JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Julkisen sanan neuvoston toiminta on ollut hyvää, tehokasta ja keskustelevaa, eikä sen jatkumiselle samanlaisena ole estettä. Uutisointi neuvoston työskentelystä ei vastaa todellisuutta, ilmenee neuvoston jäsenten ja varajäsenten vastauksista Journalistin kyselyyn.

Suomen Kuvalehti kertoi 22. elokuuta jännitteiden lisääntyneen neuvoston kokouksissa puheenjohtaja Elina Grundströmin aikana. Lehti kertoi Grundströmin välttelevän äänestyksiä, suhtautuneen jyrkän kielteisesti esitysten ja perusteluiden muuttamiseen ja vaatineen eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä.

Osa vastaajista kertoo, että neuvoston menettelytavoista, etenkin eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tavasta, on kokouksissa käyty kipakkaa keskustelua. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eriävien mielipiteiden ilmaisemista.

Koska neuvoston työ sujuu, ei sen menestyksellinen jatkuminen vaadi jäsenten mielestä kohun jälkeenkään radikaaleja toimia.

”Itse neuvosto on ollut koko Grundströmin puheenjohtajakauden ajan varsin toimintakykyinen ja uskon sen olevan sitä jatkossakin”, kirjoittaa 1. varapuheenjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

”Joillain JSN:n jäsenillä on saattanut olla puheenjohtajan näkemysten kanssa erilaisia käsityksiä siitä, miten neuvoston tulisi työskennellä ja mitkä ovat pelisäännöt. Toimintatavat ja periaatteet kannattaa varmasti käydä läpi neuvoston seuraavassa kokouksessa ja hakea kaikilta neuvoston jäseniltä sitoutuminen niiden noudattamiseen”, Kokkonen jatkaa.

”Neuvoston on hyvä keskustella menettelytavoistaan, joskin tilanne niiden suhteen on mielestäni jo selkiintynyt. Julkisuudessa neuvoston työtä olisi hyvä arvioida analyyttisesti ja avoimesti, mikä lisää luottamusta toimintaan”, toteaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

Suomen Kuvalehti kertoi kielteisiä asioita myös liittyen Grundströmin esimiestaitoihin Julkisen sanan neuvoston toimistolla ja mahdolliseen median painostamiseen.

Vastaajien mielestä mahdolliset johtamisongelmat pitää ottaa vakavasti, syytökset tutkia, osapuolia kuulla, ongelmiin puuttua ja kaikkien työhyvinvoinnista huolehtia. Yksi vastaaja huomauttaa, että työyhteisön solmujen selvittämisessä on rooli muillakin työntekijöillä kuin esimiehellä.

Vastuu JSN:n toimiston ongelmien selvittelystä on vastaajien mukaan neuvoston kannatusyhdistyksellä ja sen hallituksella.

Kannatusyhdistyksen hallitus tiedotti 29. elokuuta selvittäneensä väitteitä neuvoston toimiston johtamisesta ja työilmapiiristä kuulemalla kaikkia asianosaisia. Hallitus arvioi toimiston toiminnan kehittyneen parempaan suuntaan, mutta uusia tukitoimia tarvittavan.

Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Grundström nauttii hallituksen luottamusta. Hallituksen mukaan toimiston tilanteen ratkaiseminen ei vaadi kenenkään eroamista tai erottamista. Sen sijaan tarkoitus on hankkia ulkopuolista apua johtamisen kehittämiseen ja tukemaan työyhteisön toimintaa.

 

Journalistin kyselyn vastauksissa pidetään kriittistä ja avointa JSN-tarkastelua tarpeellisena. Toisaalta työyhteisön sisään tunkeutuva ja yhden henkilön toimintaan nimettömin kommentein pureutuva uutisointi ja sen vaikuttimet mietityttävät jäseniä ja varajäseniä.

Vastaajia vaivaa, että julkisessa keskustelussa menevät sekaisin neuvoston työskentely ja JSN:n toimiston työolosuhteet. Silti ongelmien ratkaiseminen on tärkeää koko JSN:n julkikuvan kannalta.

”Neuvoston pitää katsoa eteen- eikä taaksepäin. [--] Hyvän journalistisen tavan varjelemisessa riittää niin paljon työtä, että meidän on kyettävä pitämään pää kylmänä ja oma pesä järjestyksessä”, kirjoittaa varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen.

 


Lue lisää:

JSN:n jäsenet: Grundströmin johtama neuvosto toimii hyvin

JSN:n hallitus: Grundström nauttii luottamusta, mutta toimiston ongelmien selvittelyä jatkettava

Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä

Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta