JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Julkisen sanan neuvoston toiminta on ollut hyvää, tehokasta ja keskustelevaa, eikä sen jatkumiselle samanlaisena ole estettä. Uutisointi neuvoston työskentelystä ei vastaa todellisuutta, ilmenee neuvoston jäsenten ja varajäsenten vastauksista Journalistin kyselyyn.

Suomen Kuvalehti kertoi 22. elokuuta jännitteiden lisääntyneen neuvoston kokouksissa puheenjohtaja Elina Grundströmin aikana. Lehti kertoi Grundströmin välttelevän äänestyksiä, suhtautuneen jyrkän kielteisesti esitysten ja perusteluiden muuttamiseen ja vaatineen eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä.

Osa vastaajista kertoo, että neuvoston menettelytavoista, etenkin eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tavasta, on kokouksissa käyty kipakkaa keskustelua. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eriävien mielipiteiden ilmaisemista.

Koska neuvoston työ sujuu, ei sen menestyksellinen jatkuminen vaadi jäsenten mielestä kohun jälkeenkään radikaaleja toimia.

”Itse neuvosto on ollut koko Grundströmin puheenjohtajakauden ajan varsin toimintakykyinen ja uskon sen olevan sitä jatkossakin”, kirjoittaa 1. varapuheenjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

”Joillain JSN:n jäsenillä on saattanut olla puheenjohtajan näkemysten kanssa erilaisia käsityksiä siitä, miten neuvoston tulisi työskennellä ja mitkä ovat pelisäännöt. Toimintatavat ja periaatteet kannattaa varmasti käydä läpi neuvoston seuraavassa kokouksessa ja hakea kaikilta neuvoston jäseniltä sitoutuminen niiden noudattamiseen”, Kokkonen jatkaa.

”Neuvoston on hyvä keskustella menettelytavoistaan, joskin tilanne niiden suhteen on mielestäni jo selkiintynyt. Julkisuudessa neuvoston työtä olisi hyvä arvioida analyyttisesti ja avoimesti, mikä lisää luottamusta toimintaan”, toteaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

Suomen Kuvalehti kertoi kielteisiä asioita myös liittyen Grundströmin esimiestaitoihin Julkisen sanan neuvoston toimistolla ja mahdolliseen median painostamiseen.

Vastaajien mielestä mahdolliset johtamisongelmat pitää ottaa vakavasti, syytökset tutkia, osapuolia kuulla, ongelmiin puuttua ja kaikkien työhyvinvoinnista huolehtia. Yksi vastaaja huomauttaa, että työyhteisön solmujen selvittämisessä on rooli muillakin työntekijöillä kuin esimiehellä.

Vastuu JSN:n toimiston ongelmien selvittelystä on vastaajien mukaan neuvoston kannatusyhdistyksellä ja sen hallituksella.

Kannatusyhdistyksen hallitus tiedotti 29. elokuuta selvittäneensä väitteitä neuvoston toimiston johtamisesta ja työilmapiiristä kuulemalla kaikkia asianosaisia. Hallitus arvioi toimiston toiminnan kehittyneen parempaan suuntaan, mutta uusia tukitoimia tarvittavan.

Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Grundström nauttii hallituksen luottamusta. Hallituksen mukaan toimiston tilanteen ratkaiseminen ei vaadi kenenkään eroamista tai erottamista. Sen sijaan tarkoitus on hankkia ulkopuolista apua johtamisen kehittämiseen ja tukemaan työyhteisön toimintaa.

 

Journalistin kyselyn vastauksissa pidetään kriittistä ja avointa JSN-tarkastelua tarpeellisena. Toisaalta työyhteisön sisään tunkeutuva ja yhden henkilön toimintaan nimettömin kommentein pureutuva uutisointi ja sen vaikuttimet mietityttävät jäseniä ja varajäseniä.

Vastaajia vaivaa, että julkisessa keskustelussa menevät sekaisin neuvoston työskentely ja JSN:n toimiston työolosuhteet. Silti ongelmien ratkaiseminen on tärkeää koko JSN:n julkikuvan kannalta.

”Neuvoston pitää katsoa eteen- eikä taaksepäin. [--] Hyvän journalistisen tavan varjelemisessa riittää niin paljon työtä, että meidän on kyettävä pitämään pää kylmänä ja oma pesä järjestyksessä”, kirjoittaa varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen.

 


Lue lisää:

JSN:n jäsenet: Grundströmin johtama neuvosto toimii hyvin

JSN:n hallitus: Grundström nauttii luottamusta, mutta toimiston ongelmien selvittelyä jatkettava

Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä

Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta