Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Haapalainen, teksti
Joonas Brandt, kuvat

Tero Lehdon etäiset tuttavat ovat joskus arvuutelleet, mitä työtä hän oikein tekee Alma Mediassa. Työskenteleekö hän esimerkiksi postinjakajana?

”Se on sinänsä aika koominen ajatus”, Lehto sanoo nauraen.

”Olisin todella huono postinjakaja. Jakaisin vielä aamukymmeneltäkin ensimmäistä rappua.”

Syntymästään saakka liikuntavammainen Tero Lehto suhtautuu ajattelemattomiin kommentteihin ja ennakkoluuloihin nykyisin melko kepeästi. Typeryyksiä myös kuulee nykyään harvemmin. 

Lehto on raivannut tiensä aikakauslehtiin kirjoittavaksi teknologiatoimittajaksi lahjoilla, tahdonvoimalla, ahkeruudella ja osaamisella. 

Nuorempana, kun uraa ei vielä varsinaisesti ollut, tahdonvoimaa tarvittiin enemmänkin. 

Osansa on perhetaustalla, ehkä osin sattumallakin.

 

Lehdon isä työskenteli 1980-luvulla IBM:ssä. Lehdoilla oli kotonaan harvinaisuus, ”yli metrin korkuinen” kotitietokone. Nuori Tero kirjoitteli koneella jo lapsena rikostarinoita, joihin ilmestyi ajan kuluessa enemmän ja enemmän teknologisia yksityiskohtia. 

Orastava kiinnostus tietotekniikkaan sai lisäkipinää, kun Lehdon isoveli pääsi töihin tietokoneliike PC Superstoreen.

”Hänellä oli siis uusimmat laitteet ja pelit”. 

Lehto alkoi kirjoittaa enemmän ja enemmän tietotekniikasta. 

”Lukioiässä minulla oli jo oma tietokone. Tuolloin 1990-luvulla alkoi jo olla nettifoorumien esiasteita. Ryhdyin aktiiviseksi kommentoijaksi MB-netissä, Mikrobitin sähköisessä keskustelupaikassa. Päädyin sitä kautta myös lukemaan Mikrobittiä, ja ennen pitkää lähettämään lehteen kipakkaa palautetta jossain laitetestissä huomaamistani virheistä.”

Lehdessä lukiolaisen palautteeseen vastasi nykyisin Night Visions -elokuvafestivaalia johtava Mikko Aromaa

”Hän ehdotti, että tule sitten itse tekemään paremmin.”

Mikrobitin avustaminen johti pian myös saman kustantajan, Helsinki Median, Tietokoneen avustamiseen ja sen jälkeen päivätyöhön. Lehden vaihtaessa omistajaa Lehto löysikin itsensä jo Sanoma Magazinesilta. Sanomalla tehtiin muun muassa kunnianhimoista, mutta huonosti kannattanutta 3T -aikakauslehteä. Vuonna 2013 Lehto löysi itsensä yt-neuvottelujen jälkeen tyhjän päältä. 

 

Tekniikka&Taloutta julkaisi vielä tuolloin Talentum. Lehto tunsi päätoimittaja Jyrki Altion, entisen Helsingin Sanomien taloustoimittajan. 

”Talentumilta oli lähtenyt yksi ihminen vuorotteluvapaalle, ja he sitten siirtelivät paikkoja toimitusten välillä. Jouduimme kikkailemaan, koska vuorotteluvapaan sijaisen pitäisi olla työtön”, Lehto muistelee. 

”Menin Leppävaaraan työvoimatoimistoon, ensimmäistä kertaa elämässäni. En aiemmin edes tiennyt missä se on. He tajusivat heti mistä on kysymys, kun kerroin, etten oikeastaan tarvitse mitään, vaan olen menossa maanantaina kirjoittamaan työsopimusta. Eihän vuorotteluvapaan sijaisuutta ole tällaiseen tarkoitettu, mutta ehkä tämän nyt jo uskaltaa kertoa.” 

Sittemmin Alma Media osti Talentumin, mutta Lehdon työpaikka Tekniikka&Taloudessa on osoittautunut pysyväksi. Syksyllä tosin odottaa kuuden kuukauden mittaiseksi suunniteltu pätkä työkierrossa Kauppalehdessä. 

”Oletan, että kirjoitan sinnekin teknologiauutisia, koska niihin he lainaavat minua jo nykyisinkin”, Lehto sanoo. 

”Vaikkapa Nokiaa, verkkoa ja yksityisyyttä, finanssiteknologiaa, pankkimaailmaa ja verkkotunnistautumista käsitteleviä juttuja. Näistä aiheista minulla on vahvaa taustatietoa. Kauppalehdellä on jatkuva tarve näiden alojen journalismille, sillä ohjelmistot ja tietotekniikka ovat isoja aiheita kaikilla teollisuuden aloilla, maataloutta myöten.”

Lehdon aihepiirit ovat laventuneet samaan aikaan, kun vakiopalstojen ja nopean uutistavaran osuus työssä on uran edetessä lisääntynyt. 

”Kun aloitin toimittajantyöt, kirjoitin tietotekniikasta, mutta nyt käsittelen kaikenmoisia tekniikka- ja työelämäaiheita, energiaa, kaivoksia ja niin edelleen. Tekniikka&Talouden aihepiiri on hyvin laaja, mikä tahansa insinööriala kiinnostaa lehteä. Erityisvahvuuteni ovat edelleen mobiili, verkot, tietoliikenne, niihin liittyvät taajuudet ja teknologiat.”

 

Lehto kertoo viimeksi mainittujen aihepiirien olevan vaikeita. Toimittajan on ymmärrettävä kännykkäverkkojen taajuuksia tai osattava kirjoittaa pikavauhtia juttu siitä, miten valokuitua kaivetaan maahan, ja miksi on eri asia kaivaa sähköjohtoja kuin tietoliikennekaapeleita, tai siitä, miten nopea tietty nettiyhteys on ja missä ajassa vaikkapa elokuva siirtyy verkon kautta. 

”Algoritmien ja protokollien selvittelyyn menisi hirveästi aikaa, jos ei niistä tietäisi. Lisäksi on osattava kansantajuistaa. Kaikki meidän lehtemmekään lukijat eivät ole tietotekniikkainsinöörejä. Metsä- tai konepajainsinöörille tietotekniset termit eivät sano paljoa”, Lehto sanoo. 

”Asiat on osattava yksinkertaistaa ilman, että selittää ne väärin.”

Lehto innostuu puhumaan teknologia-aiheiden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Näissäkin aiheissa on usein sävyjä. Teknologiakysymyksetkään eivät ole joko tai.

”Kun tietää taustat, osaa tunnistaa haastateltujen asiantuntijoiden erimielisyydet ja näkemyserot. Haastateltava puhuu valokuidusta näin, koska hänen yrityksellään ei sitä ole, tai noin, koska he ovat siihen investoineet. Teknologiaan liittyy paljon politiikkaa, niin kuin tietenkin kaikkeen, missä liikkuu rahaa.”

 

Pienessä maassa on joskus vaikea pitää kiinni puhuvien äänten moninaisuudesta, Lehto sanoo. Helpoimmin tulee soitettua samalle tutulle asiantuntijalle F-Securelle tai tietoturvakeskukseen. 

”Samat nimet minun ja muidenkin jutuissa pyörivät. Pieni asiantuntijajoukko helpottaa juttujen tekemistä, mutta pitää varoa sitä, että tiettyjen asiantuntijoiden näkemykset vain toistuvat. Pitää hakea uusia näkökulmia, sillä yritysten edustajilla ja viranomaisillakin on oma tietty näkökulmansa.”

Asiassa ei helpota, että asiantuntijoita ei monesti rohkaista olemaan mediassa. Läheskään kaikki eivät halua tai uskalla haastatteluun. Ei ole annettu mediakoulutusta, on ehkä kiellettykin puhumasta. 

”Ja jos ei ole annettu mediakoulutusta, niin ihminen ei ehkä osaa puhua kuin oman yrityksensä tuotteista.”

 

Elämä olisi toisenlaista, jos nuorella Terolla olisi ollut vähemmän päämäärätietoisuutta ja tahdonvoimaa. 

Lehto korostaa, että kohtaa ulkoiseen olemukseensa liittyviä ennakkoluuloja tai muita hankaluuksia enää harvoin. Toisin oli nuorempana. 

Kuten ylioppilaaksi kirjoittaneet usein, Lehtokin mietti lukion jälkeen eri opiskelu- ja opintotukivaihtoehtoja. 

”Soitin Kelaan ja kyselin tuista. Virkailija vastasi, että eihän sinun tarvitse jatko-opiskella, voit mennä suoraan eläkkeelle. Ei kauheasti rohkaistu työelämään”, Lehto muistelee. 

”Jos peilaa siihen, kuinka paljon olisin menettänyt, jos olisin koko elämäni sinnitellyt eläkkeellä, elämän laatu ja edellytykset olisivat aika paljon huonommat. Se ajatus on aika hurja. Onneksi perheeni rohkaisi opiskelemaan ja töihin, sieltä ei patisteltu eläkkeelle. Toivottavasti vammaisia ihmisiä nykyään osataan neuvoa paremmin.”

Lehto on työnsä takia sen verran tunnettu teknologiapiireissä, että törmää ihmetteleviin katseisiin enää harvoin. 

”Viestintätoimistot ja tiedottajat ovat usein tuttuja. Ehkä he sanovat haastateltaville etukäteen, että älkää hätääntykö, sieltä tulee hassunäköinen kaveri. Se onkin ihan ok, jää rikkoutuu sitten haastattelutilanteessa nopeammin. Mutta ei ikinä tule sellaista ihmettelyä, joskus pienen hämmennyksen huomaa ensi kertaa tavatessa kättelystä. Tietysti toimittajaa jännitetään muutenkin.”

 

Lyhyydestä on pientä harmia kokkareilla ja isoilla messuilla, Lehto sanoo. Isoissa yleisötilaisuuksissa on hankala löytää satojen ihmisten joukosta tietty ihminen. 

”Sovin usein järjestäjän kanssa, että esittelevät meidät. Tai löydän jonkun tutun, ja pyydän esittelemään.”

Tämäkin ongelma on pienenemään päin, kun toimitusten työtahti on yhä kireämpi.

”Nykyään on hyvin vähän aikaa purjehtia missään cocktailtilaisuuksissa. Se on vähän mennyttä aikaa.”



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta