Reaktioita ennakoimaan

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Miksi kiinnostuit viestintäjohtajan paikasta?

Minulla oli mahdollisuus miettiä, mitä teen jatkossa. Eteen tuli tilaisuuksia, mutta mikään ei tuntunut vielä oikealta. Kamppailin myös sen kanssa, haluanko tehdä puhtaasti journalistista työtä. Kun tämä paikka tuli, ajatukseni olivat selkiytyneet: halusin kokeilla jotain uutta.

 

Miten journalisti taipuu viestintään?

Pääsen selventämään älyttömän mielenkiintoisia asioita. Journalismissa on oikeus kertoa mielipiteensä joka asiaan. Täällä roolini ei ole laukoa näkemyksiäni kaikkeen, vaan huolehtia muiden näkemysten parhaasta mahdollisesta esilletulosta. Sitä pitänee vähän harjoitella.

 

Miten tasapainoilet valtiollisten salaisuuksien ja läpinäkyvyyden välillä?

Jokainen keissi on erilainen. Yritän käyttää journalistin kokemustani ymmärtääkseni, miksi jonkun asian kimpussa ollaan. On asioita, joista ei voi kertoa, mutta teen parhaani avoimuudessa ja luottamuksessa.


Onko tehtävässä jotain, mitä pelkäät tai mikä voi katkaista kautesi?

Ei tänne ole pelkäämään tultu. Tiedän, mitä kaikkea tähän voi sisältyä, mutta lähden uuteen myönteisesti. Teen työni niin hyvin kuin pystyn. Loput näyttää aika.

 

Miten vakuutat politiikan ”alfaihmiset” siitä, että heidän kannattaa kysyä neuvoasi?

Ihmiset voi vakuuttaa vain osaamisella ja luottamuksella, ei pätemisellä tai komentelulla. Joka organisaatiossa on tekemistä siinä, että viestintä osataan ottaa niin vahvana työkaluna kuin se voi olla.

 

Mitä sanot, jos neuvoa ei kysytä ja syntyy kriisi?

Se pitää hoitaa parhaansa mukaan. Mutta viestinnässä enemmän ja aikaisemmin on aina parempi kuin vähemmän ja myöhemmin.


Miten hyödynnät kokemustasi?

Politiikan toimittajalle yhteiskunnalliset asiat ovat tuttuja, ja verkostojakin on kertynyt. Kokemusta on myös nykytiedonvälityksen teknisistä vaatimuksista.

 

Mitä joudut opettelemaan?

Sen ennakoimista, miten asioihin reagoidaan, kun en enää itse ole reaktiivisella puolella. Monelle päämiehelle työskentelyä. Varmaan myös joitakin viestinnän lainalaisuuksia.

 

Kirjoitit Hesariin haaveellisesti downgreidaamisesta. Onko tämä nyt sitä?

Vaikka en lähtiessäni tiennyt, mitä tulen tekemään, aikomus ei ollut heittäytyä hyvin kevyisiin hommiin. Perustin yrityksenkin, mutta päädyin siihen, että haluan organisaatioon. Minulla on työelämän kehittämiseen vielä annettavaa.

 

Miten palaudut stressistä?

Matkustamalla. Arjessa teen pieniä, hyvältä tuntuvia asioita: liikun ulkona, puuhailen lapsen kanssa, kudon. Se ei vaadi maratonia.

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta