Viha ja valheet kuriin

JOURNALISTI
19.1.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Saksassa tuli vuoden alussa voimaan laki, jolla on määrä hillitä verkossa esiintyvää vihapuhetta ja valheellisen sisällön levittämistä. Myös Ranskassa on valmisteilla valeuutisia suitsimaan pyrkivä laki.

Saksan laki velvoittaa muun muassa suuret somejätit poistamaan kanaviltaan vihaviestit vuorokaudessa. Vaatimusta on terästetty sakon uhalla: velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata jopa 50 miljoonan euron rangaistusvaatimus.

Hyvä pyrkimys estää vihaviestien ja valheiden levittäminen ei Saksassa välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Laki velvoittaa Facebookin ja Twitterin kaltaiset ylikansalliset yritysjätit valvomaan ja käytännön tasolla määrittelemään, mikä on laillista ja mikä ei.

Somejätit eivät edusta avoimuutta. Ne eivät perustele päätöksiään eivätkä avaa linjauksiaan, joten ne voivat lain velvoitteisiin verhoutuen tehdä myös perusteiltaan kyseenalaisia ja mielivaltaisia ratkaisuja.

Saksassa vihapuheen valvonta on ikään kuin ulkoistettu ylikansallisille yrityksille, mikä on sananvapauden kannalta pulmallinen ratkaisu. Esimerkiksi kiihotus kansanryhmää vastaan on aina syytä tutkia mahdollisena rikosasiana. Ei sovi, että se lakaistaan äkkiä maton alle.

Moitittavan sisällön tunnistaminen ei aina ole helppoa. Sitä vaikeuttavat muun muassa kerronnan poikkeavat tyylilajit. Joskus pelkkä delikaatti aihe saattaa riittää perusteeksi hyllyttää juttuja, jos sisältöä tarkastellaan koneelliseen erittelyyn perustuvilla tekniikoilla.

Suomessa on olemassa olevan lainsäädännön perusteella luettu viime vuosina useita tuomioita verkossa tehdyistä solvauksista – myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Saksan mallin mukaiseen erityislakiin ei meillä ole tarvetta, mutta ongelmaa ei sovi vähätellä. Verkko tulvii meilläkin ikävää ja vastenmielistä puhetta, joka ei sinällään ole rangaistavaa. Tyhmiä puheita ei kukaan kiellä, mutta rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä tapaukset pitää ottaa tosissaan. Keinoja siihen on.

Sananvapauteen liittyy myös vastuu sanoista. Vastuullista on toimia sananvapauden väärinkäyttöä vastaan.

Ammattijournalisteilla on tässä aivan erityinen rooli: laadukas journalismi on parasta lääkettä vihaan ja valheisiin, vahvana selkänojana Journalistin ohjeet. Hyvin tehty työ auttaa myös yleisöä ymmärtämään, millaista on vastuullinen sisältö.

Sunnuntai ilman lehteä

Kaakon Viestintä -konserniin kuuluva, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo ilmoitti 10. tammikuuta luopuvansa paperilla ilmestyvän sunnuntainumeron julkaisemisesta. Vastaisuudessa lehti julkaisee sunnuntaisin uutisia vain verkossa.

Ilmestymiskertojen vähentäminen tuo säästöjä eritoten jakelukustannuksista. Sunnuntai on kallein jakelupäivä, mutta juuri viikonlopun numerot ovat myös tärkeitä lukupaketteja.

Uskollisimmille paperilehden tilaajille verkkosisällöt tuskin riittävät korvaamaan menetystä. Sunnuntailehden häviäminen on menetys varsinkin ikääntyneille lukijoille, joille verkon käyttö ei kuulu päivittäisiin rutiineihin.

Tiivis lukijasuhde on elinehto myös ilmoituskadosta kärsiville pienille maakuntalehdille. Itä-Savon ratkaisuun sisältyy iso riski. Tilaajien pettymys voi käydä saatavia säästöjä kalliimmaksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta