Viha ja valheet kuriin

JOURNALISTI
19.1.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Saksassa tuli vuoden alussa voimaan laki, jolla on määrä hillitä verkossa esiintyvää vihapuhetta ja valheellisen sisällön levittämistä. Myös Ranskassa on valmisteilla valeuutisia suitsimaan pyrkivä laki.

Saksan laki velvoittaa muun muassa suuret somejätit poistamaan kanaviltaan vihaviestit vuorokaudessa. Vaatimusta on terästetty sakon uhalla: velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata jopa 50 miljoonan euron rangaistusvaatimus.

Hyvä pyrkimys estää vihaviestien ja valheiden levittäminen ei Saksassa välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Laki velvoittaa Facebookin ja Twitterin kaltaiset ylikansalliset yritysjätit valvomaan ja käytännön tasolla määrittelemään, mikä on laillista ja mikä ei.

Somejätit eivät edusta avoimuutta. Ne eivät perustele päätöksiään eivätkä avaa linjauksiaan, joten ne voivat lain velvoitteisiin verhoutuen tehdä myös perusteiltaan kyseenalaisia ja mielivaltaisia ratkaisuja.

Saksassa vihapuheen valvonta on ikään kuin ulkoistettu ylikansallisille yrityksille, mikä on sananvapauden kannalta pulmallinen ratkaisu. Esimerkiksi kiihotus kansanryhmää vastaan on aina syytä tutkia mahdollisena rikosasiana. Ei sovi, että se lakaistaan äkkiä maton alle.

Moitittavan sisällön tunnistaminen ei aina ole helppoa. Sitä vaikeuttavat muun muassa kerronnan poikkeavat tyylilajit. Joskus pelkkä delikaatti aihe saattaa riittää perusteeksi hyllyttää juttuja, jos sisältöä tarkastellaan koneelliseen erittelyyn perustuvilla tekniikoilla.

Suomessa on olemassa olevan lainsäädännön perusteella luettu viime vuosina useita tuomioita verkossa tehdyistä solvauksista – myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Saksan mallin mukaiseen erityislakiin ei meillä ole tarvetta, mutta ongelmaa ei sovi vähätellä. Verkko tulvii meilläkin ikävää ja vastenmielistä puhetta, joka ei sinällään ole rangaistavaa. Tyhmiä puheita ei kukaan kiellä, mutta rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä tapaukset pitää ottaa tosissaan. Keinoja siihen on.

Sananvapauteen liittyy myös vastuu sanoista. Vastuullista on toimia sananvapauden väärinkäyttöä vastaan.

Ammattijournalisteilla on tässä aivan erityinen rooli: laadukas journalismi on parasta lääkettä vihaan ja valheisiin, vahvana selkänojana Journalistin ohjeet. Hyvin tehty työ auttaa myös yleisöä ymmärtämään, millaista on vastuullinen sisältö.

Sunnuntai ilman lehteä

Kaakon Viestintä -konserniin kuuluva, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo ilmoitti 10. tammikuuta luopuvansa paperilla ilmestyvän sunnuntainumeron julkaisemisesta. Vastaisuudessa lehti julkaisee sunnuntaisin uutisia vain verkossa.

Ilmestymiskertojen vähentäminen tuo säästöjä eritoten jakelukustannuksista. Sunnuntai on kallein jakelupäivä, mutta juuri viikonlopun numerot ovat myös tärkeitä lukupaketteja.

Uskollisimmille paperilehden tilaajille verkkosisällöt tuskin riittävät korvaamaan menetystä. Sunnuntailehden häviäminen on menetys varsinkin ikääntyneille lukijoille, joille verkon käyttö ei kuulu päivittäisiin rutiineihin.

Tiivis lukijasuhde on elinehto myös ilmoituskadosta kärsiville pienille maakuntalehdille. Itä-Savon ratkaisuun sisältyy iso riski. Tilaajien pettymys voi käydä saatavia säästöjä kalliimmaksi.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta