Uutissuomalainen kiri kolmanneksi

Yle pysyi siteeratuimpien viestimien ykkösenä. Läpimenoon vaaditaan uutisnälkää, yhteistyötä – ja usein kysely.

Kerralla kärkijoukkoon. Sari Vanninen, Ari Helminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Matti Pietiläinen, Antti Launonen, Tarja Koljonen ja Katri Nieminen olivat nostamassa Uutissuomalaisen ensimmäisenä vuotenaan siteeratuimpien listan kolmoseksi.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
19.1.2018

Marja Honkonen, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Hyvä tiimihenki, uutisnälkäiset, kokeneet tekijät ja kovat tavoitteet siivittivät Uutissuomalaisen kerralla STT:n eniten siteeraamien viestinten kolmoseksi. Yhdeksän sanomalehden yhteinen uutistoimitus aloitti työnsä viime helmikuussa, kuukauden takamatkalla verrattuna muihin. Yhteensä se kirjasi nimiinsä 125 läpimenoa.

Asia käy ilmi Journalistin ja STT:n vuosittaisesta selvityksestä.

Uutispäällikkö Matti Pietiläinen kertoo, että uudelle toimitukselle asetettiin tavoitteet, jotka alussa niin hirvittivät kuin innostivat häntä itseäänkin.

”Sanoin porukalle, että jos me tässä onnistumme, teemme tietynlaisen media-alan Suomen ennätyksen. Ja kyllä se tässä on tehty, kun ottaa huomioon kuinka pienellä porukalla teemme töitä.”

Uutissuomalaisessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa: Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Joukko on paitsi motivoitunutta myös kokenutta.

Aamut aloitetaan aina videopalaverilla, jossa ideoita kehitellään yhdessä.

Pietiläinen korostaa tiimityön tärkeyttä. Uutissuomalaisessa pidetään läpimenoista kirjaa, mutta tekijöiden nimiä ei listata.

”Monesti on käynyt niin, että aiheen heittää joku palaverissa, toinen keksii parhaan näkökulman, kolmas alkaa tehdä juttuja ja iltavuorolainen vielä neljäntenä jeesaa soitteluissa. Kenen skuuppi? Minusta vähintään kaikkien neljän”, Pietiläinen sanoo.

Hän kertoo itsekin yllättyneensä siitä, miten hyväksi tiimihenki on muodostunut siitä huolimatta, että työ tehdään eri paikoissa.

Esimiehenä Pietiläinen haluaa ruokkia tekijöiden sisäistä motivaatiota.

”Jokaisella on liekki, ja minun tehtäväni on lyödä siihen sopivasti bensaa.”

Väli-Suomen Median katon alla toimiva Uutissuomalainen tekee paljon yhteistyötä Keskisuomalaisen Tietoykkönen-kyselyfirman kanssa. Myös naapuritoimituksen, Sunnuntaisuomalaisen, kanssa vaihdetaan vinkkejä päikseen.

 

Uutisvoitoissa Ylen ja Helsingin Sanomien isot toimitukset ovat omassa sarjassaan. Vuoden 2016 tapaan Yle oli myös viime vuoden siteeratuin. Sen jutut läpäisivät STT:n uutisseulan 207 kertaa.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen kertoo, että useassa tiimissä oli viime vuonna aiempaan tapaan määrällinen uutishankintatavoite. Varmat läpimenot saadaan gallup-uutisista, mutta suurin osa siteerauksista täytyy hankkia kovalla työllä ja omilla lähdöillä.

”Kannustamme ihmisiä pitämään silmät auki, tutkimaan ja penkomaan. Tämä saavutus on meidän osaavan porukan ansiota”, Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan Yle aikoo tänä vuonna panostaa tutkivan journalismin edellytysten parantamiseen. Syksyn kohinaa siitä, että talon uusi johto karsastaisi tutkivaa journalismia, hän pitää uutisankkana.

”Panostuksilla on Jouko Jokisen vahva tuki.”

 

Listan kakkonen, Helsingin Sanomat kirjasi nimiinsä 182 STT-siteerausta, kerran peräti neljä saman päivän aikana. Viime kierroksen kolmonen, Lännen Media, sai väistyä neljänneksi. Sen siteerausten määrä väheni yli kolmanneksella.

Siteerausten määrän laskua osattiin uutispäällikkö Jussi Orellin mukaan odottaa muun muassa siksi, että verkkouutisoinnin määrää on lisätty.

”Olemme julkaisseet enemmän omia uutisiamme verkossa jo päivän aikana, jolloin ne eivät ehkä ole päätyneet verkon uutisvirrasta lainauksiin yhtä hyvin kuin printin skuupit hiljaisemmassa aamun uutisvirrassa”, Orell sanoo.

 

Kärkikymmenikköön mahtui kolme maakuntalehteä. Keskisuomalainen ja Savon Sanomat olivat sijoilla viisi ja kahdeksan.

Aamulehti teki paluun kymmenen joukkoon 33 siteerauksella. Sen sijaan Kaleva ja Turun Sanomat putosivat jaetuille sijoille 14 ja 16.

Kova nousija oli Demokraatti, joka tuplasi siteeraustensa määrän ja nousi sijalle 11.

Demokraatin toimitusjohtajan ja päätoimittajan Mikko Salmen mukaan sijoituksessa näkyy panostus eduskunnan seuraamiseen. Lehdellä on Arkadianmäellä peräti kaksi toimittajaa ja kolmas tarpeen mukaan käytettävissä.

”Haluamme olla kotimaan politiikan nopein ja luotettavin uutismedia. Keskitymme kapeaan sektoriin, mutta teemme sen mahdollisimman hyvin.”

 

Jos siteeratuksi tuleminen kiinnostaa, varmin tapa on teettää kysely tai haastatella tärkeää poliitikkoa. Viime vuonna STT teki vähemmän siteerauksia kuin aiemmin: vuodelta 2017 laskettiin 1 243 siteerausuutista, kun vuonna 2016 niitä kertyi 1 379.

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, ettei linjaa ole muutettu. Syy voi olla käytännöllinen: siteerausaiheet kilpailevat muiden joukossa ja Trump-vuonna uutisista on ollut kova tarjonta.

Karumpi selitys olisi, että skuuppeja olisi tehty vähemmän. Siihen Holopainen ei usko.

Vuosien varrella on Holopaisen mukaan muuttunut se, että siteerauksia tehdään paljon muulloinkin kuin aamun lehdistä tai illan päälähetyksistä.

”Päivän mittaan juoksemme kaikki samojen aiheiden perässä, ja vuoron perään joku on jossain käänteessä nopeampi.”


Lue lisää: Yle jatkoi ykkösenä - mistä läpimenot tulivat? (Journalisti 18.1.)


KORJAUS: Juttua on täsmennetty suhteessa sen printtiversioon, joka on julkaistu Journalistissa 1/2018 (19.1.): Printtilehdessä Turun Sanomien sijoitukseksi mainitaan 15. Sijalla 14. oli kuitenkin kaksi mediaa, joten Turun Sanomat oli vertailussa sijalla 16, joka on niin ikään jaettu.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.



10 2018
Arkisto
Säätövaraa. Alma-talossa ei ole omia työpisteitä, mutta sähköiset pöydät saa asetettua sopivalle korkeudelle. Toimittaja Tero Lehto työn ääressä.

Herra teknologia

Kokenut teknologiatoimittaja Tero Lehto ei piittaa ennakkoluuloista.

Suhdetyötä somejätissä

John Severinsonin työ Facebookissa on pitää toimittajat ja kustantajat tyytyväisinä. Hän ei kuitenkaan lupaa, että uutissivustoille syötetyn yleisön määrä palaisi ennalleen.

Media-alan johto on julkista kuvaansa tasa-arvoisempi

Journalisti selvitti päätoimittajien sukupuolijakauman. Laskelmien mukaan päätoimittajan tehtävät jakautuvat miehille ja naisille selvästi luultua tasaisemmin.

Medicin mot stress. ”Du behöver någonting, som inte har med jobbet att göra, som är din grej och som får dig att koppla av. För mig är det hästar, särskilt min häst Stella”, säger Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på tidningen Östnyland.

Tygla den dåliga stressen

Osäkerhet, ett högt arbetstempo och för lite feedback. Jannika Lindén, journalist och arbetarskyddsfullmäktig på Östnyland listar orsaker till dålig stress och vad man kan göraför att förebygga den.

Kaikkien ei tarvitse tietää kaikkea

Journalistin tulisi aina kysyä, mikä on oikea yhteiskunnallinen kysymys, mikä taas työyhteisön sisäinen ristiriita, henkilökohtainen tragedia tai kerrassaan merkityksetön asia, kirjoittaa Janne Saarikivi.

EU ottaa somejäteiltä ja antaa kustantajille

EU:ssa valmistellaan uutta direktiiviä, joka voi tuoda luovien alojen tekijöille lisää rahaa. Kustantajat voisivat vaatia somejäteiltä korvauksia jaetusta journalismista.

Rakkaudesta lajiin. Tuula Kousa voisi halutessaan jäädä eläkkeelle jo vuoden kuluttua, mutta sellaista hänellä ei ole suunnitelmissa. ”Innostun aina uudelleen uusista kirjahankkeista ja siitä, että tämä on myös ihmissuhdetyötä. Työ on niin kivaa, ettei tunnu varsinaiselta työltä.”

Puoliksi agentti

Kun Tuula Kousa irtisanottiin Tammelta, hän ei halunnut vähään aikaan kuullakaan kirjoista. Pian hän ryhtyi kirjallisuusagentiksi ja totutteli maksamaan oman palkkansa.

Uutta taitoa. Siru Väisänen on suorittanut töiden ohessa digitaalisen muotoilun opintoja Arcada-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Hän kiittelee myös kansalais- ja työväenopistojen kursseja ammatin kannalta hyödyllisinä.

Paluu kesätoimittajaksi poiki töitä

Tonnin löytöpalkkiokaan ei tuonut toimitussihteerin paikkaa, mutta Siru Väisänen ei antanut periksi. Journalistien työllisyys on hieman kohentunut.

JSN: Neuvosto on toimintakykyinen

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundströmin johtamistapaa on arvosteltu useissa artikkeleissa. Neuvoston jäsenten mukaan JSN toimii hyvin.

Kokovartalojuttu. Kun Ilkka Pernu paneutui sisäilma-asioihin, hän alkoi itsekin kokea työhuoneellaan outoja oireita, jotka sittemmin menivät ohi. ”Kuvastaa aihetta, että aloin jutunteon aikana tarkkailla omaakin vointiani normaalia herkemmin.” Pernun työhuone on Sastamalassa, missä myös hänen kotinsa on ollut jo vuosia.

Selvyyttä sisäilmaan

Jutunteko sisäilmaongelmista oli Ilkka Pernulle ”totuuden rajankäyntia”. ”Aina uudelle haastateltavalle soittaessani aloin epäillä aiempia näkemyksiäni”, Pernu kertoo Anna hyvän kiertää -juttusarjassa.

Lehdistönvapautta vai häiriköintiä?

Toimittaja-aktivisti Sam Husseini poistettiin Helsingin huippukokouksen tiedotustilaisuudesta kovin ottein.

Taustatyötä kunnes uutisrima ylittyy

Anne Kauranen, 36, aloitti elokuussa uutistoimisto Reutersin kahden hengen Suomen-toimituksessa kirjeenvaihtajana.

Keskisuomalaisen toimitussihteeri Seija Suihkonen potee korkean paikan kammoa, mutta riittävän korkealla korkeuden taju ja kammo katoavat.

Hyppy pelkoa päin

Seija Suihkonen pelkäsi korkeita paikkoja. Sitten hän päätti heittäytyä vapaapudotukseen lentokoneesta.

En del stress är bra

Kring 25 procent av finländarna upplever arbetsstress. När ska man oroa sig för en kollega eller vän som utbrister att hen är ”såå stressad” vid varje veckomöte?

Tukea järjestäytymiseen. Vikesin EU-rahoitteisessa ay-koulutuksessa Somaliassa pyritään muun muassa luomaan vuoropuhelua media-alan työntekijöiden ja työnantajien välille. Kouluttaja Abdalle Mumin puhui kesäkuussa toimittajille siitä, miksi työntekijöiden kannattaa järjestäytyä niin kansallisesti kuin työpaikoilla.

Vikesiä uhataan oikeustoimilla Keniassa

Sananvapaustyötä tekevää säätiötä yritetään sotkea erikoiseen oikeusjuttuun.

Työn julkisuus on kiusallista

Kehittyminen toimittajana tapahtuu julkisesti, on kyse sitten kirjoitustaidoista, esiintymisen sujuvuudesta tai ajattelun kehityksestä. Se on kiusallista ja luo paineita, kirjoittaa Anna-Sofia Nieminen.

Anna tilaa oivaltaa

Ville Tietäväisen ja Ville Hännisen tietokirjan keskeinen opetus koskee sekä kuvittajia suhteessa yleisöön että heitä, jotka tilaavat journalistisia kuvituksia, kirjoittaa Marja Honkonen.

Minällä on asiaa

Sitä minä ihmettelen, miksi Suomessa ei ole vaihtoehtoa journalistiselle minäilylle. Minäpä taidankin vallan alkaa The Economist -lehden asiakkaaksi. Viimeksi kun minä sitä luin, en minä löytänyt tietoa toimittajista, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Viettävällä tiellä

Rami Marjamäki nappasi täydellisen esimerkkikuvan siitä, millaista on ajaa täysperävaunullista tukkirekkaa Ruoveden havumetsien teillä.

Felet i våra stjärnor

Journalister ska förstås fundera på vilken roll de spelar när ”vanliga människor” på ett naivt sätt tillskrivs en endimensionell godhet. Det finns en risk för att pinsamt berörda journalister överkompenserar på ett osakligt sätt om de går från att glorifiera till att kritiskt granska, skriver Dan Lolax.

JSN: Journalisti voi joskus rikkoa lakia

Kannanoton mukaan poikkeustapauksissa yleisön tiedonsaantioikeuden varmistaminen saattaa edellyttää journalistilta toimintaa, joka voi olla tulkittavissa lainvastaiseksi.

Pressikortista mobiiliversio

Journalistiliitto on julkistanut matkapuhelimeen ladattavan pressikortin, joka tulee perinteisen muovikortin rinnalle.

Med vd-hjälp ska SPT växa

Styrelseordförande Patrik Stenvall förhandlade på eget initiativ med nyhetsbyrån SPT:s tilltänkta vd-kandidat Pär Landor.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta