Viha ja valheet kuriin

JOURNALISTI
19.1.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Saksassa tuli vuoden alussa voimaan laki, jolla on määrä hillitä verkossa esiintyvää vihapuhetta ja valheellisen sisällön levittämistä. Myös Ranskassa on valmisteilla valeuutisia suitsimaan pyrkivä laki.

Saksan laki velvoittaa muun muassa suuret somejätit poistamaan kanaviltaan vihaviestit vuorokaudessa. Vaatimusta on terästetty sakon uhalla: velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata jopa 50 miljoonan euron rangaistusvaatimus.

Hyvä pyrkimys estää vihaviestien ja valheiden levittäminen ei Saksassa välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Laki velvoittaa Facebookin ja Twitterin kaltaiset ylikansalliset yritysjätit valvomaan ja käytännön tasolla määrittelemään, mikä on laillista ja mikä ei.

Somejätit eivät edusta avoimuutta. Ne eivät perustele päätöksiään eivätkä avaa linjauksiaan, joten ne voivat lain velvoitteisiin verhoutuen tehdä myös perusteiltaan kyseenalaisia ja mielivaltaisia ratkaisuja.

Saksassa vihapuheen valvonta on ikään kuin ulkoistettu ylikansallisille yrityksille, mikä on sananvapauden kannalta pulmallinen ratkaisu. Esimerkiksi kiihotus kansanryhmää vastaan on aina syytä tutkia mahdollisena rikosasiana. Ei sovi, että se lakaistaan äkkiä maton alle.

Moitittavan sisällön tunnistaminen ei aina ole helppoa. Sitä vaikeuttavat muun muassa kerronnan poikkeavat tyylilajit. Joskus pelkkä delikaatti aihe saattaa riittää perusteeksi hyllyttää juttuja, jos sisältöä tarkastellaan koneelliseen erittelyyn perustuvilla tekniikoilla.

Suomessa on olemassa olevan lainsäädännön perusteella luettu viime vuosina useita tuomioita verkossa tehdyistä solvauksista – myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Saksan mallin mukaiseen erityislakiin ei meillä ole tarvetta, mutta ongelmaa ei sovi vähätellä. Verkko tulvii meilläkin ikävää ja vastenmielistä puhetta, joka ei sinällään ole rangaistavaa. Tyhmiä puheita ei kukaan kiellä, mutta rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä tapaukset pitää ottaa tosissaan. Keinoja siihen on.

Sananvapauteen liittyy myös vastuu sanoista. Vastuullista on toimia sananvapauden väärinkäyttöä vastaan.

Ammattijournalisteilla on tässä aivan erityinen rooli: laadukas journalismi on parasta lääkettä vihaan ja valheisiin, vahvana selkänojana Journalistin ohjeet. Hyvin tehty työ auttaa myös yleisöä ymmärtämään, millaista on vastuullinen sisältö.

Sunnuntai ilman lehteä

Kaakon Viestintä -konserniin kuuluva, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo ilmoitti 10. tammikuuta luopuvansa paperilla ilmestyvän sunnuntainumeron julkaisemisesta. Vastaisuudessa lehti julkaisee sunnuntaisin uutisia vain verkossa.

Ilmestymiskertojen vähentäminen tuo säästöjä eritoten jakelukustannuksista. Sunnuntai on kallein jakelupäivä, mutta juuri viikonlopun numerot ovat myös tärkeitä lukupaketteja.

Uskollisimmille paperilehden tilaajille verkkosisällöt tuskin riittävät korvaamaan menetystä. Sunnuntailehden häviäminen on menetys varsinkin ikääntyneille lukijoille, joille verkon käyttö ei kuulu päivittäisiin rutiineihin.

Tiivis lukijasuhde on elinehto myös ilmoituskadosta kärsiville pienille maakuntalehdille. Itä-Savon ratkaisuun sisältyy iso riski. Tilaajien pettymys voi käydä saatavia säästöjä kalliimmaksi.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta