EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

Tekijänoikeusuudistus tähän mennessä

Komissio antoi esityksensä direktiivistä syyskuussa 2016.

Jäsenmaiden muodostama Euroopan unionin neuvosto päätti omasta kannastaan viime toukokuussa. Se vastaa komission esitystä pienin muutoksin.

Euroopan parlamentin oikeudellinen valiokunta hyväksyi oman versionsa kesäkuussa. Parlamentille se ei kuitenkaan kelvannut, joten asian käsittely jatkuu ja siitä äänestetään 12. syyskuuta.

JOURNALISTI
7.9.2018

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Mistä on kyse?

Rahasta. EU valmistelee uutta tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä, joka muun muassa antaisi kustantajille oikeuden vaatia korvauksia sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa jaetuista uutislinkeistä. Kaupallisten toimijoiden, esimerkiksi Googlen, pitäisi maksaa, jos jaetussa linkissä näytetään vaikkapa uutisen otsikko, ingressi tai kuva eli ”snippet”. Pelkän osoiterivin eli hyperlinkin jakamisesta ei voisi vaatia rahaa.

Ihmisten jakamilla kuvilla ja videoilla tienaavat yhtiöt, kuten Youtube, joutuisivat jatkossa myös valvomaan tarkemmin niille ladattuja sisältöjä. Käytännössä yhtiöiden tulisi käyttää suodattimia, jotka nappaisivat esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamat valokuvat tai videot jo ennen julkaisua.

Nämä artiklat 11 ja 13, lempinimiltään ”linkkivero” ja ”meemikielto” ovat esityksen kiistanalaisimmat. Tekijöiden ja esittäjien kannalta oleellisia ovat myös artiklat 14, 15 ja 16. Ne luovat pohjan sille, miten tekijät saavat tietoa ja rahaa teoksiensa hyödyntämisestä.

Direktiivistä on tällä hetkellä olemassa kolme eri versiota: komission esitys, jäsenmaiden kanta sekä EU-parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan kanta. Ne erovat muun muassa siinä, millainen ”snippet” olisi maksullinen.

 

Mitkä ovat hyödyt tekijöille?

Vakavaraisemmat työnantajat ja ehkä vähän rahaakin. Kustantajat haluavat saada osansa mainosrahoista, jotka tällä hetkellä valuvat Facebookin, Googlen, Twitterin ja uutislinkkejä kokoamalla mainosrahaa keräävien aggregointipalveluiden taskuun.

Kustantajajärjestöjen näkökulmasta kilpailua digijättiläisten kanssa pitää tasata, jotta journalismilla voisi edelleen ansaita.

”Panostukset tehdään mediapuolella, mutta rahat kerätään teknologiayrityksissä”, Medialiiton elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Satu Kangas sanoo.

Uusi direktiivi palauttaisi osan rahoista lisenssimaksuina kustantajille ja tekijöille. Kankaan mukaan toistaiseksi on mahdotonta arvioida, kuinka paljon rahaa somejäteiltä voitaisiin mediayhtiöille saada.

”En odota miljoonia tai kymmeniä miljoonia euroja välittömästi tekijöille ja kustantajille, vaan näen tämän strategisena kysymyksenä”, Kangas sanoo.

Journalistiliiton tekijänoikeusasioista vastaavan juristin Sanna Nikulan mukaan tässä vaiheessa ei voi arvioida, kuinka suuri tekijöiden osuus summasta olisi.

”Se on täysin neuvoteltava asia”, Nikula sanoo.

Korvauksen pitäisi kuitenkin hänen mukaansa olla kohtuullinen ja oikeudenmukainen.

 

Entä haitat?

Sananvapaus voi kaventua eivätkä omat teokset, kuten artikkelit tai videot, välttämättä leviä yhtä laajalle kuin nykyisin.

Jos yhtiöt joutuvat suodattamaan kaikki käyttäjien lataamat sisällöt, haaviin voivat jäädä tahattomasti esimerkiksi kriittiseen meemikäyttöön valjastetut uutiskuvat.

Yhtiöitä ei myöskään välttämättä kiinnosta maksaa uutislinkeistä etenkään pienille kustantajille tai pienillä kielialueilla.

Espanjassa ja Saksassa linkkiveron kaltaisia maksuja on kokeiltu heikoin tuloksin. Espanjassa Google News sulki palvelunsa, mistä kärsivät etenkin pienet kustantajat, joiden yleisö väheni.

Saksassa osa kustantajista päätti olla vaatimatta korvauksia. Maksuja vaatineiden sisällöt alettiin näyttää hakutuloksissa ilman ”snippettiä” tai ei lainkaan, ja liikenne sivustoille väheni. Lisätuloja ei juuri tullut, moniäänisyys kärsi.

Facebookin ja Googlen kaltaisten toimijoiden valta suhteessa kustantajiin on valtava, Medialiiton Satu Kangas myöntää.

”Ne säätävät itse omia algoritmejaan ja määräävät, millaista tietoa ihmiset kohtaavat: faktatarkistettua laatujournalismia vai disinformaatiota ja vihapuhetta.”

 

Ketkä kannattavat muutoksia, ketkä vastustavat?

Jakolinja on tuttu aiemmista tekijänoikeuskiistoista.

Journalistien Euroopan ja maailmanliitot EFJ ja IFJ kannattavat kustantajien uutta oikeutta, samoin eurooppalaiset kustantajajärjestöt. Kotimaiset Journalistiliitto ja Medialiitto ovat kansainvälisten liittojensa linjoilla.

”Tunnistamme kustantajien huolen ja näemme itsekin, että alalla on mennyt pitkään huonosti. Siihen on osasyynä verkkomaailma. Direktiivi on yritys ratkoa asiaa. Meidänkin leipämme on kiinni siitä, että kustantajat pärjäävät kilpailussa Googlea ja Facebookia vastaan”, Journalistiliiton juristi Nikula sanoo.

Direktiiviä vastustavat vapaan internetin kannattajat, kuten Electronic Frontier Foundation, world wide webin luoja Tim Berners-Lee ja Wikipedian perustaja Jimmy Wales. Human Rights Watch ja Toimittajat ilman rajoja ovat olleet mukana artiklan 13 vastaisessa vetoomuksessa.

Vastustajien joukossa ovat tietenkin myös Facebook ja Google, joka on jopa kannustanut mediakumppaneitaan lobbaamaan sitä vastaan.

Suomalaisten meppien enemmistö äänesti ensimmäisellä kerralla direktiiviä vastaan. Heistä osa kuitenkin kertoo kääntyvänsä direktiivin kannalle, jos vaikeista kohdista saadaan aikaan kompromissi.

 

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Jos parlamentti 12. syyskuuta hyväksyy direktiiviesityksen, eri versiot neuvotellaan yhdeksi esitykseksi jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken.

EU-käsittelyn jälkeen Suomessa valmistellaan kansalliset säädökset. Aikaa direktiivien toimeenpanemiselle on yleensä kaksi vuotta. Samalla arvioidaan, mikä kotimaisten tekijänoikeusrahoja jakavien järjestöjen rooli olisi esimerkiksi linkkilisenssimaksujen keräämisessä.

Tekijänoikeusuudistus tähän mennessä

Komissio antoi esityksensä direktiivistä syyskuussa 2016.

Jäsenmaiden muodostama Euroopan unionin neuvosto päätti omasta kannastaan viime toukokuussa. Se vastaa komission esitystä pienin muutoksin.

Euroopan parlamentin oikeudellinen valiokunta hyväksyi oman versionsa kesäkuussa. Parlamentille se ei kuitenkaan kelvannut, joten asian käsittely jatkuu ja siitä äänestetään 12. syyskuuta.

Suomalaismepit muuttivat mieltään: suurin osa valmis hyväksymään kiistellyn tekijänoikeusdirektiivin

Suomalaiset EU-parlamentaarikot ovat muuttamassa mieltään EU:n kiistellystä tekijänoikeusdirektiivistä. 

(Lue myös: Näin tekijänoikeusäänestyksessä kävi - suomalaismepeistä seitsemän äänesti puolesta ja viisi vastaan)

Parlamentti äänestää 12. syyskuuta jo toistamiseen uudistuksesta, jonka seurauksista internetin vapaudelle on riidelty julkisuudessa repivästi. Aiemmassa äänestyksessä Suomen 13 europarlamentaarikosta vain kolme keskustan meppiä näytti sen jatkokäsittelylle vihreää valoa.

Nyt parlamentti työstää direktiiviin muutoksia, joiden toteutuessa miltei kaikki Journalistin haastattelemat suomalaismepit uskovat voivansa hyväksyä sen.

Esimerkiksi Sirpa Pietikäinen (kok.) ja Henna Virkkunen (kok.) sanovat olevansa valmiit hyväksymään direktiivin muutamien täsmennysten jälkeen.

Pietikäinen korostaa pitävänsä tärkeänä, että tekijänoikeudet säilyvät nimenomaan kirjailijoiden, journalistien, kuvaajien, muusikoiden ja muiden luovan työ ammattilaisten oikeuksina. Kustantajien uusi oikeus ei kuitenkaan ole niistä pois.

”Se, että kustantajat lisätään tekijäoikeuksien ’toiseen kerrokseen’ ei ole mielestäni ongelmallinen”, Pietikäinen sanoo.

Virkkunen puolestaan kertoo pääosin tukevansa aiemmin äänestyksessä ollutta oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) esitystä, mutta sanoo toivovansa joitain täsmennyksiä tekijänoikeuksien piirissä olevan materiaalien ennakkosuodatukseen.

SDP:n mepeistä Miapetra Kumpula-Natri kertoo äänestävänsä direktiivin puolesta.

”Uskon, että pieniä viime tingan viilauksia tehdään vielä ennen saliäänestystä”, Kumpula-Natri sanoo.

Hän toivoo, että direktiivissä täsmennetään vielä, että vastuu laillisen sisällön jakamisesta tulee alustoille, ei käyttäjien jakamalle materiaalille. Hän myös tarkentaisi esimerkiksi sitä, ettei kaikkea ladattua sisältöä tule valvoa saati sensuroida.

”Jos parlamentilla ei olisi mitään kantaa, suuret monopolit olisivat voittaneet tekijät, digisisältöjen tuottajat”, Kumpula-Natri sanoo.

SDP:n toinen meppi, Liisa Jaakonsaari on skeptisempi. Hän on ollut käsittelemässä asiaa myös sisämarkkinavaliokunnan jäsenenä ja moittii, ettei aiempi esitys ottanut huomioon sen kantoja. Hänen kantansa ratkeaa neuvottelujen kuluessa.

 

Niin ikään RKP:n Nils Torvalds ja perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner odottavat kompromissiratkaisua. Ruohonen-Lerner sanoo pitävänsä JURI-valiokunnan esityksen nykymuotoa ongelmallisena, vaikka sen pyrkimykset ovatkin kannatettavia.

”Kannatan tekijänoikeuksia, mutta yhtä lailla kannatan vapaata internetiä ja sananvapautta”, Ruohonen-Lerner toteaa.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen puolestaan sanoo kelpuuttavansa kustantajien uuden oikeuden korvauksiin, mutta olevansa edelleen kriittinen suodatusvelvollisuuden suhteen.

Direktiiviä vastaan äänestäneistä Heidi Hautala (vihr.) on sitä kohtaan edelleen kriittisin. Hänen mielestään valiokunnan kertaalleen äänestetty muotoilu ei ratkaise tekijöiden verkkoansaintapulmia, vaan vain monimutkaistaisi tilannetta.

Hautalakin haluaa silti olla uuden äänestyksen alla sovinnollinen.

”Huutelun ja syyttelyn sijasta nyt on aika katsoa direktiivin sanamuodot vielä rauhassa läpi. Toivon että täysistuntoon saadaan toimiva, tasapainoinen ja perusoikeudet oikein huomioiva direktiiviteksti, jonka puolesta voin äänestää”, Hautala sanoo.

 

Keskustan kolme meppiä aikovat pysyä kannassaan ja äänestää direktiivin puolesta.

”Mikäli syyskuussa äänestettävä teksti takaa tekijöiden, toimittajien ja muiden sisällöntuottajien oikeuden heille kuuluvaan korvaukseen, äänestän direktiivin puolesta”, Elsi Katainen (kesk.) vastaa.

Myös Anneli Jäätteenmäki (kesk.) painottaa tekijöiden saaman korvauksen tärkeyttä.

”Netti tarvitsee pelisäännöt. Se ei voi olla villi länsi, jossa sisältö on vapaata riistaa.”

Mirja Vehkaperä (kesk.) korostaa, että yhteiselle säätelylle on suuri tarve.

”EU-direktiivi koskee nyt kaupallisesti digitaalisena alustana toimivia palveluita. Se on tarkkaan rajattu. Nyt lisätään vastuullisuutta, kitketään luvattomia aineistoja ja torjutaan piratismia”, Vehkaperä sanoo.

 

Journalistin kysymykseen vastasi Suomen 13 euroedustajasta 11.

Jussi Halla-aho (ps.) ja Petri Sarvamaa (kok.) eivät vastanneet kyselyyn. Heistä Halla-aho äänesti aiemmassa äänestyksessä direktiiviä vastaan. Sarvamaa oli poissa.

Muutosesitykset direktiiviä varten piti jättää kääntämistä varten keskiviikkona 5. syyskuuta. Senkin jälkeen esityksiä on periaatteessa vielä mahdollista tehdä. Direktiivistä äänestetään keskiviikkona 12. syyskuuta.

Direktiivi hylättiin viime kerralla vain niukalla äänten enemmistöllä. 318 meppiä äänesti vastaan, 278 puolesta ja 31 tyhjää.

Marja Honkonen



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta