JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Julkisen sanan neuvoston toiminta on ollut hyvää, tehokasta ja keskustelevaa, eikä sen jatkumiselle samanlaisena ole estettä. Uutisointi neuvoston työskentelystä ei vastaa todellisuutta, ilmenee neuvoston jäsenten ja varajäsenten vastauksista Journalistin kyselyyn.

Suomen Kuvalehti kertoi 22. elokuuta jännitteiden lisääntyneen neuvoston kokouksissa puheenjohtaja Elina Grundströmin aikana. Lehti kertoi Grundströmin välttelevän äänestyksiä, suhtautuneen jyrkän kielteisesti esitysten ja perusteluiden muuttamiseen ja vaatineen eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä.

Osa vastaajista kertoo, että neuvoston menettelytavoista, etenkin eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tavasta, on kokouksissa käyty kipakkaa keskustelua. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eriävien mielipiteiden ilmaisemista.

Koska neuvoston työ sujuu, ei sen menestyksellinen jatkuminen vaadi jäsenten mielestä kohun jälkeenkään radikaaleja toimia.

”Itse neuvosto on ollut koko Grundströmin puheenjohtajakauden ajan varsin toimintakykyinen ja uskon sen olevan sitä jatkossakin”, kirjoittaa 1. varapuheenjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

”Joillain JSN:n jäsenillä on saattanut olla puheenjohtajan näkemysten kanssa erilaisia käsityksiä siitä, miten neuvoston tulisi työskennellä ja mitkä ovat pelisäännöt. Toimintatavat ja periaatteet kannattaa varmasti käydä läpi neuvoston seuraavassa kokouksessa ja hakea kaikilta neuvoston jäseniltä sitoutuminen niiden noudattamiseen”, Kokkonen jatkaa.

”Neuvoston on hyvä keskustella menettelytavoistaan, joskin tilanne niiden suhteen on mielestäni jo selkiintynyt. Julkisuudessa neuvoston työtä olisi hyvä arvioida analyyttisesti ja avoimesti, mikä lisää luottamusta toimintaan”, toteaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

Suomen Kuvalehti kertoi kielteisiä asioita myös liittyen Grundströmin esimiestaitoihin Julkisen sanan neuvoston toimistolla ja mahdolliseen median painostamiseen.

Vastaajien mielestä mahdolliset johtamisongelmat pitää ottaa vakavasti, syytökset tutkia, osapuolia kuulla, ongelmiin puuttua ja kaikkien työhyvinvoinnista huolehtia. Yksi vastaaja huomauttaa, että työyhteisön solmujen selvittämisessä on rooli muillakin työntekijöillä kuin esimiehellä.

Vastuu JSN:n toimiston ongelmien selvittelystä on vastaajien mukaan neuvoston kannatusyhdistyksellä ja sen hallituksella.

Kannatusyhdistyksen hallitus tiedotti 29. elokuuta selvittäneensä väitteitä neuvoston toimiston johtamisesta ja työilmapiiristä kuulemalla kaikkia asianosaisia. Hallitus arvioi toimiston toiminnan kehittyneen parempaan suuntaan, mutta uusia tukitoimia tarvittavan.

Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Grundström nauttii hallituksen luottamusta. Hallituksen mukaan toimiston tilanteen ratkaiseminen ei vaadi kenenkään eroamista tai erottamista. Sen sijaan tarkoitus on hankkia ulkopuolista apua johtamisen kehittämiseen ja tukemaan työyhteisön toimintaa.

 

Journalistin kyselyn vastauksissa pidetään kriittistä ja avointa JSN-tarkastelua tarpeellisena. Toisaalta työyhteisön sisään tunkeutuva ja yhden henkilön toimintaan nimettömin kommentein pureutuva uutisointi ja sen vaikuttimet mietityttävät jäseniä ja varajäseniä.

Vastaajia vaivaa, että julkisessa keskustelussa menevät sekaisin neuvoston työskentely ja JSN:n toimiston työolosuhteet. Silti ongelmien ratkaiseminen on tärkeää koko JSN:n julkikuvan kannalta.

”Neuvoston pitää katsoa eteen- eikä taaksepäin. [--] Hyvän journalistisen tavan varjelemisessa riittää niin paljon työtä, että meidän on kyettävä pitämään pää kylmänä ja oma pesä järjestyksessä”, kirjoittaa varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen.

 


Lue lisää:

JSN:n jäsenet: Grundströmin johtama neuvosto toimii hyvin

JSN:n hallitus: Grundström nauttii luottamusta, mutta toimiston ongelmien selvittelyä jatkettava

Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä

Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta