Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.
JOURNALISTI
7.9.2018

Pasi Kivioja, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokouksessa Helsingissä tapahtui ennen lehdistötilaisuuden alkua välikohtaus, jonka periaatteellisten kysymysten pohdinta jäi vähälle huomiolle.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja aktivisti Sam Husseini poistettiin kovakouraisesti Presidentinlinnasta sen jälkeen, kun hän oli heilutellut lappua, jossa luki ”Nuclear Weapon Ban Treaty”.

”Teillä on joka paikassa mainoksia vapaan lehdistön maasta, ja samaan aikaan rauhallinen journalisti poistetaan lehdistötilaisuudesta ja viedään putkaan. Teillä on todellinen ongelma”, Husseini sanoo Journalistille.

 

Tilanteesta julkaistulta videolta näkyvä tilanne alkaa siitä, kun turvamiehet ohjaavat Husseinin rauhallisesti sivuhuoneeseen.

Sen jälkeen Husseini kävelee turvamies perässään takaisin omalle paikalleen hakemaan tavaroitaan. Hän kaivaa laukustaan ydinaseita koskevan lapun ja esittelee sitä muille toimittajille. Nujakka alkaa, kun Husseini ei suostu antamaan lappuaan sitä tavoittelevalle turvamiehelle. Lopulta Husseini viedään väkisin ulos.

Videoilta ei näy näitä tapahtumia edeltävä tilanne. Myöskään Husseini itse ei maininnut The Nation -lehteen kirjoittamassaan selostuksessa edeltäviä tapahtumia.

Paikalla ollut HS:n Laura Saarikoski kertoo, että Husseini häiritsi muiden toimittajien live-raportointia ennen kuin hänet poistettiin ensimmäisen kerran.

”Hän alkoi huudella amerikkalaistoimittajien selostuksen päälle. ’This is not journalism’, hän sanoi, ja jotain sellaista, että tämänkö takia ryhdyitte alalle.”

Saarikosken mukaan muut toimittajat yrittivät hyssytellä Husseinia. Parin minuutin päästä tulivat turvamiehet paikalle ja pyysivät Husseinin mukaansa.

Husseini kiistää häirinneensä toimittajien raportointia.

”He häiritsivät minua möykkäämällä kameroilleen, kun yritin itsekseni lukea ydinasepolitiikkaa koskevaa tekstiä. Kommentoin toimittajien työtä sarkastisesti, kuten tekivät muutkin.”

 

Husseini on tituleerannut itseään kirjailijaksi, toimittajaksi, viestintäjohtajaksi ja aktivistiksi. Kysymyksiä on herättänyt, menivätkö hänellä roolit sekaisin.

”Lehdistötilaisuudessa ei ole kyse yksittäisen toimittajan sananvapaudesta vaan siitä, että raportoidaan yleisölle suurvaltajohtajien tapaamisesta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Aho pitää Husseinin huutelua muille toimittajille epäasiallisena ja kollegiaalisesti ikävänä.

”Vaikuttaa siltä, ettei hän ollut käyttämässä lehdistönvapauttaan vaan teki jotain muuta. Hänellä oli jokin viesti, jonka hän halusi kertoa toimittajille ja suurvaltajohtajille.”

”Huutelu ei näy videoissa. Voisi kysyä, yrittikö hän itse huutelemalla estää lehdistönvapautta.”

Husseini oli paikalla The Nation -lehden akkreditoimana journalistina.

”Minulla ei ollut muuta aikomusta kuin kysyä tiukkoja asiakysymyksiä ydinaseiden uhkasta ihmiskunnalle.”

 

Husseinin mukaan mellakkapoliisit ottivat häneltä takahuoneessa pressipassin ja ohjasivat hänet voimalla ulos. Hän sanoo huutaneensa ulkona ihmisille, että tämäkö on suomalaista lehdistönvapautta, minkä jälkeen poliisi painoi hänet maahan, laittoi kädet rautoihin ja työnsi hänet poliisiauton takatilaan.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä ei halua avata henkilöihin käytettyjä voimakeinoja tai muita teknisiä ja taktisia menetelmiä.

”Poliisilla ei ole oikeutta käyttää voimaa enempää kuin kunkin tilanteen haltuun ottaminen vaatii. Lähtökohta on se, että kehenkään henkilöön ei käytetä voimakeinoja tai voimankäyttövälineitä ellei henkilö itse omalla toiminnallaan sellaista tilannetta aiheuta.”

Hanne Ahon mukaan voimankäyttöä on vaikea arvioida pelkän videokuvan perusteella.

”Näytti siltä, että hänestä pidettiin lujaa kiinni, mutta näytti myös siltä, että hän vastusteli.”

Husseini myöntää kohtelustaan suuttuneena talloneensa turvamiesten varpaille ja pyytäneensä tätä myöhemmin yhdeltä henkilöltä anteeksi.

Poliisihallitus on käynnistänyt selvityksen välikohtauksesta uutisoinnin perusteella. Husseini on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies odottaa Poliisihallituksen selvitystä tammikuun loppuun mennessä.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta