Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Haapalainen, teksti
Joonas Brandt, kuvat

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Tero Lehdon etäiset tuttavat ovat joskus arvuutelleet, mitä työtä hän oikein tekee Alma Mediassa. Työskenteleekö hän esimerkiksi postinjakajana?

”Se on sinänsä aika koominen ajatus”, Lehto sanoo nauraen.

”Olisin todella huono postinjakaja. Jakaisin vielä aamukymmeneltäkin ensimmäistä rappua.”

Syntymästään saakka liikuntavammainen Tero Lehto suhtautuu ajattelemattomiin kommentteihin ja ennakkoluuloihin nykyisin melko kepeästi. Typeryyksiä myös kuulee nykyään harvemmin. 

Lehto on raivannut tiensä aikakauslehtiin kirjoittavaksi teknologiatoimittajaksi lahjoilla, tahdonvoimalla, ahkeruudella ja osaamisella. 

Nuorempana, kun uraa ei vielä varsinaisesti ollut, tahdonvoimaa tarvittiin enemmänkin. 

Osansa on perhetaustalla, ehkä osin sattumallakin.

 

Lehdon isä työskenteli 1980-luvulla IBM:ssä. Lehdoilla oli kotonaan harvinaisuus, ”yli metrin korkuinen” kotitietokone. Nuori Tero kirjoitteli koneella jo lapsena rikostarinoita, joihin ilmestyi ajan kuluessa enemmän ja enemmän teknologisia yksityiskohtia. 

Orastava kiinnostus tietotekniikkaan sai lisäkipinää, kun Lehdon isoveli pääsi töihin tietokoneliike PC Superstoreen.

”Hänellä oli siis uusimmat laitteet ja pelit”. 

Lehto alkoi kirjoittaa enemmän ja enemmän tietotekniikasta. 

”Lukioiässä minulla oli jo oma tietokone. Tuolloin 1990-luvulla alkoi jo olla nettifoorumien esiasteita. Ryhdyin aktiiviseksi kommentoijaksi MB-netissä, Mikrobitin sähköisessä keskustelupaikassa. Päädyin sitä kautta myös lukemaan Mikrobittiä, ja ennen pitkää lähettämään lehteen kipakkaa palautetta jossain laitetestissä huomaamistani virheistä.”

Lehdessä lukiolaisen palautteeseen vastasi nykyisin Night Visions -elokuvafestivaalia johtava Mikko Aromaa

”Hän ehdotti, että tule sitten itse tekemään paremmin.”

Mikrobitin avustaminen johti pian myös saman kustantajan, Helsinki Median, Tietokoneen avustamiseen ja sen jälkeen päivätyöhön. Lehden vaihtaessa omistajaa Lehto löysikin itsensä jo Sanoma Magazinesilta. Sanomalla tehtiin muun muassa kunnianhimoista, mutta huonosti kannattanutta 3T -aikakauslehteä. Vuonna 2013 Lehto löysi itsensä yt-neuvottelujen jälkeen tyhjän päältä. 

 

Tekniikka&Taloutta julkaisi vielä tuolloin Talentum. Lehto tunsi päätoimittaja Jyrki Alkion, entisen Helsingin Sanomien taloustoimittajan. 

”Talentumilta oli lähtenyt yksi ihminen vuorotteluvapaalle, ja he sitten siirtelivät paikkoja toimitusten välillä. Jouduimme kikkailemaan, koska vuorotteluvapaan sijaisen pitäisi olla työtön”, Lehto muistelee. 

”Menin Leppävaaraan työvoimatoimistoon, ensimmäistä kertaa elämässäni. En aiemmin edes tiennyt missä se on. He tajusivat heti mistä on kysymys, kun kerroin, etten oikeastaan tarvitse mitään, vaan olen menossa maanantaina kirjoittamaan työsopimusta. Eihän vuorotteluvapaan sijaisuutta ole tällaiseen tarkoitettu, mutta ehkä tämän nyt jo uskaltaa kertoa.” 

Sittemmin Alma Media osti Talentumin, mutta Lehdon työpaikka Tekniikka&Taloudessa on osoittautunut pysyväksi. Syksyllä tosin odottaa kuuden kuukauden mittaiseksi suunniteltu pätkä työkierrossa Kauppalehdessä. 

”Oletan, että kirjoitan sinnekin teknologiauutisia, koska niihin he lainaavat minua jo nykyisinkin”, Lehto sanoo. 

”Vaikkapa Nokiaa, verkkoa ja yksityisyyttä, finanssiteknologiaa, pankkimaailmaa ja verkkotunnistautumista käsitteleviä juttuja. Näistä aiheista minulla on vahvaa taustatietoa. Kauppalehdellä on jatkuva tarve näiden alojen journalismille, sillä ohjelmistot ja tietotekniikka ovat isoja aiheita kaikilla teollisuuden aloilla, maataloutta myöten.”

Lehdon aihepiirit ovat laventuneet samaan aikaan, kun vakiopalstojen ja nopean uutistavaran osuus työssä on uran edetessä lisääntynyt. 

”Kun aloitin toimittajantyöt, kirjoitin tietotekniikasta, mutta nyt käsittelen kaikenmoisia tekniikka- ja työelämäaiheita, energiaa, kaivoksia ja niin edelleen. Tekniikka&Talouden aihepiiri on hyvin laaja, mikä tahansa insinööriala kiinnostaa lehteä. Erityisvahvuuteni ovat edelleen mobiili, verkot, tietoliikenne, niihin liittyvät taajuudet ja teknologiat.”

 

Lehto kertoo viimeksi mainittujen aihepiirien olevan vaikeita. Toimittajan on ymmärrettävä kännykkäverkkojen taajuuksia tai osattava kirjoittaa pikavauhtia juttu siitä, miten valokuitua kaivetaan maahan, ja miksi on eri asia kaivaa sähköjohtoja kuin tietoliikennekaapeleita, tai siitä, miten nopea tietty nettiyhteys on ja missä ajassa vaikkapa elokuva siirtyy verkon kautta. 

”Algoritmien ja protokollien selvittelyyn menisi hirveästi aikaa, jos ei niistä tietäisi. Lisäksi on osattava kansantajuistaa. Kaikki meidän lehtemmekään lukijat eivät ole tietotekniikkainsinöörejä. Metsä- tai konepajainsinöörille tietotekniset termit eivät sano paljoa”, Lehto sanoo. 

”Asiat on osattava yksinkertaistaa ilman, että selittää ne väärin.”

Lehto innostuu puhumaan teknologia-aiheiden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Näissäkin aiheissa on usein sävyjä. Teknologiakysymyksetkään eivät ole joko tai.

”Kun tietää taustat, osaa tunnistaa haastateltujen asiantuntijoiden erimielisyydet ja näkemyserot. Haastateltava puhuu valokuidusta näin, koska hänen yrityksellään ei sitä ole, tai noin, koska he ovat siihen investoineet. Teknologiaan liittyy paljon politiikkaa, niin kuin tietenkin kaikkeen, missä liikkuu rahaa.”

 

Pienessä maassa on joskus vaikea pitää kiinni puhuvien äänten moninaisuudesta, Lehto sanoo. Helpoimmin tulee soitettua samalle tutulle asiantuntijalle F-Securelle tai tietoturvakeskukseen. 

”Samat nimet minun ja muidenkin jutuissa pyörivät. Pieni asiantuntijajoukko helpottaa juttujen tekemistä, mutta pitää varoa sitä, että tiettyjen asiantuntijoiden näkemykset vain toistuvat. Pitää hakea uusia näkökulmia, sillä yritysten edustajilla ja viranomaisillakin on oma tietty näkökulmansa.”

Asiassa ei helpota, että asiantuntijoita ei monesti rohkaista olemaan mediassa. Läheskään kaikki eivät halua tai uskalla haastatteluun. Ei ole annettu mediakoulutusta, on ehkä kiellettykin puhumasta. 

”Ja jos ei ole annettu mediakoulutusta, niin ihminen ei ehkä osaa puhua kuin oman yrityksensä tuotteista.”

 

Elämä olisi toisenlaista, jos nuorella Terolla olisi ollut vähemmän päämäärätietoisuutta ja tahdonvoimaa. 

Lehto korostaa, että kohtaa ulkoiseen olemukseensa liittyviä ennakkoluuloja tai muita hankaluuksia enää harvoin. Toisin oli nuorempana. 

Kuten ylioppilaaksi kirjoittaneet usein, Lehtokin mietti lukion jälkeen eri opiskelu- ja opintotukivaihtoehtoja. 

”Soitin Kelaan ja kyselin tuista. Virkailija vastasi, että eihän sinun tarvitse jatko-opiskella, voit mennä suoraan eläkkeelle. Ei kauheasti rohkaistu työelämään”, Lehto muistelee. 

”Jos peilaa siihen, kuinka paljon olisin menettänyt, jos olisin koko elämäni sinnitellyt eläkkeellä, elämän laatu ja edellytykset olisivat aika paljon huonommat. Se ajatus on aika hurja. Onneksi perheeni rohkaisi opiskelemaan ja töihin, sieltä ei patisteltu eläkkeelle. Toivottavasti vammaisia ihmisiä nykyään osataan neuvoa paremmin.”

Lehto on työnsä takia sen verran tunnettu teknologiapiireissä, että törmää ihmetteleviin katseisiin enää harvoin. 

”Viestintätoimistot ja tiedottajat ovat usein tuttuja. Ehkä he sanovat haastateltaville etukäteen, että älkää hätääntykö, sieltä tulee hassunäköinen kaveri. Se onkin ihan ok, jää rikkoutuu sitten haastattelutilanteessa nopeammin. Mutta ei ikinä tule sellaista ihmettelyä, joskus pienen hämmennyksen huomaa ensi kertaa tavatessa kättelystä. Tietysti toimittajaa jännitetään muutenkin.”

 

Lyhyydestä on pientä harmia kokkareilla ja isoilla messuilla, Lehto sanoo. Isoissa yleisötilaisuuksissa on hankala löytää satojen ihmisten joukosta tietty ihminen. 

”Sovin usein järjestäjän kanssa, että esittelevät meidät. Tai löydän jonkun tutun, ja pyydän esittelemään.”

Tämäkin ongelma on pienenemään päin, kun toimitusten työtahti on yhä kireämpi.

”Nykyään on hyvin vähän aikaa purjehtia missään cocktailtilaisuuksissa. Se on vähän mennyttä aikaa.”


Korjaus 28.9. Tekniikka & Talouden päätoimittajan nimi oli jutun leipätekstissä väärin. Hänen nimensä on Jyrki Alkio, ei Jyrki Altio.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta