Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

JOURNALISTI
7.9.2018

Pasi Kivioja, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokouksessa Helsingissä tapahtui ennen lehdistötilaisuuden alkua välikohtaus, jonka periaatteellisten kysymysten pohdinta jäi vähälle huomiolle.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja aktivisti Sam Husseini poistettiin kovakouraisesti Presidentinlinnasta sen jälkeen, kun hän oli heilutellut lappua, jossa luki ”Nuclear Weapon Ban Treaty”.

”Teillä on joka paikassa mainoksia vapaan lehdistön maasta, ja samaan aikaan rauhallinen journalisti poistetaan lehdistötilaisuudesta ja viedään putkaan. Teillä on todellinen ongelma”, Husseini sanoo Journalistille.

 

Tilanteesta julkaistulta videolta näkyvä tilanne alkaa siitä, kun turvamiehet ohjaavat Husseinin rauhallisesti sivuhuoneeseen.

Sen jälkeen Husseini kävelee turvamies perässään takaisin omalle paikalleen hakemaan tavaroitaan. Hän kaivaa laukustaan ydinaseita koskevan lapun ja esittelee sitä muille toimittajille. Nujakka alkaa, kun Husseini ei suostu antamaan lappuaan sitä tavoittelevalle turvamiehelle. Lopulta Husseini viedään väkisin ulos.

Videoilta ei näy näitä tapahtumia edeltävä tilanne. Myöskään Husseini itse ei maininnut The Nation -lehteen kirjoittamassaan selostuksessa edeltäviä tapahtumia.

Paikalla ollut HS:n Laura Saarikoski kertoo, että Husseini häiritsi muiden toimittajien live-raportointia ennen kuin hänet poistettiin ensimmäisen kerran.

”Hän alkoi huudella amerikkalaistoimittajien selostuksen päälle. ’This is not journalism’, hän sanoi, ja jotain sellaista, että tämänkö takia ryhdyitte alalle.”

Saarikosken mukaan muut toimittajat yrittivät hyssytellä Husseinia. Parin minuutin päästä tulivat turvamiehet paikalle ja pyysivät Husseinin mukaansa.

Husseini kiistää häirinneensä toimittajien raportointia.

”He häiritsivät minua möykkäämällä kameroilleen, kun yritin itsekseni lukea ydinasepolitiikkaa koskevaa tekstiä. Kommentoin toimittajien työtä sarkastisesti, kuten tekivät muutkin.”

 

Husseini on tituleerannut itseään kirjailijaksi, toimittajaksi, viestintäjohtajaksi ja aktivistiksi. Kysymyksiä on herättänyt, menivätkö hänellä roolit sekaisin.

”Lehdistötilaisuudessa ei ole kyse yksittäisen toimittajan sananvapaudesta vaan siitä, että raportoidaan yleisölle suurvaltajohtajien tapaamisesta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Aho pitää Husseinin huutelua muille toimittajille epäasiallisena ja kollegiaalisesti ikävänä.

”Vaikuttaa siltä, ettei hän ollut käyttämässä lehdistönvapauttaan vaan teki jotain muuta. Hänellä oli jokin viesti, jonka hän halusi kertoa toimittajille ja suurvaltajohtajille.”

”Huutelu ei näy videoissa. Voisi kysyä, yrittikö hän itse huutelemalla estää lehdistönvapautta.”

Husseini oli paikalla The Nation -lehden akkreditoimana journalistina.

”Minulla ei ollut muuta aikomusta kuin kysyä tiukkoja asiakysymyksiä ydinaseiden uhkasta ihmiskunnalle.”

 

Husseinin mukaan mellakkapoliisit ottivat häneltä takahuoneessa pressipassin ja ohjasivat hänet voimalla ulos. Hän sanoo huutaneensa ulkona ihmisille, että tämäkö on suomalaista lehdistönvapautta, minkä jälkeen poliisi painoi hänet maahan, laittoi kädet rautoihin ja työnsi hänet poliisiauton takatilaan.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä ei halua avata henkilöihin käytettyjä voimakeinoja tai muita teknisiä ja taktisia menetelmiä.

”Poliisilla ei ole oikeutta käyttää voimaa enempää kuin kunkin tilanteen haltuun ottaminen vaatii. Lähtökohta on se, että kehenkään henkilöön ei käytetä voimakeinoja tai voimankäyttövälineitä ellei henkilö itse omalla toiminnallaan sellaista tilannetta aiheuta.”

Hanne Ahon mukaan voimankäyttöä on vaikea arvioida pelkän videokuvan perusteella.

”Näytti siltä, että hänestä pidettiin lujaa kiinni, mutta näytti myös siltä, että hän vastusteli.”

Husseini myöntää kohtelustaan suuttuneena talloneensa turvamiesten varpaille ja pyytäneensä tätä myöhemmin yhdeltä henkilöltä anteeksi.

Poliisihallitus on käynnistänyt selvityksen välikohtauksesta uutisoinnin perusteella. Husseini on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies odottaa Poliisihallituksen selvitystä tammikuun loppuun mennessä.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta