EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Tekijänoikeusuudistus tähän mennessä

Komissio antoi esityksensä direktiivistä syyskuussa 2016.

Jäsenmaiden muodostama Euroopan unionin neuvosto päätti omasta kannastaan viime toukokuussa. Se vastaa komission esitystä pienin muutoksin.

Euroopan parlamentin oikeudellinen valiokunta hyväksyi oman versionsa kesäkuussa. Parlamentille se ei kuitenkaan kelvannut, joten asian käsittely jatkuu ja siitä äänestetään 12. syyskuuta.

JOURNALISTI
7.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Mistä on kyse?

Rahasta. EU valmistelee uutta tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä, joka muun muassa antaisi kustantajille oikeuden vaatia korvauksia sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa jaetuista uutislinkeistä. Kaupallisten toimijoiden, esimerkiksi Googlen, pitäisi maksaa, jos jaetussa linkissä näytetään vaikkapa uutisen otsikko, ingressi tai kuva eli ”snippet”. Pelkän osoiterivin eli hyperlinkin jakamisesta ei voisi vaatia rahaa.

Ihmisten jakamilla kuvilla ja videoilla tienaavat yhtiöt, kuten Youtube, joutuisivat jatkossa myös valvomaan tarkemmin niille ladattuja sisältöjä. Käytännössä yhtiöiden tulisi käyttää suodattimia, jotka nappaisivat esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamat valokuvat tai videot jo ennen julkaisua.

Nämä artiklat 11 ja 13, lempinimiltään ”linkkivero” ja ”meemikielto” ovat esityksen kiistanalaisimmat. Tekijöiden ja esittäjien kannalta oleellisia ovat myös artiklat 14, 15 ja 16. Ne luovat pohjan sille, miten tekijät saavat tietoa ja rahaa teoksiensa hyödyntämisestä.

Direktiivistä on tällä hetkellä olemassa kolme eri versiota: komission esitys, jäsenmaiden kanta sekä EU-parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan kanta. Ne erovat muun muassa siinä, millainen ”snippet” olisi maksullinen.

 

Mitkä ovat hyödyt tekijöille?

Vakavaraisemmat työnantajat ja ehkä vähän rahaakin. Kustantajat haluavat saada osansa mainosrahoista, jotka tällä hetkellä valuvat Facebookin, Googlen, Twitterin ja uutislinkkejä kokoamalla mainosrahaa keräävien aggregointipalveluiden taskuun.

Kustantajajärjestöjen näkökulmasta kilpailua digijättiläisten kanssa pitää tasata, jotta journalismilla voisi edelleen ansaita.

”Panostukset tehdään mediapuolella, mutta rahat kerätään teknologiayrityksissä”, Medialiiton elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Satu Kangas sanoo.

Uusi direktiivi palauttaisi osan rahoista lisenssimaksuina kustantajille ja tekijöille. Kankaan mukaan toistaiseksi on mahdotonta arvioida, kuinka paljon rahaa somejäteiltä voitaisiin mediayhtiöille saada.

”En odota miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja välittömästi tekijöille ja kustantajille, vaan näen tämän strategisena kysymyksenä”, Kangas sanoo.

Journalistiliiton tekijänoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan tässä vaiheessa ei voi arvioida, kuinka suuri tekijöiden osuus summasta olisi.

”Se on täysin neuvoteltava asia”, Nikula sanoo.

Korvauksen pitäisi kuitenkin hänen mukaansa olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen.

 

Entä haitat?

Sananvapaus voi kaventua eivätkä omat teokset, kuten artikkelit tai videot, välttämättä leviä yhtä laajalle kuin nykyisin.

Jos yhtiöt joutuvat suodattamaan kaikki käyttäjien lataamat sisällöt, haaviin voivat jäädä tahattomasti esimerkiksi kriittiseen meemikäyttöön valjastetut uutiskuvat.

Yhtiöitä ei myöskään välttämättä kiinnosta maksaa uutislinkeistä etenkään pienille kustantajille tai pienillä kielialueilla.

Espanjassa ja Saksassa linkkiveron kaltaisia maksuja on kokeiltu heikoin tuloksin. Espanjassa Google News sulki palvelunsa, mistä kärsivät etenkin pienet kustantajat, joiden yleisö väheni.

Saksassa osa kustantajista päätti olla vaatimatta korvauksia. Maksuja vaatineiden sisällöt alettiin näyttää hakutuloksissa ilman ”snippettiä” tai ei lainkaan, ja liikenne sivustoille väheni. Lisätuloja ei juuri tullut, moniäänisyys kärsi.

Facebookin ja Googlen kaltaisten toimijoiden valta suhteessa kustantajiin on valtava, Medialiiton Satu Kangas myöntää.

”Ne säätävät itse omia algoritmejaan ja määräävät, millaista tietoa ihmiset kohtaavat: faktatarkistettua laatujournalismia vai disinformaatiota ja vihapuhetta.”

 

Ketkä kannattavat muutoksia, ketkä vastustavat?

Jakolinja on tuttu aiemmista tekijänoikeuskiistoista.

Journalistien Euroopan ja maailmanliitot EFJ ja IFJ kannattavat kustantajien uutta oikeutta, samoin eurooppalaiset kustantajajärjestöt. Kotimaiset Journalistiliitto ja Medialiitto ovat kansainvälisten liittojensa linjoilla.

”Tunnistamme kustantajien huolen ja näemme itsekin, että alalla on mennyt pitkään huonosti. Siihen on osasyynä verkkomaailma. Direktiivi on yritys ratkoa asiaa. Meidänkin leipämme on kiinni siitä, että kustantajat pärjäävät kilpailussa Googlea ja Facebookia vastaan”, Journalistiliiton juristi Nikula sanoo.

Direktiiviä vastustavat vapaan internetin kannattajat, kuten Electronic Frontier Foundation, world wide webin luoja Tim Berners-Lee ja Wikipedian perustaja Jimmy Wales. Human Rights Watch ja Toimittajat ilman rajoja ovat olleet mukana artiklan 13 vastaisessa vetoomuksessa.

Vastustajien joukossa ovat tietenkin myös Facebook ja Google, joka on jopa kannustanut mediakumppaneitaan lobbaamaan sitä vastaan.

Suomalaisten meppien enemmistö äänesti ensimmäisellä kerralla direktiiviä vastaan. Heistä osa kuitenkin kertoo kääntyvänsä direktiivin kannalle, jos vaikeista kohdista saadaan aikaan kompromissi.

 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Jos parlamentti 12. syyskuuta hyväksyy direktiiviesityksen, eri versiot neuvotellaan yhdeksi esitykseksi jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken.

EU-käsittelyn jälkeen Suomessa valmistellaan kansalliset säädökset. Aikaa direktiivien toimeenpanemiselle on yleensä kaksi vuotta. Samalla arvioidaan, mikä kotimaisten tekijänoikeusrahoja jakavien järjestöjen rooli olisi esimerkiksi linkkilisenssimaksujen keräämisessä.

Tekijänoikeusuudistus tähän mennessä

Komissio antoi esityksensä direktiivistä syyskuussa 2016.

Jäsenmaiden muodostama Euroopan unionin neuvosto päätti omasta kannastaan viime toukokuussa. Se vastaa komission esitystä pienin muutoksin.

Euroopan parlamentin oikeudellinen valiokunta hyväksyi oman versionsa kesäkuussa. Parlamentille se ei kuitenkaan kelvannut, joten asian käsittely jatkuu ja siitä äänestetään 12. syyskuuta.

Suomalaismepit muuttivat mieltään: suurin osa valmis hyväksymään kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin

Suomalaiset EU-parlamentaarikot ovat muuttamassa mieltään EU:n kiistellystä tekijänoikeusdirektiivistä. 

(Lue myös: Näin tekijänoikeusäänestyksessä kävi - suomalaismepeistä seitsemän äänesti puolesta ja viisi vastaan)

Parlamentti äänestää 12. syyskuuta jo toistamiseen uudistuksesta, jonka seurauksista internetin vapaudelle on riidelty julkisuudessa repivästi. Aiemmassa äänestyksessä Suomen 13 europarlamentaarikosta vain kolme keskustan meppiä näytti sen jatkokäsittelylle vihreää valoa.

Nyt parlamentti työstää direktiiviin muutoksia, joiden toteutuessa miltei kaikki Journalistin haastattelemat suomalaismepit uskovat voivansa hyväksyä sen.

Esimerkiksi Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) sanovat olevansa valmiit hyväksymään direktiivin muutamien täsmennysten jälkeen.

Pietikäinen korostaa pitävänsä tärkeänä, että tekijänoikeudet säilyvät nimenomaan kirjailijoiden, journalistien, kuvaajien, muusikoiden ja muiden luovan työ ammattilaisten oikeuksina. Kustantajien uusi oikeus ei kuitenkaan ole niistä pois.

”Se, että kustantajat lisätään tekijäoikeuksien ’toiseen kerrokseen’ ei ole mielestäni ongelmallinen”, Pietikäinen sanoo.

Virkkunen puolestaan kertoo pääosin tukevansa aiemmin äänestyksessä ollutta oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) esitystä, mutta sanoo toivovansa joitain täsmennyksiä tekijänoikeuksien piirissä olevan materiaalien ennakkosuodatukseen.

SDP:n mepeistä Miapetra Kumpula-Natri kertoo äänestävänsä direktiivin puolesta.

”Uskon, että pieniä viime tingan viilauksia tehdään vielä ennen saliäänestystä”, Kumpula-Natri sanoo.

Hän toivoo, että direktiivissä täsmennetään vielä, että vastuu laillisen sisällön jakamisesta tulee alustoille, ei käyttäjien jakamalle materiaalille. Hän myös tarkentaisi esimerkiksi sitä, ettei kaikkea ladattua sisältöä tule valvoa saati sensuroida.

”Jos parlamentilla ei olisi mitään kantaa, suuret monopolit olisivat voittaneet tekijät, digisisältöjen tuottajat”, Kumpula-Natri sanoo.

SDP:n toinen meppi, Liisa Jaakonsaari on skeptisempi. Hän on ollut käsittelemässä asiaa myös sisämarkkinavaliokunnan jäsenenä ja moittii, ettei aiempi esitys ottanut huomioon sen kantoja. Hänen kantansa ratkeaa neuvottelujen kuluessa.

 

Niin ikään RKP:n Nils Torvalds ja perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner odottavat kompromissiratkaisua. Ruohonen-Lerner sanoo pitävänsä JURI-valiokunnan esityksen nykymuotoa ongelmallisena, vaikka sen pyrkimykset ovatkin kannatettavia.

”Kannatan tekijänoikeuksia, mutta yhtä lailla kannatan vapaata internetiä ja sananvapautta”, Ruohonen-Lerner toteaa.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen puolestaan sanoo kelpuuttavansa kustantajien uuden oikeuden korvauksiin, mutta olevansa edelleen kriittinen suodatusvelvollisuuden suhteen.

Direktiiviä vastaan äänestäneistä Heidi Hautala (vihr.) on sitä kohtaan edelleen kriittisin. Hänen mielestään valiokunnan kertaalleen äänestetty muotoilu ei ratkaise tekijöiden verkkoansaintapulmia, vaan vain monimutkaistaisi tilannetta.

Hautalakin haluaa silti olla uuden äänestyksen alla sovinnollinen.

”Huutelun ja syyttelyn sijasta nyt on aika katsoa direktiivin sanamuodot vielä rauhassa läpi. Toivon että täysistuntoon saadaan toimiva, tasapainoinen ja perusoikeudet oikein huomioiva direktiiviteksti, jonka puolesta voin äänestää”, Hautala sanoo.

 

Keskustan kolme meppiä aikovat pysyä kannassaan ja äänestää direktiivin puolesta.

”Mikäli syyskuussa äänestettävä teksti takaa tekijöiden, toimittajien ja muiden sisällöntuottajien oikeuden heille kuuluvaan korvaukseen, äänestän direktiivin puolesta”, Elsi Katainen (kesk.) vastaa.

Myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) painottaa tekijöiden saaman korvauksen tärkeyttä.

”Netti tarvitsee pelisäännöt. Se ei voi olla villi länsi, jossa sisältö on vapaata riistaa.”

Mirja Vehkaperä (kesk.) korostaa, että yhteiselle säätelylle on suuri tarve.

”EU-direktiivi koskee nyt kaupallisesti digitaalisena alustana toimivia palveluita. Se on tarkkaan rajattu. Nyt lisätään vastuullisuutta, kitketään luvattomia aineistoja ja torjutaan piratismia”, Vehkaperä sanoo.

 

Journalistin kysymykseen vastasi Suomen 13 euroedustajasta 11.

Jussi Halla-aho (ps.) ja Petri Sarvamaa (kok.) eivät vastanneet kyselyyn. Heistä Halla-aho äänesti aiemmassa äänestyksessä direktiiviä vastaan. Sarvamaa oli poissa.

Muutosesitykset direktiiviä varten piti jättää kääntämistä varten keskiviikkona 5. syyskuuta. Senkin jälkeen esityksiä on periaatteessa vielä mahdollista tehdä. Direktiivistä äänestetään keskiviikkona 12. syyskuuta.

Direktiivi hylättiin viime kerralla vain niukalla äänten enemmistöllä. 318 meppiä äänesti vastaan, 278 puolesta ja 31 tyhjää.

Marja Honkonen



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta