Kansanperinnetiedottaja inhosi öyhötystä

JOURNALISTI
7.9.2018

Heidi Laaksonen

Kirjoittaja on Perttu Häkkinen
-radio-ohjelman pitkäaikainen tuottaja ja Häkkisen ystävä.

Kuolleita: Perttu Häkkinen

Toimittaja, muusikko ja tietokirjailija Perttu Häkkinen kuoli kaaduttuaan polkupyörällä sunnuntaiaamuna 12. elokuuta. Häkkinen oli kuollessaan 39-vuotias. Hän ehti työskennellä muun muassa Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, YleX:ssä, Radio Helsingissä ja Yle Puheessa, jossa hän teki vuodesta 2013 saakka radio-ohjelmaa yhdessä Panu Hietanevan kanssa.

Ohjelma löysi nopeasti paikkansa yhtenä kanavan kuunnelluimmista. Häkkinen ei ollut kiinnostunut teennäisistä vastakkainasetteluista tai somekohuista vaan perimmäisistä kysymyksiä, ihmisen uskon ja todellisuuden suhteesta. Päänavauksissa ei siis öyhötetty vaan ote oli psykologinen, filosofinen ja kansatieteellinen. Häkkinen määrittelikin itsensä kansanperinnetiedottajaksi.

Hän myös vertasi journalismia pullojen keräilyyn: ei kannata mennä sinne, missä kaikki muut jo ovat, vaan sinne, missä kukaan muu ei vielä ole.

Häkkinen oli filosofian maisteri. Teoreettisen filosofian ja yleisen teologian opinnot kuuluivat selvästi hänen ohjelmissaan. Aiheet olivat usein esoteerisia ja uskonnollisia. Kattauksessa oli niin ufokokemuksia kuin seksimagiaa. Vieraana saattoi olla uskonnollisesta hulluudestaan kertova opiskelija, spurgu, Tauski, Volvo Markkanen, Jouko Piho tai Matti Klinge.

Mikään inhimillinen ei ollut Häkkiselle vierasta, mutta yleisöltä ropisi kritiikkiä muun muassa satanistisesta loppukaneetista “Luciferin siunausta” ja fasismin historian käsittelystä. Häkkisen mielestä todellisuutta ei saanut kieltää, vaan kuulija sai itse päättää, uskooko kabbalaan, kummituksiin tai yksisarvisiin.

Häkkinen oli sivistynyt kansanmies, yhdistelmä korkeaa ja matalaa, syvällisyyttä ja tavallisuutta. Hän viihtyi lähiöbaareissa, lomaili Kanariansaarilla, mutta myös Aleister Crowleyn Thelema-luostarin raunioilla ja natsien kryptissa.

Perttu Häkkisen traaginen kuolema on koskettanut laajasti. Poikkeusyksilöllä olisi ollut valtavasti vielä tehtävää, ei vähiten aviopuolisona ja kahden alle kouluikäisen lapsen isänä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta