomalehtiä loivemmat. Niiden päätoimittajista 53 prosenttia on naisia ja suurimpien aikakauslehtien päätoimittajista heitä on vain niukka enemmistö.

Julkisessa keskustelussa on pitkään esiintynyt harhaanjohtavia arvioita päätoimittajien sukupuolijakaumasta. Harhakäsitys on syntynyt muun muassa julkisen keskustelun painottumisesta suuriin sanomalehtiin ja valtakunnalliseen uutismediaan.

Aikakauslehtien päätoimittajat on usein sivuutettu. Asiaan kiinnitti huomiota Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro 25. heinäkuuta julkaisemassan Facebook-päivityksessä. Hän kritisoi Suomen Kuvalehden media-alan tasa-arvoa käsittelevää artikkelia.

”Ihan kuin vain uutismediassa olisi oikeita toimituksia ja päätoimittajia. Aikakauslehdistä kelpaa tähän joukkoon vain Suomen Kuvalehti. Harvoin puutun naapureiden tekemisiin, mutta tässä on kritiikin paikka”, Aarnipuro kirjoitti 25. heinäkuuta.

Aarnipuro korostaa Journalistille, että hän ei ole kiinnostunut hakijan sukupuolesta.

”En ole kiintiöihminen. Katson jokaisen lahjakkuutta sukupuolesta huolimatta. En edes tiedä, pitäisikö tavoitteen tavoitteen olla 50 prosenttia. On medioiden omistajista ja hallituksista kiinni, keitä he valitsevat.”

 

Myös alan toimijoiden omat tilastot ovat tukeneet harhaanjohtavaa käsitystä sukupuolijakaumasta. Yrityksiä edustavien Aikakausmedian ja Sanomalehtien Liiton tilastot perustuvat lehtinimikkeiden määrään. Liittojen tilastoista selviää, kuinka montaa lehteä päätoimittaa nainen. Journalisti laski, kuinka moni päätoimittajista on nainen.

Liittojen tilastoissa päätoimittaja voi esiintyä monta kertaa, jos hän on monen lehden päätoimittaja. Esimerkiksi Kolmiokirjat Oy:n Eero Kettunen mainitaan tilastossa 30 kertaa, koska hän on yhtä monen sanaristikkolehden päätoimittaja.

Sanomalehtien puolella vääristymä on pienempi, koska yksi ihminen on nimetty korkeintaan muutaman lehtinimikkeen päätoimittajaksi. Silti Sanomalehtien Liiton julkaiseman Suomen Lehdistö -lehden tilastonumeron mukaan mukaan sanomalehtien päätoimittajista naisia olisi keskimäärin vain kaksi viidestä.

Journalistin laskelmien mukaan naisia on sanomalehtien päätoimittajista 43 prosenttia.

 

Media-alan yritysten etujärjestön Medialiiton hallituksen puheenjohtaja ja Keskisuomalaisen konserninjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi hämmästelee sukupuolijakauman tasa-arvoisuutta.

Hän arvelee, että jakaumasta on aiemmin tehty liian yksioikoisia johtopäätöksia ilman, että asiaa olisi koskaan varsinaisesti selvitetty.

”Isojen lehtien kautta on syntynyt tilanteesta aivan väärä kuva.”

Hän sanoo ajavansa linjaa, että naisia pitäisi valita enemmän päätoimittajiksi ja muistuttaa, että paikallislehtien päätoimittajista valtaosa on jo naisia, mutta naiset eivät edelleenkään hae päätoimittajiksi yhtä hanakasti kuin miehet.

Miksi naiset hakevat miehiä vähemmän?

”Koitan vastata diplomaattisesti, mutta kyllä siihen vaikuttavat perhetilanteet. Nuoret naiset ovat perhesyiden takia miehiä enemmän pois työelämästä. Perhe ei tietenkään estä tehtävän hoitamista, mutta se on yksi syy, miksi naiset hakevat vähemmän”, Kangaskorpi sanoo.

”Toiseksi naiset ovat selvästi itsekriittisempiä kuin miehet. Olen huomannut, että miehillä on matalampi kynnys hakea tehtävään, joka ei ole edes hakijan uran kannalta sopiva. Miehet ovat naisia kritiikittömämpiä.”



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta