Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

JOURNALISTI
7.9.2018

Pasi Kivioja, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokouksessa Helsingissä tapahtui ennen lehdistötilaisuuden alkua välikohtaus, jonka periaatteellisten kysymysten pohdinta jäi vähälle huomiolle.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja aktivisti Sam Husseini poistettiin kovakouraisesti Presidentinlinnasta sen jälkeen, kun hän oli heilutellut lappua, jossa luki ”Nuclear Weapon Ban Treaty”.

”Teillä on joka paikassa mainoksia vapaan lehdistön maasta, ja samaan aikaan rauhallinen journalisti poistetaan lehdistötilaisuudesta ja viedään putkaan. Teillä on todellinen ongelma”, Husseini sanoo Journalistille.

 

Tilanteesta julkaistulta videolta näkyvä tilanne alkaa siitä, kun turvamiehet ohjaavat Husseinin rauhallisesti sivuhuoneeseen.

Sen jälkeen Husseini kävelee turvamies perässään takaisin omalle paikalleen hakemaan tavaroitaan. Hän kaivaa laukustaan ydinaseita koskevan lapun ja esittelee sitä muille toimittajille. Nujakka alkaa, kun Husseini ei suostu antamaan lappuaan sitä tavoittelevalle turvamiehelle. Lopulta Husseini viedään väkisin ulos.

Videoilta ei näy näitä tapahtumia edeltävä tilanne. Myöskään Husseini itse ei maininnut The Nation -lehteen kirjoittamassaan selostuksessa edeltäviä tapahtumia.

Paikalla ollut HS:n Laura Saarikoski kertoo, että Husseini häiritsi muiden toimittajien live-raportointia ennen kuin hänet poistettiin ensimmäisen kerran.

”Hän alkoi huudella amerikkalaistoimittajien selostuksen päälle. ’This is not journalism’, hän sanoi, ja jotain sellaista, että tämänkö takia ryhdyitte alalle.”

Saarikosken mukaan muut toimittajat yrittivät hyssytellä Husseinia. Parin minuutin päästä tulivat turvamiehet paikalle ja pyysivät Husseinin mukaansa.

Husseini kiistää häirinneensä toimittajien raportointia.

”He häiritsivät minua möykkäämällä kameroilleen, kun yritin itsekseni lukea ydinasepolitiikkaa koskevaa tekstiä. Kommentoin toimittajien työtä sarkastisesti, kuten tekivät muutkin.”

 

Husseini on tituleerannut itseään kirjailijaksi, toimittajaksi, viestintäjohtajaksi ja aktivistiksi. Kysymyksiä on herättänyt, menivätkö hänellä roolit sekaisin.

”Lehdistötilaisuudessa ei ole kyse yksittäisen toimittajan sananvapaudesta vaan siitä, että raportoidaan yleisölle suurvaltajohtajien tapaamisesta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Aho pitää Husseinin huutelua muille toimittajille epäasiallisena ja kollegiaalisesti ikävänä.

”Vaikuttaa siltä, ettei hän ollut käyttämässä lehdistönvapauttaan vaan teki jotain muuta. Hänellä oli jokin viesti, jonka hän halusi kertoa toimittajille ja suurvaltajohtajille.”

”Huutelu ei näy videoissa. Voisi kysyä, yrittikö hän itse huutelemalla estää lehdistönvapautta.”

Husseini oli paikalla The Nation -lehden akkreditoimana journalistina.

”Minulla ei ollut muuta aikomusta kuin kysyä tiukkoja asiakysymyksiä ydinaseiden uhkasta ihmiskunnalle.”

 

Husseinin mukaan mellakkapoliisit ottivat häneltä takahuoneessa pressipassin ja ohjasivat hänet voimalla ulos. Hän sanoo huutaneensa ulkona ihmisille, että tämäkö on suomalaista lehdistönvapautta, minkä jälkeen poliisi painoi hänet maahan, laittoi kädet rautoihin ja työnsi hänet poliisiauton takatilaan.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä ei halua avata henkilöihin käytettyjä voimakeinoja tai muita teknisiä ja taktisia menetelmiä.

”Poliisilla ei ole oikeutta käyttää voimaa enempää kuin kunkin tilanteen haltuun ottaminen vaatii. Lähtökohta on se, että kehenkään henkilöön ei käytetä voimakeinoja tai voimankäyttövälineitä ellei henkilö itse omalla toiminnallaan sellaista tilannetta aiheuta.”

Hanne Ahon mukaan voimankäyttöä on vaikea arvioida pelkän videokuvan perusteella.

”Näytti siltä, että hänestä pidettiin lujaa kiinni, mutta näytti myös siltä, että hän vastusteli.”

Husseini myöntää kohtelustaan suuttuneena talloneensa turvamiesten varpaille ja pyytäneensä tätä myöhemmin yhdeltä henkilöltä anteeksi.

Poliisihallitus on käynnistänyt selvityksen välikohtauksesta uutisoinnin perusteella. Husseini on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies odottaa Poliisihallituksen selvitystä tammikuun loppuun mennessä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta