Kuvajournalismin dynamo

JOURNALISTI
7.9.2018

Janne Seppänen

Kirjoittaja on professori.

Kuolleita: Merja Salo

Professori Merja Salo kuoli sairauden uuvuttamana 16. elokuuta 2018 Helsingissä. Hän oli syntynyt 2. maaliskuuta 1953 Hämeenlinnassa.

Salo oli valokuvan ja kuvajournalismin dynamo. Hän jättää jälkeensä ison aukon. Salo vaikutti paljon muun muassa siihen, että Suomeen saatiin vakinaistettua yliopistotasoinen kuvajournalistikoulutus vuosituhannen vaihteessa. Salon teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen ulottuivat kuitenkin kuvajournalismin kenttää laajemmalle, taidevalokuvan ja myös koko visuaalisen kulttuurin alueelle. Hän oli perehtynyt myös muoti- ja mainoskuvaan.

Salo kuului siihen opettajapolveen, joka sai todistaa pimiöiden sulkeutumisen ja digitaalisen valokuvan läpimurron. Olemme varmaan vielä niin vahvasti tuon taitekohdan sisällä, ettemme kykene muodostamaan siitä selkeää kuvaa. Salon viimeiseksi jäänyt kirja Jokapaikan valokuva (2015) auttaa ymmärtämään murrosta. Teos hahmottaa suomalaisen valokuvan digitalisoitumista neljällä eri alueella: journalismissa, studiokuvauksessa, valokuvataiteessa ja kameraharrastuksessa. Kirja tulee olemaan keskeinen lähde, kun muut valokuvatutkijat tarttuvat tuohon tärkeään aikakauteen.

Kenties rakastetuin hänen monista kirjostaan on kuitenkin Imageware (2000), joka on kulunut niin opiskelijoiden kuin valokuvan ammattilaisten käsissä. Monille kirja on ollut ensikosketus muun muassa semioottiseen kuva-analyysiin.

Yksi Salon saavutuksista on myös kansainvälinen Helsinki Photomedia -konferenssi. Hän kasvatti siitä valokuvatutkimuksen tunnustetun foorumin, jonka myös alan keskeiset tutkijat muistavat laittaa kalentereihinsa.

Opiskelijat viihtyivät hänen luennoillaan, koska niin Salon ajattelua kuin opetusta leimasi yksi keskeinen piirre: selkeys. Usein hän reunusti sanomansa humoristisilla oivalluksilla, jotka eivät kuitenkaan hajottaneet luennon fokusta.

Emme olleet aina samaa mieltä valokuvasta ja vaihdoimme ajatuksia joskus aika kiihkeästikin. Viimeksi nähdessämme Merja tiukkasi minulta kantaa siihen, onko fotogrammi valokuva vai ei.

Hän oli myös vastaväittäjäni. Kun olin koitosta edeltävänä iltana varma, ettei nukkumisesta tule mitään, puhelin soi: “Moi. Merja täällä. Älä sitten turhaan hermoile. En grillaa sua – ainakaan kovin paljon.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta