Uutissuomalainen kiri kolmanneksi

Yle pysyi siteeratuimpien viestimien ykkösenä. Läpimenoon vaaditaan uutisnälkää, yhteistyötä – ja usein kysely.

Kerralla kärkijoukkoon. Sari Vanninen, Ari Helminen, Minna Harmaala, Iida Tiihonen, Matti Pietiläinen, Antti Launonen, Tarja Koljonen ja Katri Nieminen olivat nostamassa Uutissuomalaisen ensimmäisenä vuotenaan siteeratuimpien listan kolmoseksi.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.

JOURNALISTI
19.1.2018

Marja Honkonen, teksti
Jussi Vierimaa, kuva

Hyvä tiimihenki, uutisnälkäiset, kokeneet tekijät ja kovat tavoitteet siivittivät Uutissuomalaisen kerralla STT:n eniten siteeraamien viestinten kolmoseksi. Yhdeksän sanomalehden yhteinen uutistoimitus aloitti työnsä viime helmikuussa, kuukauden takamatkalla verrattuna muihin. Yhteensä se kirjasi nimiinsä 125 läpimenoa.

Asia käy ilmi Journalistin ja STT:n vuosittaisesta selvityksestä.

Uutispäällikkö Matti Pietiläinen kertoo, että uudelle toimitukselle asetettiin tavoitteet, jotka alussa niin hirvittivät kuin innostivat häntä itseäänkin.

”Sanoin porukalle, että jos me tässä onnistumme, teemme tietynlaisen media-alan Suomen ennätyksen. Ja kyllä se tässä on tehty, kun ottaa huomioon kuinka pienellä porukalla teemme töitä.”

Uutissuomalaisessa työskentelee Pietiläisen lisäksi seitsemän toimittajaa: Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Joukko on paitsi motivoitunutta myös kokenutta.

Aamut aloitetaan aina videopalaverilla, jossa ideoita kehitellään yhdessä.

Pietiläinen korostaa tiimityön tärkeyttä. Uutissuomalaisessa pidetään läpimenoista kirjaa, mutta tekijöiden nimiä ei listata.

”Monesti on käynyt niin, että aiheen heittää joku palaverissa, toinen keksii parhaan näkökulman, kolmas alkaa tehdä juttuja ja iltavuorolainen vielä neljäntenä jeesaa soitteluissa. Kenen skuuppi? Minusta vähintään kaikkien neljän”, Pietiläinen sanoo.

Hän kertoo itsekin yllättyneensä siitä, miten hyväksi tiimihenki on muodostunut siitä huolimatta, että työ tehdään eri paikoissa.

Esimiehenä Pietiläinen haluaa ruokkia tekijöiden sisäistä motivaatiota.

”Jokaisella on liekki, ja minun tehtäväni on lyödä siihen sopivasti bensaa.”

Väli-Suomen Median katon alla toimiva Uutissuomalainen tekee paljon yhteistyötä Keskisuomalaisen Tietoykkönen-kyselyfirman kanssa. Myös naapuritoimituksen, Sunnuntaisuomalaisen, kanssa vaihdetaan vinkkejä päikseen.

 

Uutisvoitoissa Ylen ja Helsingin Sanomien isot toimitukset ovat omassa sarjassaan. Vuoden 2016 tapaan Yle oli myös viime vuoden siteeratuin. Sen jutut läpäisivät STT:n uutisseulan 207 kertaa.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Venäläinen kertoo, että useassa tiimissä oli viime vuonna aiempaan tapaan määrällinen uutishankintatavoite. Varmat läpimenot saadaan gallup-uutisista, mutta suurin osa siteerauksista täytyy hankkia kovalla työllä ja omilla lähdöillä.

”Kannustamme ihmisiä pitämään silmät auki, tutkimaan ja penkomaan. Tämä saavutus on meidän osaavan porukan ansiota”, Venäläinen sanoo.

Venäläisen mukaan Yle aikoo tänä vuonna panostaa tutkivan journalismin edellytysten parantamiseen. Syksyn kohinaa siitä, että talon uusi johto karsastaisi tutkivaa journalismia, hän pitää uutisankkana.

”Panostuksilla on Jouko Jokisen vahva tuki.”

 

Listan kakkonen, Helsingin Sanomat kirjasi nimiinsä 182 STT-siteerausta, kerran peräti neljä saman päivän aikana. Viime kierroksen kolmonen, Lännen Media, sai väistyä neljänneksi. Sen siteerausten määrä väheni yli kolmanneksella.

Siteerausten määrän laskua osattiin uutispäällikkö Jussi Orellin mukaan odottaa muun muassa siksi, että verkkouutisoinnin määrää on lisätty.

”Olemme julkaisseet enemmän omia uutisiamme verkossa jo päivän aikana, jolloin ne eivät ehkä ole päätyneet verkon uutisvirrasta lainauksiin yhtä hyvin kuin printin skuupit hiljaisemmassa aamun uutisvirrassa”, Orell sanoo.

 

Kärkikymmenikköön mahtui kolme maakuntalehteä. Keskisuomalainen ja Savon Sanomat olivat sijoilla viisi ja kahdeksan.

Aamulehti teki paluun kymmenen joukkoon 33 siteerauksella. Sen sijaan Kaleva ja Turun Sanomat putosivat jaetuille sijoille 14 ja 16.

Kova nousija oli Demokraatti, joka tuplasi siteeraustensa määrän ja nousi sijalle 11.

Demokraatin toimitusjohtajan ja päätoimittajan Mikko Salmen mukaan sijoituksessa näkyy panostus eduskunnan seuraamiseen. Lehdellä on Arkadianmäellä peräti kaksi toimittajaa ja kolmas tarpeen mukaan käytettävissä.

”Haluamme olla kotimaan politiikan nopein ja luotettavin uutismedia. Keskitymme kapeaan sektoriin, mutta teemme sen mahdollisimman hyvin.”

 

Jos siteeratuksi tuleminen kiinnostaa, varmin tapa on teettää kysely tai haastatella tärkeää poliitikkoa. Viime vuonna STT teki vähemmän siteerauksia kuin aiemmin: vuodelta 2017 laskettiin 1 243 siteerausuutista, kun vuonna 2016 niitä kertyi 1 379.

STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen sanoo, ettei linjaa ole muutettu. Syy voi olla käytännöllinen: siteerausaiheet kilpailevat muiden joukossa ja Trump-vuonna uutisista on ollut kova tarjonta.

Karumpi selitys olisi, että skuuppeja olisi tehty vähemmän. Siihen Holopainen ei usko.

Vuosien varrella on Holopaisen mukaan muuttunut se, että siteerauksia tehdään paljon muulloinkin kuin aamun lehdistä tai illan päälähetyksistä.

”Päivän mittaan juoksemme kaikki samojen aiheiden perässä, ja vuoron perään joku on jossain käänteessä nopeampi.”


Lue lisää: Yle jatkoi ykkösenä - mistä läpimenot tulivat? (Journalisti 18.1.)


KORJAUS: Juttua on täsmennetty suhteessa sen printtiversioon, joka on julkaistu Journalistissa 1/2018 (19.1.): Printtilehdessä Turun Sanomien sijoitukseksi mainitaan 15. Sijalla 14. oli kuitenkin kaksi mediaa, joten Turun Sanomat oli vertailussa sijalla 16, joka on niin ikään jaettu.

Näin selvitys tehtiin

STT laski Journalistille, mitä toimituksia se siteerasi 1.1.–28.12.2017. Laskettuja siteerauksia kertyi 1 243.

Siteeraukseksi laskettiin juttu, jonka STT:n toimittaja teki toisen toimituksen julkaiseman uutisen pohjalta. Jatkojuttuja ei laskettu. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Olli Vesala.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta