Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.

JOURNALISTI
7.9.2018

Minttu-Maaria Partanen, teksti,
Tommi Itkonen, kuva

Kun lentokoneen ovi avautui neljässä kilometrissä, pelko puristi Seija Suihkosen sisusta. Hän oli suorittamassa laskuvarjohyppykurssia Floridassa talvella 2009. Alla oli yksi tandemhyppy.

”En muista siitä mitään, kai se jännitti niin paljon”, Suihkonen sanoo.

Vaikka Suihkosta pelotti aivan järjettömästi, hän hyppäsi. Maassa tuli heti tunne, että tätä on saatava lisää.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen saa usein vastata, kuinka hän uskaltaa hypätä laskuvarjolla.

”Hyppääminen jännittää aina, mutta se on muuttunut hyväksi jännitykseksi. Olen voittanut pelkoni. Kaiken lisäksi minulla on korkean paikan kammo!”

Suihkonen sanoo, että tarpeeksi ylhäällä korkeuden taju ja sitä myötä korkean paikan kammo katoavat.

”Pelkään edelleen katsoa alas viidennen kerroksen parvekkeelta, mutta ehkä laskuvarjohyppäämisen myötä pelko on hieman helpottanut.”

 

Suihkosen laji on fs-hyppääminen eli muodostelmahyppääminen. Siinä kaksi tai useampi laskuvarjohyppääjää hyppää samanaikaisesti ja muodostaa ilmassa kuvioita. Suihkonen saattaa parinsa kanssa esimerkiksi ensin ottaa käsistä kiinni, sitten toinen kääntyy sivuttain ja pari ottaa otteen kääntyneen kyljestä. Sama toistetaan toisinpäin.

Muodostelmahyppäämisessä kaikki sovitaan etukäteen. Opettelu on jatkuvaa: kuinka hidastaa putoamista, kuinka liikkua sivuttain, kuinka muodostaa kuvioita entistä nopeammin.

Laskuvarjohyppääminen on Suomessa tauolla lokakuusta maaliskuuhun, jolloin Suihkonen harjoittelee tuulitunnelissa.

Suihkonen on aina harrastanut joukkuelajeja, joten sosiaalinen harrastaminen kiinnosti myös laskuvarjohyppäämisessä. Hän kokee olevansa joukkueen jäsen myös toimitussihteerinä.

”Toimitussihteerin työ on kuin jääkiekkomaalivahdin työtä. Valvon viimeisenä, etteivät helpot laukaukset mene maaliin. Toisaalta silloin kun maalivahti tai toimitussihteeri tekee virheen, kaikki huomaavat sen.”

 

Kun hyppy lähestyy, mieli tyhjenee kaikesta muusta. Varusteet, korkeusmittari, kypärä ja hyppypuku päälle, varjo selkään. Kädet käyvät varustetarkastuksen tottuneesti läpi: päävarjon avauspampula, varavarjon kahvat. Sama lentokoneessa ja vielä ennen hyppyä. Sen jälkeen on pelkkää pudotusta.

”Vapaapudotus on parasta lajissa.”

Suihkonen putoaa noin 200 kilometrin tuntivauhdilla. Vauhdin huomaa vasta, kun maa alkaa lähestyä.

Kilometrin korkeudessa hän avaa päävarjon. Vain kerran se ei avautunut.

”Se oli todennäköisesti oma pakkausvirheeni.”

Suihkonen käytti varavarjoa ja laskeutuminen sujui normaalisti.

”Ei siinä tullut paniikkia. Näitä tilanteita varten harjoitellaan koko ajan.”

Ja maassa oli jälleen tunne: tätä pitää saada lisää.

Seija Suihkonen, 43

Keskisuomalaisen toimitussihteeri. Asuu puolisonsa kanssa Jyväskylässä.

Valmistunut Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan yleinen historia.

Työskennellyt Keskisuomalaisessa vuodesta 2003 muun muassa toimittajana urheilu- ja kotimaan osastoilla.

Harrastaa laskuvarjohyppäämisen lisäksi juoksua, salibandya, retkeilyä, matkailua ja kirjeenvaihtoa ulkomaalaisten kirjekavereiden kanssa.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta