Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.
JOURNALISTI
7.9.2018

Pasi Kivioja, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huippukokouksessa Helsingissä tapahtui ennen lehdistötilaisuuden alkua välikohtaus, jonka periaatteellisten kysymysten pohdinta jäi vähälle huomiolle.

Yhdysvaltalainen toimittaja ja aktivisti Sam Husseini poistettiin kovakouraisesti Presidentinlinnasta sen jälkeen, kun hän oli heilutellut lappua, jossa luki ”Nuclear Weapon Ban Treaty”.

”Teillä on joka paikassa mainoksia vapaan lehdistön maasta, ja samaan aikaan rauhallinen journalisti poistetaan lehdistötilaisuudesta ja viedään putkaan. Teillä on todellinen ongelma”, Husseini sanoo Journalistille.

 

Tilanteesta julkaistulta videolta näkyvä tilanne alkaa siitä, kun turvamiehet ohjaavat Husseinin rauhallisesti sivuhuoneeseen.

Sen jälkeen Husseini kävelee turvamies perässään takaisin omalle paikalleen hakemaan tavaroitaan. Hän kaivaa laukustaan ydinaseita koskevan lapun ja esittelee sitä muille toimittajille. Nujakka alkaa, kun Husseini ei suostu antamaan lappuaan sitä tavoittelevalle turvamiehelle. Lopulta Husseini viedään väkisin ulos.

Videoilta ei näy näitä tapahtumia edeltävä tilanne. Myöskään Husseini itse ei maininnut The Nation -lehteen kirjoittamassaan selostuksessa edeltäviä tapahtumia.

Paikalla ollut HS:n Laura Saarikoski kertoo, että Husseini häiritsi muiden toimittajien live-raportointia ennen kuin hänet poistettiin ensimmäisen kerran.

”Hän alkoi huudella amerikkalaistoimittajien selostuksen päälle. ’This is not journalism’, hän sanoi, ja jotain sellaista, että tämänkö takia ryhdyitte alalle.”

Saarikosken mukaan muut toimittajat yrittivät hyssytellä Husseinia. Parin minuutin päästä tulivat turvamiehet paikalle ja pyysivät Husseinin mukaansa.

Husseini kiistää häirinneensä toimittajien raportointia.

”He häiritsivät minua möykkäämällä kameroilleen, kun yritin itsekseni lukea ydinasepolitiikkaa koskevaa tekstiä. Kommentoin toimittajien työtä sarkastisesti, kuten tekivät muutkin.”

 

Husseini on tituleerannut itseään kirjailijaksi, toimittajaksi, viestintäjohtajaksi ja aktivistiksi. Kysymyksiä on herättänyt, menivätkö hänellä roolit sekaisin.

”Lehdistötilaisuudessa ei ole kyse yksittäisen toimittajan sananvapaudesta vaan siitä, että raportoidaan yleisölle suurvaltajohtajien tapaamisesta”, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho.

Aho pitää Husseinin huutelua muille toimittajille epäasiallisena ja kollegiaalisesti ikävänä.

”Vaikuttaa siltä, ettei hän ollut käyttämässä lehdistönvapauttaan vaan teki jotain muuta. Hänellä oli jokin viesti, jonka hän halusi kertoa toimittajille ja suurvaltajohtajille.”

”Huutelu ei näy videoissa. Voisi kysyä, yrittikö hän itse huutelemalla estää lehdistönvapautta.”

Husseini oli paikalla The Nation -lehden akkreditoimana journalistina.

”Minulla ei ollut muuta aikomusta kuin kysyä tiukkoja asiakysymyksiä ydinaseiden uhkasta ihmiskunnalle.”

 

Husseinin mukaan mellakkapoliisit ottivat häneltä takahuoneessa pressipassin ja ohjasivat hänet voimalla ulos. Hän sanoo huutaneensa ulkona ihmisille, että tämäkö on suomalaista lehdistönvapautta, minkä jälkeen poliisi painoi hänet maahan, laittoi kädet rautoihin ja työnsi hänet poliisiauton takatilaan.

Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisin väkivaltarikosyksiköstä ei halua avata henkilöihin käytettyjä voimakeinoja tai muita teknisiä ja taktisia menetelmiä.

”Poliisilla ei ole oikeutta käyttää voimaa enempää kuin kunkin tilanteen haltuun ottaminen vaatii. Lähtökohta on se, että kehenkään henkilöön ei käytetä voimakeinoja tai voimankäyttövälineitä ellei henkilö itse omalla toiminnallaan sellaista tilannetta aiheuta.”

Hanne Ahon mukaan voimankäyttöä on vaikea arvioida pelkän videokuvan perusteella.

”Näytti siltä, että hänestä pidettiin lujaa kiinni, mutta näytti myös siltä, että hän vastusteli.”

Husseini myöntää kohtelustaan suuttuneena talloneensa turvamiesten varpaille ja pyytäneensä tätä myöhemmin yhdeltä henkilöltä anteeksi.

Poliisihallitus on käynnistänyt selvityksen välikohtauksesta uutisoinnin perusteella. Husseini on kannellut eduskunnan oikeusasiamiehelle. Oikeusasiamies odottaa Poliisihallituksen selvitystä tammikuun loppuun mennessä.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta