Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

JOURNALISTI
7.9.2018

Manu Haapalainen, teksti
Joonas Brandt, kuvat

Tero Lehdon etäiset tuttavat ovat joskus arvuutelleet, mitä työtä hän oikein tekee Alma Mediassa. Työskenteleekö hän esimerkiksi postinjakajana?

”Se on sinänsä aika koominen ajatus”, Lehto sanoo nauraen.

”Olisin todella huono postinjakaja. Jakaisin vielä aamukymmeneltäkin ensimmäistä rappua.”

Syntymästään saakka liikuntavammainen Tero Lehto suhtautuu ajattelemattomiin kommentteihin ja ennakkoluuloihin nykyisin melko kepeästi. Typeryyksiä myös kuulee nykyään harvemmin. 

Lehto on raivannut tiensä aikakauslehtiin kirjoittavaksi teknologiatoimittajaksi lahjoilla, tahdonvoimalla, ahkeruudella ja osaamisella. 

Nuorempana, kun uraa ei vielä varsinaisesti ollut, tahdonvoimaa tarvittiin enemmänkin. 

Osansa on perhetaustalla, ehkä osin sattumallakin.

 

Lehdon isä työskenteli 1980-luvulla IBM:ssä. Lehdoilla oli kotonaan harvinaisuus, ”yli metrin korkuinen” kotitietokone. Nuori Tero kirjoitteli koneella jo lapsena rikostarinoita, joihin ilmestyi ajan kuluessa enemmän ja enemmän teknologisia yksityiskohtia. 

Orastava kiinnostus tietotekniikkaan sai lisäkipinää, kun Lehdon isoveli pääsi töihin tietokoneliike PC Superstoreen.

”Hänellä oli siis uusimmat laitteet ja pelit”. 

Lehto alkoi kirjoittaa enemmän ja enemmän tietotekniikasta. 

”Lukioiässä minulla oli jo oma tietokone. Tuolloin 1990-luvulla alkoi jo olla nettifoorumien esiasteita. Ryhdyin aktiiviseksi kommentoijaksi MB-netissä, Mikrobitin sähköisessä keskustelupaikassa. Päädyin sitä kautta myös lukemaan Mikrobittiä, ja ennen pitkää lähettämään lehteen kipakkaa palautetta jossain laitetestissä huomaamistani virheistä.”

Lehdessä lukiolaisen palautteeseen vastasi nykyisin Night Visions -elokuvafestivaalia johtava Mikko Aromaa

”Hän ehdotti, että tule sitten itse tekemään paremmin.”

Mikrobitin avustaminen johti pian myös saman kustantajan, Helsinki Median, Tietokoneen avustamiseen ja sen jälkeen päivätyöhön. Lehden vaihtaessa omistajaa Lehto löysikin itsensä jo Sanoma Magazinesilta. Sanomalla tehtiin muun muassa kunnianhimoista, mutta huonosti kannattanutta 3T -aikakauslehteä. Vuonna 2013 Lehto löysi itsensä yt-neuvottelujen jälkeen tyhjän päältä. 

 

Tekniikka&Taloutta julkaisi vielä tuolloin Talentum. Lehto tunsi päätoimittaja Jyrki Alkion, entisen Helsingin Sanomien taloustoimittajan. 

”Talentumilta oli lähtenyt yksi ihminen vuorotteluvapaalle, ja he sitten siirtelivät paikkoja toimitusten välillä. Jouduimme kikkailemaan, koska vuorotteluvapaan sijaisen pitäisi olla työtön”, Lehto muistelee. 

”Menin Leppävaaraan työvoimatoimistoon, ensimmäistä kertaa elämässäni. En aiemmin edes tiennyt missä se on. He tajusivat heti mistä on kysymys, kun kerroin, etten oikeastaan tarvitse mitään, vaan olen menossa maanantaina kirjoittamaan työsopimusta. Eihän vuorotteluvapaan sijaisuutta ole tällaiseen tarkoitettu, mutta ehkä tämän nyt jo uskaltaa kertoa.” 

Sittemmin Alma Media osti Talentumin, mutta Lehdon työpaikka Tekniikka&Taloudessa on osoittautunut pysyväksi. Syksyllä tosin odottaa kuuden kuukauden mittaiseksi suunniteltu pätkä työkierrossa Kauppalehdessä. 

”Oletan, että kirjoitan sinnekin teknologiauutisia, koska niihin he lainaavat minua jo nykyisinkin”, Lehto sanoo. 

”Vaikkapa Nokiaa, verkkoa ja yksityisyyttä, finanssiteknologiaa, pankkimaailmaa ja verkkotunnistautumista käsitteleviä juttuja. Näistä aiheista minulla on vahvaa taustatietoa. Kauppalehdellä on jatkuva tarve näiden alojen journalismille, sillä ohjelmistot ja tietotekniikka ovat isoja aiheita kaikilla teollisuuden aloilla, maataloutta myöten.”

Lehdon aihepiirit ovat laventuneet samaan aikaan, kun vakiopalstojen ja nopean uutistavaran osuus työssä on uran edetessä lisääntynyt. 

”Kun aloitin toimittajantyöt, kirjoitin tietotekniikasta, mutta nyt käsittelen kaikenmoisia tekniikka- ja työelämäaiheita, energiaa, kaivoksia ja niin edelleen. Tekniikka&Talouden aihepiiri on hyvin laaja, mikä tahansa insinööriala kiinnostaa lehteä. Erityisvahvuuteni ovat edelleen mobiili, verkot, tietoliikenne, niihin liittyvät taajuudet ja teknologiat.”

 

Lehto kertoo viimeksi mainittujen aihepiirien olevan vaikeita. Toimittajan on ymmärrettävä kännykkäverkkojen taajuuksia tai osattava kirjoittaa pikavauhtia juttu siitä, miten valokuitua kaivetaan maahan, ja miksi on eri asia kaivaa sähköjohtoja kuin tietoliikennekaapeleita, tai siitä, miten nopea tietty nettiyhteys on ja missä ajassa vaikkapa elokuva siirtyy verkon kautta. 

”Algoritmien ja protokollien selvittelyyn menisi hirveästi aikaa, jos ei niistä tietäisi. Lisäksi on osattava kansantajuistaa. Kaikki meidän lehtemmekään lukijat eivät ole tietotekniikkainsinöörejä. Metsä- tai konepajainsinöörille tietotekniset termit eivät sano paljoa”, Lehto sanoo. 

”Asiat on osattava yksinkertaistaa ilman, että selittää ne väärin.”

Lehto innostuu puhumaan teknologia-aiheiden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta. Näissäkin aiheissa on usein sävyjä. Teknologiakysymyksetkään eivät ole joko tai.

”Kun tietää taustat, osaa tunnistaa haastateltujen asiantuntijoiden erimielisyydet ja näkemyserot. Haastateltava puhuu valokuidusta näin, koska hänen yrityksellään ei sitä ole, tai noin, koska he ovat siihen investoineet. Teknologiaan liittyy paljon politiikkaa, niin kuin tietenkin kaikkeen, missä liikkuu rahaa.”

 

Pienessä maassa on joskus vaikea pitää kiinni puhuvien äänten moninaisuudesta, Lehto sanoo. Helpoimmin tulee soitettua samalle tutulle asiantuntijalle F-Securelle tai tietoturvakeskukseen. 

”Samat nimet minun ja muidenkin jutuissa pyörivät. Pieni asiantuntijajoukko helpottaa juttujen tekemistä, mutta pitää varoa sitä, että tiettyjen asiantuntijoiden näkemykset vain toistuvat. Pitää hakea uusia näkökulmia, sillä yritysten edustajilla ja viranomaisillakin on oma tietty näkökulmansa.”

Asiassa ei helpota, että asiantuntijoita ei monesti rohkaista olemaan mediassa. Läheskään kaikki eivät halua tai uskalla haastatteluun. Ei ole annettu mediakoulutusta, on ehkä kiellettykin puhumasta. 

”Ja jos ei ole annettu mediakoulutusta, niin ihminen ei ehkä osaa puhua kuin oman yrityksensä tuotteista.”

 

Elämä olisi toisenlaista, jos nuorella Terolla olisi ollut vähemmän päämäärätietoisuutta ja tahdonvoimaa. 

Lehto korostaa, että kohtaa ulkoiseen olemukseensa liittyviä ennakkoluuloja tai muita hankaluuksia enää harvoin. Toisin oli nuorempana. 

Kuten ylioppilaaksi kirjoittaneet usein, Lehtokin mietti lukion jälkeen eri opiskelu- ja opintotukivaihtoehtoja. 

”Soitin Kelaan ja kyselin tuista. Virkailija vastasi, että eihän sinun tarvitse jatko-opiskella, voit mennä suoraan eläkkeelle. Ei kauheasti rohkaistu työelämään”, Lehto muistelee. 

”Jos peilaa siihen, kuinka paljon olisin menettänyt, jos olisin koko elämäni sinnitellyt eläkkeellä, elämän laatu ja edellytykset olisivat aika paljon huonommat. Se ajatus on aika hurja. Onneksi perheeni rohkaisi opiskelemaan ja töihin, sieltä ei patisteltu eläkkeelle. Toivottavasti vammaisia ihmisiä nykyään osataan neuvoa paremmin.”

Lehto on työnsä takia sen verran tunnettu teknologiapiireissä, että törmää ihmetteleviin katseisiin enää harvoin. 

”Viestintätoimistot ja tiedottajat ovat usein tuttuja. Ehkä he sanovat haastateltaville etukäteen, että älkää hätääntykö, sieltä tulee hassunäköinen kaveri. Se onkin ihan ok, jää rikkoutuu sitten haastattelutilanteessa nopeammin. Mutta ei ikinä tule sellaista ihmettelyä, joskus pienen hämmennyksen huomaa ensi kertaa tavatessa kättelystä. Tietysti toimittajaa jännitetään muutenkin.”

 

Lyhyydestä on pientä harmia kokkareilla ja isoilla messuilla, Lehto sanoo. Isoissa yleisötilaisuuksissa on hankala löytää satojen ihmisten joukosta tietty ihminen. 

”Sovin usein järjestäjän kanssa, että esittelevät meidät. Tai löydän jonkun tutun, ja pyydän esittelemään.”

Tämäkin ongelma on pienenemään päin, kun toimitusten työtahti on yhä kireämpi.

”Nykyään on hyvin vähän aikaa purjehtia missään cocktailtilaisuuksissa. Se on vähän mennyttä aikaa.”


Korjaus 28.9. Tekniikka & Talouden päätoimittajan nimi oli jutun leipätekstissä väärin. Hänen nimensä on Jyrki Alkio, ei Jyrki Altio.



13 2018
Arkisto

Kuolet jos et lopeta

The New York Timesille työskennellyt toimittaja Mohamed Ibrahim oli työmatkalla Suomessa, kun asemiehet uhkasivat Somaliassa tappaa hänen perheensä hänen työnsä takia. Journalisti tapasi kolme Suomesta turvapaikkaa hakenutta journalistia. Ammatti tai vainon riskiryhmään kuuluminen eivät takaa turvapaikkaa Suomesta.

Poromiehen ääni

Saamelaiset kaipaavat perusteellisempaa ajankohtaisjournalismia. Aslak Paltto selvittää tapahtumien taustoja omassa A-studiossaan.

Surmattua bulgarialaistoimittaja Viktoria Marinovaa muistettiin hänen kotikaupungissaan Rusessa, missä hautajaiset pidettiin 12. lokakuuta. Suuren kansainvälisen huomion saanut surma ei maan viranomaisten mukaan liity Marinovan työhön.

Pahalta näyttää, Eurooppa

EU-tukien tutkiminen on tarkoittanut journalisteille putkareissuja Bulgariassa ja Kreikassa. Bulgarialainen tutkiva journalisti toivoo, että maassa surmatun televisiotoimittajan tapaus tutkittaisiin tarkemmin.

Ping, te siellä!

Nuorimmat ikäluokat lipuvat salakavalasti tubekanaville journalismin ulottumattomiin. Ja tämä on ihan meidän syytämme, kirjoittaa Elina Grundström.

Vihakampanja käynnistyy - toimi näin

Miten toimia, kun toimittaja joutuu masinoidun verkkovihan kohteeksi? Ota talteen Journalisti-lehden ohjeet vihakampanjan varalta kohteelle, esimiehille ja kollegoille.

Härliga, jobbiga möte

Vad gör egentligen en producent? Den där spindeln i nätet som borde ha koll på precis allt och som är den person en redaktör kan ty sig till i vått och torrt. Journalisten följde med Kia Svaetichin, innehållsproducent för kulturaktualiteter på Svenska Yle, under en arbetsdag.

Opiskelija Ilmo Ilkka on käyttänyt useita päiviä työnhakuun: ”Muistan, että viime vuonnakin harjoitustoimituksessa oli iso porukka kirjoittelemassa hakemuksia itsenäisyyspäivänä.”

Aikaistuva kesätyöhaku stressaa opiskelijoita

Kesätoimittajahaut aikaistuvat vuosi vuodelta opiskelijoiden harmiksi. Työnantajista osa on valmis siirtämään hakujen aloittamista myöhäisempään ajankohtaan.

Liiton vuosikokouksen yhteydessä toimittajien edustajat kokoontuivat yhteiselle illalliselle. Kuva on vuodelta 1931, jolloin liitto täytti kymmenen vuotta.

Journalistiliiton kaksijakoinen tarina

Journalistiliiton uusi historiateos kertoo, miten herrakerhosta kasvoi vahva ammattiliitto. Jäsenmäärä, vastuut ja itsetunto vahvistuivat, mutta työehtosopimuksia väännettäessä tekijänoikeudet ja freelancerit jäivät sivuun.

Riikka Kaartinen innostui yleistajuisesta kirjoittamisesta Suomen Luonnon #muutos-verkkolehden kautta ja päätyi lopulta toimittajaksi. ”Taustani ansiosta ymmärrän tutkijoiden kieltä ja niitä epävarmuuksia, joita tieteeseen liittyy. Toisaalta vaatii opettelua hyväksyä, että kaikkia tutkijalle merkittäviä yksityiskohtia ei voi jutuissa kertoa.”

Ankerias ihmisen jaloissa

Riikka Kaartisen ankeriasjuttu vaati runsaat taustatyöt. ”Vaikuttavin hetki oli, kun löysin Europolin ja Euroopan ankeriastyöryhmän dokumentit eurooppalaisen ankeriaan salakaupasta ja tajusin, miten valtavaa se on sekä volyymiltaan että rahavirroiltaan.”

Kuntalehden päätoimittajan Marja Honkakorven ympärillä ei ole toimitusta. Lehden tekijät ovat freelancereita, jotka työskentelevät kuka missäkin.

Sote siivittää Kuntalehteä

Päätoimittaja Marja Honkakorpi johtaa virtuaalitoimitusta, jonka asiantuntemusta arvostetaan.

Itse olet ekoterroristi

Mitä median pitäisi tehdä ilmastoasiassa? ”Jos uskaltaisin, ehdottaisin ansaintamallienkin uhalla jotain radikaalimpaa. Että ei vain 'oteta huomioon', vaan lopetetaan kaman mainostaminen, autoarvostelut, matkailulehdet ja grillireseptit”, kirjoittaa Marja Honkonen.

Maaseudun kuvaaja

Sanne Katainen aloitti 1. marraskuuta Maaseudun Tulevaisuuden vakituisena kuvaajana. Hänestä kamera on tasa-arvon väline.

Vesa-Matti Väärä iloitsee telinevoimisteluharjoituksissa sekä omasta kehityksestään että muiden onnistumisista.

Puhtia permannolta

Pää menee harjoituksissa tempuista sekaisin, mutta telinevoimistelun ansiosta Vesa-Matti Väärän on keikoilla helpompi ryömiä ottamaan kuvia.

Marko Laitalan mukaan liiton varainhoitajan toimeksiantoon kuuluu poistaa eettisiä ohjeita rikkovat yritykset liiton sijoitussalkusta.

Miljoonasalkulle uusi koti

Journalistiliiton sijoituksista 18 miljoonaa euroa on kiinni rahastoissa. Varoista kolmannes on ollut rahanpesuskandaalissa ryvettyneen Danske Bankin hoidossa.

Laajeneva haitari

Ruuat kallistuvat, hinnat nousevat, tapahtuu jopa suuria harppauksia ylöspäin! Missä luuraa taloustekstin ihminen, kysyy Vesa Heikkinen.

När verktygsbacken tryter

Det är intressant att den journalistiska analysen av Touko Aalto direkt gick till hur hård politiken är, skriver Dan Lolax. ”Kanske är vi också ointresserade av andra svar.”

Stalinin väikkyvät nimilistat

Jaana-Stiina Alakorpi sai tehtäväkseen haastatella Stalinin kuolemanleiriltä selviytyneen urhon ja päätti tehdä todella riipaisevan jutun.

Pitkä katse ja nähdyn tulkinta

Eeva Lennon kirjoittaa olevansa parantumaton journalisti, jota henkilökohtainen kokemus ilman faktoja ja historiallisia puitteita ei tyydytä – ja hyvä niin. Hänen toimittajaelämäkertansa ei sorru uskottavuutta rapauttavaan egoiluun.

Otavamediassa jo neljännet yt-neuvottelut

Otavamedia on aloittanut jo neljännet yt-neuvottelut tänä vuonna. Sen lisäksi neuvotteluja käydään A-lehdissä, Aamulehdessä ja Sanoma Media Finlandissa. Allerin neuvottelut johtivat 11 työntekijän irtisanomiseen, Kainuun Sanomien neuvottelut pitkiin lomautuksiin.

Saariselän mökkien hinnat ja varaaminen muuttuvat

Journalistiliiton Tunturimaja- ja Uutistunturi-lomahuoneistojen välitystä ja avainpalvelua hoitaa jatkossa Saariselän Keskusvaraamo. Muutoksen yhteydessä Journalistiliitto ottaa käyttöön uuden nettivarausjärjestelmän. Myös huoneiden hinnoittelu ja varausehdot muuttuvat.

Journalistiliitto: Alv-rahat työpaikoiksi

”Verohelpotus ei voi valua vain tärkeään kehitystyöhön tai omistajille. Osan rahasta on näyttävä uusina työpaikkoina. Päätöksellä tavoitellaan hyvää journalismia. Se tarvitsee tekijänsä”, sanoo puheenjohtaja Hanne Aho.

#visakvitton tvingar fram penningbesked

Journalisterna har bett de svenska Europaparlamentarikerna att redovisa för hur de använder sina ”kontorspengar”. Nu verkar envisheten ha haft effekt.

Hot tema på svenska seminariet

Journalistförbundets svenska seminarium ordnas i Tammerfors den 23 – 24 november.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta