Reaktioita ennakoimaan

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Miksi kiinnostuit viestintäjohtajan paikasta?

Minulla oli mahdollisuus miettiä, mitä teen jatkossa. Eteen tuli tilaisuuksia, mutta mikään ei tuntunut vielä oikealta. Kamppailin myös sen kanssa, haluanko tehdä puhtaasti journalistista työtä. Kun tämä paikka tuli, ajatukseni olivat selkiytyneet: halusin kokeilla jotain uutta.

 

Miten journalisti taipuu viestintään?

Pääsen selventämään älyttömän mielenkiintoisia asioita. Journalismissa on oikeus kertoa mielipiteensä joka asiaan. Täällä roolini ei ole laukoa näkemyksiäni kaikkeen, vaan huolehtia muiden näkemysten parhaasta mahdollisesta esilletulosta. Sitä pitänee vähän harjoitella.

 

Miten tasapainoilet valtiollisten salaisuuksien ja läpinäkyvyyden välillä?

Jokainen keissi on erilainen. Yritän käyttää journalistin kokemustani ymmärtääkseni, miksi jonkun asian kimpussa ollaan. On asioita, joista ei voi kertoa, mutta teen parhaani avoimuudessa ja luottamuksessa.


Onko tehtävässä jotain, mitä pelkäät tai mikä voi katkaista kautesi?

Ei tänne ole pelkäämään tultu. Tiedän, mitä kaikkea tähän voi sisältyä, mutta lähden uuteen myönteisesti. Teen työni niin hyvin kuin pystyn. Loput näyttää aika.

 

Miten vakuutat politiikan ”alfaihmiset” siitä, että heidän kannattaa kysyä neuvoasi?

Ihmiset voi vakuuttaa vain osaamisella ja luottamuksella, ei pätemisellä tai komentelulla. Joka organisaatiossa on tekemistä siinä, että viestintä osataan ottaa niin vahvana työkaluna kuin se voi olla.

 

Mitä sanot, jos neuvoa ei kysytä ja syntyy kriisi?

Se pitää hoitaa parhaansa mukaan. Mutta viestinnässä enemmän ja aikaisemmin on aina parempi kuin vähemmän ja myöhemmin.


Miten hyödynnät kokemustasi?

Politiikan toimittajalle yhteiskunnalliset asiat ovat tuttuja, ja verkostojakin on kertynyt. Kokemusta on myös nykytiedonvälityksen teknisistä vaatimuksista.

 

Mitä joudut opettelemaan?

Sen ennakoimista, miten asioihin reagoidaan, kun en enää itse ole reaktiivisella puolella. Monelle päämiehelle työskentelyä. Varmaan myös joitakin viestinnän lainalaisuuksia.

 

Kirjoitit Hesariin haaveellisesti downgreidaamisesta. Onko tämä nyt sitä?

Vaikka en lähtiessäni tiennyt, mitä tulen tekemään, aikomus ei ollut heittäytyä hyvin kevyisiin hommiin. Perustin yrityksenkin, mutta päädyin siihen, että haluan organisaatioon. Minulla on työelämän kehittämiseen vielä annettavaa.

 

Miten palaudut stressistä?

Matkustamalla. Arjessa teen pieniä, hyvältä tuntuvia asioita: liikun ulkona, puuhailen lapsen kanssa, kudon. Se ei vaadi maratonia.

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta