Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.

JOURNALISTI
7.9.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti,
Tommi Itkonen, kuva

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

Kun lentokoneen ovi avautui neljässä kilometrissä, pelko puristi Seija Suihkosen sisusta. Hän oli suorittamassa laskuvarjohyppykurssia Floridassa talvella 2009. Alla oli yksi tandemhyppy.

”En muista siitä mitään, kai se jännitti niin paljon”, Suihkonen sanoo.

Vaikka Suihkosta pelotti aivan järjettömästi, hän hyppäsi. Maassa tuli heti tunne, että tätä on saatava lisää.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen saa usein vastata, kuinka hän uskaltaa hypätä laskuvarjolla.

”Hyppääminen jännittää aina, mutta se on muuttunut hyväksi jännitykseksi. Olen voittanut pelkoni. Kaiken lisäksi minulla on korkean paikan kammo!”

Suihkonen sanoo, että tarpeeksi ylhäällä korkeuden taju ja sitä myötä korkean paikan kammo katoavat.

”Pelkään edelleen katsoa alas viidennen kerroksen parvekkeelta, mutta ehkä laskuvarjohyppäämisen myötä pelko on hieman helpottanut.”

 

Suihkosen laji on fs-hyppääminen eli muodostelmahyppääminen. Siinä kaksi tai useampi laskuvarjohyppääjää hyppää samanaikaisesti ja muodostaa ilmassa kuvioita. Suihkonen saattaa parinsa kanssa esimerkiksi ensin ottaa käsistä kiinni, sitten toinen kääntyy sivuttain ja pari ottaa otteen kääntyneen kyljestä. Sama toistetaan toisinpäin.

Muodostelmahyppäämisessä kaikki sovitaan etukäteen. Opettelu on jatkuvaa: kuinka hidastaa putoamista, kuinka liikkua sivuttain, kuinka muodostaa kuvioita entistä nopeammin.

Laskuvarjohyppääminen on Suomessa tauolla lokakuusta maaliskuuhun, jolloin Suihkonen harjoittelee tuulitunnelissa.

Suihkonen on aina harrastanut joukkuelajeja, joten sosiaalinen harrastaminen kiinnosti myös laskuvarjohyppäämisessä. Hän kokee olevansa joukkueen jäsen myös toimitussihteerinä.

”Toimitussihteerin työ on kuin jääkiekkomaalivahdin työtä. Valvon viimeisenä, etteivät helpot laukaukset mene maaliin. Toisaalta silloin kun maalivahti tai toimitussihteeri tekee virheen, kaikki huomaavat sen.”

 

Kun hyppy lähestyy, mieli tyhjenee kaikesta muusta. Varusteet, korkeusmittari, kypärä ja hyppypuku päälle, varjo selkään. Kädet käyvät varustetarkastuksen tottuneesti läpi: päävarjon avauspampula, varavarjon kahvat. Sama lentokoneessa ja vielä ennen hyppyä. Sen jälkeen on pelkkää pudotusta.

”Vapaapudotus on parasta lajissa.”

Suihkonen putoaa noin 200 kilometrin tuntivauhdilla. Vauhdin huomaa vasta, kun maa alkaa lähestyä.

Kilometrin korkeudessa hän avaa päävarjon. Vain kerran se ei avautunut.

”Se oli todennäköisesti oma pakkausvirheeni.”

Suihkonen käytti varavarjoa ja laskeutuminen sujui normaalisti.

”Ei siinä tullut paniikkia. Näitä tilanteita varten harjoitellaan koko ajan.”

Ja maassa oli jälleen tunne: tätä pitää saada lisää.

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.



7 2020
Arkisto

Tuot Milttoniin raikasta kokoomuslaista ajattelua, Katri Makkonen

Tasavallan presidentin kabinetista Ylelle vain vuodeksi palannut Katri Makkonen lähtee konsulttiyhtiö Milttonin varatoimitusjohtaksi oppimaan, miten liike-elämä toimii.

Mitä jos ihmiset eivät ole koskaan halunneet puolueetonta journalismia?

”Ehkä yleisölle vain viimein tarjotaan somessa jotain, mitä se todella haluaa, eikä tämä jokin yksinkertaisesti ole puolueeton ammattijournalismi”, kirjoittaa Janne Zareff.

Aikkarit on pidettävä mukana

Aikkarisisältö on valtavan tärkeää, sillä Suomessa halutaan ja tarvitaan erikoistunutta laatujournalismia, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Vuosien 2021 – 2022 pressikortti on Journalistiliiton vuodenvaihteessa uudistuvan ilmeen mukainen. Kuvan kortti on testikortti, jonka ulkoasu poikkeaa jonkin verran oikean pressikortin ulkoasusta.

Perinteinen pressikortti muuttuu tilattavaksi – digitaalinen kortti päivittyy automaattisesti

Digitaalista korttia käyttää jo melkein 12 000 jäsentä. Kortin ulkoasu muuttuu vuodenvaihteessa Journalistiliiton uudistuvan ilmeen mukaiseksi.

Nyhetsmedier som lägereldar

”Vi konsumerar nyheter på var sitt håll, inte tillsammans. Vägledning behövs”, skriver Dan Lolax.

Tiekartta johtaa turhan usein umpikujaan

Joukkoviestimet saisivat herkeämättä pohtia, mitä jargonia ne omaksuvat, kirjoittaa Ville Eloranta.

Näin tehdään puoli yhdeksän uutislähetys

Ylen pääuutislähetys syntyy Pasilassa ja etänä. Koronavirusepidemia on tuonut lähetyksen tekemiseen kiirettä ja uusia käytäntöjä.

Työehtosopimus pätee myös etätyössä

Esimiesten vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä pystyy suoriutumaan työstään, eikä kukaan kuormitu liikaa. Työaikaa säännellään myös etätyössä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tytti Oras.

Korona-ajan paikallinen sopimus

Työntekijät ovat Ylessä erittäin sitoutuneita työhönsä ja ymmärsivät, että kaikkien panosta tarvitaan, joten joustoa riitti, kirjoittaa Ylen ohjelmatyöntekijöiden pääluottamushenkilö Anu Kähkönen.

Sähkömies dosentin virassa

Anna Gustafssonin Itämeri-haastattelu kesätoimittajana sujui hienosti. Mutta mikäs se haastateltavan titteli olikaan?

Kutsumuksena toimittajan työ

Kuolleita: Toimittaja Anja Manninen 27. 5. 1954 Tyrnävä − 12. 6. 2020 Oulu

Pystykorva ei enää haukahtele

Kuolleita: Toimittaja Veikko Huttunen 31. 10. 1954 Vieremä – heinäkuu 2020 Iisalmi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta