Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.

JOURNALISTI
7.9.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti,
Tommi Itkonen, kuva

Kun lentokoneen ovi avautui neljässä kilometrissä, pelko puristi Seija Suihkosen sisusta. Hän oli suorittamassa laskuvarjohyppykurssia Floridassa talvella 2009. Alla oli yksi tandemhyppy.

”En muista siitä mitään, kai se jännitti niin paljon”, Suihkonen sanoo.

Vaikka Suihkosta pelotti aivan järjettömästi, hän hyppäsi. Maassa tuli heti tunne, että tätä on saatava lisää.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen saa usein vastata, kuinka hän uskaltaa hypätä laskuvarjolla.

”Hyppääminen jännittää aina, mutta se on muuttunut hyväksi jännitykseksi. Olen voittanut pelkoni. Kaiken lisäksi minulla on korkean paikan kammo!”

Suihkonen sanoo, että tarpeeksi ylhäällä korkeuden taju ja sitä myötä korkean paikan kammo katoavat.

”Pelkään edelleen katsoa alas viidennen kerroksen parvekkeelta, mutta ehkä laskuvarjohyppäämisen myötä pelko on hieman helpottanut.”

 

Suihkosen laji on fs-hyppääminen eli muodostelmahyppääminen. Siinä kaksi tai useampi laskuvarjohyppääjää hyppää samanaikaisesti ja muodostaa ilmassa kuvioita. Suihkonen saattaa parinsa kanssa esimerkiksi ensin ottaa käsistä kiinni, sitten toinen kääntyy sivuttain ja pari ottaa otteen kääntyneen kyljestä. Sama toistetaan toisinpäin.

Muodostelmahyppäämisessä kaikki sovitaan etukäteen. Opettelu on jatkuvaa: kuinka hidastaa putoamista, kuinka liikkua sivuttain, kuinka muodostaa kuvioita entistä nopeammin.

Laskuvarjohyppääminen on Suomessa tauolla lokakuusta maaliskuuhun, jolloin Suihkonen harjoittelee tuulitunnelissa.

Suihkonen on aina harrastanut joukkuelajeja, joten sosiaalinen harrastaminen kiinnosti myös laskuvarjohyppäämisessä. Hän kokee olevansa joukkueen jäsen myös toimitussihteerinä.

”Toimitussihteerin työ on kuin jääkiekkomaalivahdin työtä. Valvon viimeisenä, etteivät helpot laukaukset mene maaliin. Toisaalta silloin kun maalivahti tai toimitussihteeri tekee virheen, kaikki huomaavat sen.”

 

Kun hyppy lähestyy, mieli tyhjenee kaikesta muusta. Varusteet, korkeusmittari, kypärä ja hyppypuku päälle, varjo selkään. Kädet käyvät varustetarkastuksen tottuneesti läpi: päävarjon avauspampula, varavarjon kahvat. Sama lentokoneessa ja vielä ennen hyppyä. Sen jälkeen on pelkkää pudotusta.

”Vapaapudotus on parasta lajissa.”

Suihkonen putoaa noin 200 kilometrin tuntivauhdilla. Vauhdin huomaa vasta, kun maa alkaa lähestyä.

Kilometrin korkeudessa hän avaa päävarjon. Vain kerran se ei avautunut.

”Se oli todennäköisesti oma pakkausvirheeni.”

Suihkonen käytti varavarjoa ja laskeutuminen sujui normaalisti.

”Ei siinä tullut paniikkia. Näitä tilanteita varten harjoitellaan koko ajan.”

Ja maassa oli jälleen tunne: tätä pitää saada lisää.

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.



15 2018
Arkisto

Sanan saattajat

Kristillinen media on huono bisnes, jota tehdään kutsumuksen voimalla. Aivan erityisen hankala sitä on tehdä niin, että se kelpaisi kaikille, sanoo alan konkari Kirsi Rostamo.

Elämäntapajohtaja

Journalistiliiton puheenjohtajaksi uudelleen valittu Hanne Aho uskoo liiton jäsenmäärän kääntyvän nousuun.

Aishi Zidania kiitettiin palkintoperusteissa myös siitä, etteivät painostus, uutistyön vääristely-yritykset ja nettiviha ole lannistaneet häntä. Jarno Liskin todettiin tekevän monin paikoin riskialtista tutkivaa journalismia sinnikkäästi ja peräänantamattomasti ilman työsuhteen turvaa.

Sananvapauden käyttäjät

Kun ympäristö painostaa, Aishi Zidan ja Jarno Liski nojaavat journalistin perustehtävään. Työ palkittiin Sananvapauden miekalla.

KSF Medias fjolårsresultat, ett minus på 4,2 miljoner euro, var bättre än på många år. Nya vd:n Anna Hellersedt litar på att det nu är en bra tidpunkt för bolaget att införa en ny betallösning för digital journalistik.

Efter stormen

KSF Medias nya vd Anna Hellerstedt betonar öppen kommunikation inom bolaget och vill förankra stora linjer hos personalen. Främsta löfte hittills: mer fokus på journalistiken – hur det ska förverkligas har vi inte ännu sett.

Tv-ohjaaja ja toimittaja Marja Jaakola on halunnut olla työvuosien jälkeen kuin kuka tahansa. Hän ei ole työskennellyt eläkkeellä. Kuva: Liisa Huima

Ei ole valtaa loistoa

Eläkkeellä identiteetti on rakennettava uudelleen. Toimittajalle se voi olla vaikeaa.

Liikaa keskustelua

Medioiden verkkokeskusteluissa vihan lietsomisen ja asiallisen kommentoinnin välissä on leveä vyöhyke, jolla delete-nappia painetaan liian harvoin, kirjoittaa Asko Lehtonen.

Älä soita sille enää koskaan!

Mediayhtiö harkitsi kieltävänsä tuurajia käyttämästä lähdesuojan alaisia tietoja muissa töissä. Ajatus lähteiden ”omistamisesta” on omituinen, kokenut oikeustoimittaja sanoo.

Jouluihminen. A-lehtien tuottaja Elisa Miinin aloittaa jouluvalmistelut jo elokuussa ja lopettaa joulunvieton tapaninpäivänä. ”Ajatukseni kääntyvät välipäivinä jo pois joulusta ja kohti uutta vuotta, kun olen jo joulua pitkään siinä vaiheessa viettänyt.”

Glögiä jo elokuussa

A-lehtien tuottaja Elisa Miininin kotona on kaksi joulukuusta. Toiseen niistä saa koskea vain hän.

Pekka Vahvasen Kone kaikkivaltias -kirja on saanut kehuja siitä, että ’joku on tätä järjettömyyttä vastaan’. Toisaalta se on kirvoittanut kritiikkiä etenkin teknologiapiireistä. ”Uskon, että kun tunnepitoista kritiikkiä saa, on osunut johonkin oikeaan kohtaan.”

Kadonneen onnen jäljillä

Tutkimusten valossa teknologis-taloudellinen kehitys ei ole enää vuosikymmeniin tehnyt meistä onnellisempia, sanoo digitalisaation ongelmista kirjan kirjoittanut Pekka Vahvanen.

Milloin freelancer on jäävi?

Mikä on eettinen aikaväli jutulle tiettyyn lehteen ja jutulle saman lehden kustantajasta? Vaikuttaako juttutyyppi asiaan? Vastausten pohtimiseen tarvitaan lisää konkreettisia eväitä, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Edellistä työtä jatkamaan

Tiina Ojutkangas aloittaa tammikuussa Kokkolassa ilmestyvän Keskipohjanmaan päätoimittajana.

Dags att tända lyset

På redaktionerna i Finland finns en hel del att lära av Demokratijouren, om hur man bygger upp konkreta rutiner som förebygger hot och hat, skriver Johan Svenlin.

Perehdy tietoturvaan tänään

Vaikka et työskentelisi erityistä tietoturvaa vaativien lähteiden ja aiheiden parissa, ala perehtyä niiden suojaamiseen nyt. Toimittajan salausopas kertoo, miksi se kannattaa.

75 prosenttia

Mistä tietää, että vaalit ovat lähestymässä? Yksi varma merkki on numerohokemien vyöry journalistisiin teksteihin, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Liftaamalla ehtii paremmin

Kirjaan uppoutunut Juha Mäkinen ei huomannut nousta bussiin, mutta onneksi juttukeikalle ehtii toisellakin tavalla.

Otavamedia jatkaa yt-kierrosta ensi vuonna

Otavamedia aloittaa yt-neuvottelut kuvaryhmässään 2. tammikuuta 2019. Yt-neuvotteluja on viime viikkona päättynyt Otavamediassa, Sanoma Media Finlandissa, Aamulehdessä ja A-lehdissä.

Färre fotografer på Hufvudstadsbladet

”Jag är övertygad om att läsarna inte kommer att uppleva någon försämring av bildjournalistiken i HBL framöver”, säger chefredaktör Susanna Landor.

Håkans leder Studentbladet

Som chefredaktör vill Håkans bland annat närma sig studentkårer som tidigare lämnat Svenska studerandes intresseorganisation.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta