Kerralla kärkijoukkoon. Sari Vanninen, Ari Helminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Matti Pietiläinen, Antti Launonen, Tarja Koljonen ja Katri Nieminen olivat nostamassa Uutissuomalaisen ensimmäisenä vuotenaan siteeratuimpien listan kolmoseksi.

Uutissuomalainen kiri kolmanneksi

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
19.1.2018

Marja Honkonen, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Yle pysyi siteeratuimpien viestimien ykkösenä. Läpimenoon vaaditaan uutisnälkää, yhteistyötä – ja usein kysely.

Hyvä tiimihenki, uutisnälkäiset, kokeneet tekijät ja kovat tavoitteet siivittivät Uutissuomalaisen kerralla STT:n eniten siteeraamien viestinten kolmoseksi. Yhdeksän sanomalehden yhteinen uutistoimitus aloitti työnsä viime helmikuussa, kuukauden takamatkalla verrattuna muihin. Yhteensä se kirjasi nimiinsä 125 läpimenoa.

Asia käy ilmi Journalistin ja STT:n vuosittaisesta selvityksestä.

Uutispäällikkö Matti Pietiläinen kertoo, että uudelle toimitukselle asetettiin tavoitteet, jotka alussa niin hirvittivät kuin innostivat häntä itseäänkin.

”Sanoin porukalle, että jos me tässä onnistumme, teemme tietynlaisen media-alan Suomen ennätyksen. Ja kyllä se tässä on tehty, kun ottaa huomioon kuinka pienellä porukalla teemme töitä.”

Uutissuomalaisessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa: Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Joukko on paitsi motivoitunutta myös kokenutta.

Aamut aloitetaan aina videopalaverilla, jossa ideoita kehitellään yhdessä.

Pietiläinen korostaa tiimityön tärkeyttä. Uutissuomalaisessa pidetään läpimenoista kirjaa, mutta tekijöiden nimiä ei listata.

”Monesti on käynyt niin, että aiheen heittää joku palaverissa, toinen keksii parhaan näkökulman, kolmas alkaa tehdä juttuja ja iltavuorolainen vielä neljäntenä jeesaa soitteluissa. Kenen skuuppi? Minusta vähintään kaikkien neljän”, Pietiläinen sanoo.

Hän kertoo itsekin yllättyneensä siitä, miten hyväksi tiimihenki on muodostunut siitä huolimatta, että työ tehdään eri paikoissa.

Esimiehenä Pietiläinen haluaa ruokkia tekijöiden sisäistä motivaatiota.

”Jokaisella on liekki, ja minun tehtäväni on lyödä siihen sopivasti bensaa.”

Väli-Suomen Median katon alla toimiva Uutissuomalainen tekee paljon yhteistyötä Keskisuomalaisen Tietoykkönen-kyselyfirman kanssa. Myös naapuritoimituksen, Sunnuntaisuomalaisen, kanssa vaihdetaan vinkkejä päikseen.

 

Uutisvoitoissa Ylen ja Helsingin Sanomien isot toimitukset ovat omassa sarjassaan. Vuoden 2016 tapaan Yle oli myös viime vuoden siteeratuin. Sen jutut läpäisivät STT:n uutisseulan 207 kertaa.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen kertoo, että useassa tiimissä oli viime vuonna aiempaan tapaan määrällinen uutishankintatavoite. Varmat läpimenot saadaan gallup-uutisista, mutta suurin osa siteerauksista täytyy hankkia kovalla työllä ja omilla lähdöillä.

”Kannustamme ihmisiä pitämään silmät auki, tutkimaan ja penkomaan. Tämä saavutus on meidän osaavan porukan ansiota”, Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan Yle aikoo tänä vuonna panostaa tutkivan journalismin edellytysten parantamiseen. Syksyn kohinaa siitä, että talon uusi johto karsastaisi tutkivaa journalismia, hän pitää uutisankkana.

”Panostuksilla on Jouko Jokisen vahva tuki.”

 

Listan kakkonen, Helsingin Sanomat kirjasi nimiinsä 182 STT-siteerausta, kerran peräti neljä saman päivän aikana. Viime kierroksen kolmonen, Lännen Media, sai väistyä neljänneksi. Sen siteerausten määrä väheni yli kolmanneksella.

Siteerausten määrän laskua osattiin uutispäällikkö Jussi Orellin mukaan odottaa muun muassa siksi, että verkkouutisoinnin määrää on lisätty.

”Olemme julkaisseet enemmän omia uutisiamme verkossa jo päivän aikana, jolloin ne eivät ehkä ole päätyneet verkon uutisvirrasta lainauksiin yhtä hyvin kuin printin skuupit hiljaisemmassa aamun uutisvirrassa”, Orell sanoo.

 

Kärkikymmenikköön mahtui kolme maakuntalehteä. Keskisuomalainen ja Savon Sanomat olivat sijoilla viisi ja kahdeksan.

Aamulehti teki paluun kymmenen joukkoon 33 siteerauksella. Sen sijaan Kaleva ja Turun Sanomat putosivat jaetuille sijoille 14 ja 16.

Kova nousija oli Demokraatti, joka tuplasi siteeraustensa määrän ja nousi sijalle 11.

Demokraatin toimitusjohtajan ja päätoimittajan Mikko Salmen mukaan sijoituksessa näkyy panostus eduskunnan seuraamiseen. Lehdellä on Arkadianmäellä peräti kaksi toimittajaa ja kolmas tarpeen mukaan käytettävissä.

”Haluamme olla kotimaan politiikan nopein ja luotettavin uutismedia. Keskitymme kapeaan sektoriin, mutta teemme sen mahdollisimman hyvin.”

 

Jos siteeratuksi tuleminen kiinnostaa, varmin tapa on teettää kysely tai haastatella tärkeää poliitikkoa. Viime vuonna STT teki vähemmän siteerauksia kuin aiemmin: vuodelta 2017 laskettiin 1 243 siteerausuutista, kun vuonna 2016 niitä kertyi 1 379.

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, ettei linjaa ole muutettu. Syy voi olla käytännöllinen: siteerausaiheet kilpailevat muiden joukossa ja Trump-vuonna uutisista on ollut kova tarjonta.

Karumpi selitys olisi, että skuuppeja olisi tehty vähemmän. Siihen Holopainen ei usko.

Vuosien varrella on Holopaisen mukaan muuttunut se, että siteerauksia tehdään paljon muulloinkin kuin aamun lehdistä tai illan päälähetyksistä.

”Päivän mittaan juoksemme kaikki samojen aiheiden perässä, ja vuoron perään joku on jossain käänteessä nopeampi.”


Lue lisää: Yle jatkoi ykkösenä - mistä läpimenot tulivat? (Journalisti 18.1.)


KORJAUS: Juttua on täsmennetty suhteessa sen printtiversioon, joka on julkaistu Journalistissa 1/2018 (19.1.): Printtilehdessä Turun Sanomien sijoitukseksi mainitaan 15. Sijalla 14. oli kuitenkin kaksi mediaa, joten Turun Sanomat oli vertailussa sijalla 16, joka on niin ikään jaettu.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta