Kuvajournalismin dynamo

Kuolleita: Merja Salo
JOURNALISTI
7.9.2018

Janne Seppänen

Kirjoittaja on professori.

Professori Merja Salo kuoli sairauden uuvuttamana 16. elokuuta 2018 Helsingissä. Hän oli syntynyt 2. maaliskuuta 1953 Hämeenlinnassa.

Salo oli valokuvan ja kuvajournalismin dynamo. Hän jättää jälkeensä ison aukon. Salo vaikutti paljon muun muassa siihen, että Suomeen saatiin vakinaistettua yliopistotasoinen kuvajournalistikoulutus vuosituhannen vaihteessa. Salon teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen ulottuivat kuitenkin kuvajournalismin kenttää laajemmalle, taidevalokuvan ja myös koko visuaalisen kulttuurin alueelle. Hän oli perehtynyt myös muoti- ja mainoskuvaan.

Salo kuului siihen opettajapolveen, joka sai todistaa pimiöiden sulkeutumisen ja digitaalisen valokuvan läpimurron. Olemme varmaan vielä niin vahvasti tuon taitekohdan sisällä, ettemme kykene muodostamaan siitä selkeää kuvaa. Salon viimeiseksi jäänyt kirja Jokapaikan valokuva (2015) auttaa ymmärtämään murrosta. Teos hahmottaa suomalaisen valokuvan digitalisoitumista neljällä eri alueella: journalismissa, studiokuvauksessa, valokuvataiteessa ja kameraharrastuksessa. Kirja tulee olemaan keskeinen lähde, kun muut valokuvatutkijat tarttuvat tuohon tärkeään aikakauteen.

Kenties rakastetuin hänen monista kirjostaan on kuitenkin Imageware (2000), joka on kulunut niin opiskelijoiden kuin valokuvan ammattilaisten käsissä. Monille kirja on ollut ensikosketus muun muassa semioottiseen kuva-analyysiin.

Yksi Salon saavutuksista on myös kansainvälinen Helsinki Photomedia -konferenssi. Hän kasvatti siitä valokuvatutkimuksen tunnustetun foorumin, jonka myös alan keskeiset tutkijat muistavat laittaa kalentereihinsa.

Opiskelijat viihtyivät hänen luennoillaan, koska niin Salon ajattelua kuin opetusta leimasi yksi keskeinen piirre: selkeys. Usein hän reunusti sanomansa humoristisilla oivalluksilla, jotka eivät kuitenkaan hajottaneet luennon fokusta.

Emme olleet aina samaa mieltä valokuvasta ja vaihdoimme ajatuksia joskus aika kiihkeästikin. Viimeksi nähdessämme Merja tiukkasi minulta kantaa siihen, onko fotogrammi valokuva vai ei.

Hän oli myös vastaväittäjäni. Kun olin koitosta edeltävänä iltana varma, ettei nukkumisesta tule mitään, puhelin soi: “Moi. Merja täällä. Älä sitten turhaan hermoile. En grillaa sua – ainakaan kovin paljon.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta