Viha ja valheet kuriin

JOURNALISTI
19.1.2018

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Saksassa tuli vuoden alussa voimaan laki, jolla on määrä hillitä verkossa esiintyvää vihapuhetta ja valheellisen sisällön levittämistä. Myös Ranskassa on valmisteilla valeuutisia suitsimaan pyrkivä laki.

Saksan laki velvoittaa muun muassa suuret somejätit poistamaan kanaviltaan vihaviestit vuorokaudessa. Vaatimusta on terästetty sakon uhalla: velvoitteen laiminlyönnistä voi seurata jopa 50 miljoonan euron rangaistusvaatimus.

Hyvä pyrkimys estää vihaviestien ja valheiden levittäminen ei Saksassa välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Laki velvoittaa Facebookin ja Twitterin kaltaiset ylikansalliset yritysjätit valvomaan ja käytännön tasolla määrittelemään, mikä on laillista ja mikä ei.

Somejätit eivät edusta avoimuutta. Ne eivät perustele päätöksiään eivätkä avaa linjauksiaan, joten ne voivat lain velvoitteisiin verhoutuen tehdä myös perusteiltaan kyseenalaisia ja mielivaltaisia ratkaisuja.

Saksassa vihapuheen valvonta on ikään kuin ulkoistettu ylikansallisille yrityksille, mikä on sananvapauden kannalta pulmallinen ratkaisu. Esimerkiksi kiihotus kansanryhmää vastaan on aina syytä tutkia mahdollisena rikosasiana. Ei sovi, että se lakaistaan äkkiä maton alle.

Moitittavan sisällön tunnistaminen ei aina ole helppoa. Sitä vaikeuttavat muun muassa kerronnan poikkeavat tyylilajit. Joskus pelkkä delikaatti aihe saattaa riittää perusteeksi hyllyttää juttuja, jos sisältöä tarkastellaan koneelliseen erittelyyn perustuvilla tekniikoilla.

Suomessa on olemassa olevan lainsäädännön perusteella luettu viime vuosina useita tuomioita verkossa tehdyistä solvauksista – myös kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Saksan mallin mukaiseen erityislakiin ei meillä ole tarvetta, mutta ongelmaa ei sovi vähätellä. Verkko tulvii meilläkin ikävää ja vastenmielistä puhetta, joka ei sinällään ole rangaistavaa. Tyhmiä puheita ei kukaan kiellä, mutta rikoksen tunnusmerkistön täyttyessä tapaukset pitää ottaa tosissaan. Keinoja siihen on.

Sananvapauteen liittyy myös vastuu sanoista. Vastuullista on toimia sananvapauden väärinkäyttöä vastaan.

Ammattijournalisteilla on tässä aivan erityinen rooli: laadukas journalismi on parasta lääkettä vihaan ja valheisiin, vahvana selkänojana Journalistin ohjeet. Hyvin tehty työ auttaa myös yleisöä ymmärtämään, millaista on vastuullinen sisältö.

Sunnuntai ilman lehteä

Kaakon Viestintä -konserniin kuuluva, Savonlinnassa ilmestyvä Itä-Savo ilmoitti 10. tammikuuta luopuvansa paperilla ilmestyvän sunnuntainumeron julkaisemisesta. Vastaisuudessa lehti julkaisee sunnuntaisin uutisia vain verkossa.

Ilmestymiskertojen vähentäminen tuo säästöjä eritoten jakelukustannuksista. Sunnuntai on kallein jakelupäivä, mutta juuri viikonlopun numerot ovat myös tärkeitä lukupaketteja.

Uskollisimmille paperilehden tilaajille verkkosisällöt tuskin riittävät korvaamaan menetystä. Sunnuntailehden häviäminen on menetys varsinkin ikääntyneille lukijoille, joille verkon käyttö ei kuulu päivittäisiin rutiineihin.

Tiivis lukijasuhde on elinehto myös ilmoituskadosta kärsiville pienille maakuntalehdille. Itä-Savon ratkaisuun sisältyy iso riski. Tilaajien pettymys voi käydä saatavia säästöjä kalliimmaksi.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta