JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.

JOURNALISTI
7.9.2018

Nina Erho, teksti
Tuomas Kärkkäinen, kuvitus

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Julkisen sanan neuvoston toiminta on ollut hyvää, tehokasta ja keskustelevaa, eikä sen jatkumiselle samanlaisena ole estettä. Uutisointi neuvoston työskentelystä ei vastaa todellisuutta, ilmenee neuvoston jäsenten ja varajäsenten vastauksista Journalistin kyselyyn.

Suomen Kuvalehti kertoi 22. elokuuta jännitteiden lisääntyneen neuvoston kokouksissa puheenjohtaja Elina Grundströmin aikana. Lehti kertoi Grundströmin välttelevän äänestyksiä, suhtautuneen jyrkän kielteisesti esitysten ja perusteluiden muuttamiseen ja vaatineen eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä.

Osa vastaajista kertoo, että neuvoston menettelytavoista, etenkin eriävien mielipiteiden ilmaisemisen tavasta, on kokouksissa käyty kipakkaa keskustelua. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt eriävien mielipiteiden ilmaisemista.

Koska neuvoston työ sujuu, ei sen menestyksellinen jatkuminen vaadi jäsenten mielestä kohun jälkeenkään radikaaleja toimia.

”Itse neuvosto on ollut koko Grundströmin puheenjohtajakauden ajan varsin toimintakykyinen ja uskon sen olevan sitä jatkossakin”, kirjoittaa 1. varapuheenjohtaja, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen.

”Joillain JSN:n jäsenillä on saattanut olla puheenjohtajan näkemysten kanssa erilaisia käsityksiä siitä, miten neuvoston tulisi työskennellä ja mitkä ovat pelisäännöt. Toimintatavat ja periaatteet kannattaa varmasti käydä läpi neuvoston seuraavassa kokouksessa ja hakea kaikilta neuvoston jäseniltä sitoutuminen niiden noudattamiseen”, Kokkonen jatkaa.

”Neuvoston on hyvä keskustella menettelytavoistaan, joskin tilanne niiden suhteen on mielestäni jo selkiintynyt. Julkisuudessa neuvoston työtä olisi hyvä arvioida analyyttisesti ja avoimesti, mikä lisää luottamusta toimintaan”, toteaa jäsen, tutkija Tapio Nykänen.

Suomen Kuvalehti kertoi kielteisiä asioita myös liittyen Grundströmin esimiestaitoihin Julkisen sanan neuvoston toimistolla ja mahdolliseen median painostamiseen.

Vastaajien mielestä mahdolliset johtamisongelmat pitää ottaa vakavasti, syytökset tutkia, osapuolia kuulla, ongelmiin puuttua ja kaikkien työhyvinvoinnista huolehtia. Yksi vastaaja huomauttaa, että työyhteisön solmujen selvittämisessä on rooli muillakin työntekijöillä kuin esimiehellä.

Vastuu JSN:n toimiston ongelmien selvittelystä on vastaajien mukaan neuvoston kannatusyhdistyksellä ja sen hallituksella.

Kannatusyhdistyksen hallitus tiedotti 29. elokuuta selvittäneensä väitteitä neuvoston toimiston johtamisesta ja työilmapiiristä kuulemalla kaikkia asianosaisia. Hallitus arvioi toimiston toiminnan kehittyneen parempaan suuntaan, mutta uusia tukitoimia tarvittavan.

Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan Grundström nauttii hallituksen luottamusta. Hallituksen mukaan toimiston tilanteen ratkaiseminen ei vaadi kenenkään eroamista tai erottamista. Sen sijaan tarkoitus on hankkia ulkopuolista apua johtamisen kehittämiseen ja tukemaan työyhteisön toimintaa.

 

Journalistin kyselyn vastauksissa pidetään kriittistä ja avointa JSN-tarkastelua tarpeellisena. Toisaalta työyhteisön sisään tunkeutuva ja yhden henkilön toimintaan nimettömin kommentein pureutuva uutisointi ja sen vaikuttimet mietityttävät jäseniä ja varajäseniä.

Vastaajia vaivaa, että julkisessa keskustelussa menevät sekaisin neuvoston työskentely ja JSN:n toimiston työolosuhteet. Silti ongelmien ratkaiseminen on tärkeää koko JSN:n julkikuvan kannalta.

”Neuvoston pitää katsoa eteen- eikä taaksepäin. [--] Hyvän journalistisen tavan varjelemisessa riittää niin paljon työtä, että meidän on kyettävä pitämään pää kylmänä ja oma pesä järjestyksessä”, kirjoittaa varajäsen, toimittaja ja tutkija Riitta Raatikainen.

 


Lue lisää:

JSN:n jäsenet: Grundströmin johtama neuvosto toimii hyvin

JSN:n hallitus: Grundström nauttii luottamusta, mutta toimiston ongelmien selvittelyä jatkettava

Suomen Kuvalehden päätoimittaja: SK:n jutuissa ei virheitä

Elina Grundström pyytää anteeksi virheitään johtamisessa

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi JSN:n jäseniltä ja varajäseniltä viikolla 35, miten he arvioivat puheenjohtaja Elina Grundströmistä mediassa kerrottujen asioiden vaikuttavan neuvoston toimintaan, vastaako uutisointi neuvoston työskentelystä heidän käsitystään siitä sekä mitä pitää tehdä ja kenen, jotta neuvoston työ voi jatkua menestyksekkäästi kohun jälkeen.

Kaikki kolmetoista jäsentä ja kolmetoista varajäsentä vastasivat Journalistille.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta