Reaktioita ennakoimaan

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Miksi kiinnostuit viestintäjohtajan paikasta?

Minulla oli mahdollisuus miettiä, mitä teen jatkossa. Eteen tuli tilaisuuksia, mutta mikään ei tuntunut vielä oikealta. Kamppailin myös sen kanssa, haluanko tehdä puhtaasti journalistista työtä. Kun tämä paikka tuli, ajatukseni olivat selkiytyneet: halusin kokeilla jotain uutta.

 

Miten journalisti taipuu viestintään?

Pääsen selventämään älyttömän mielenkiintoisia asioita. Journalismissa on oikeus kertoa mielipiteensä joka asiaan. Täällä roolini ei ole laukoa näkemyksiäni kaikkeen, vaan huolehtia muiden näkemysten parhaasta mahdollisesta esilletulosta. Sitä pitänee vähän harjoitella.

 

Miten tasapainoilet valtiollisten salaisuuksien ja läpinäkyvyyden välillä?

Jokainen keissi on erilainen. Yritän käyttää journalistin kokemustani ymmärtääkseni, miksi jonkun asian kimpussa ollaan. On asioita, joista ei voi kertoa, mutta teen parhaani avoimuudessa ja luottamuksessa.


Onko tehtävässä jotain, mitä pelkäät tai mikä voi katkaista kautesi?

Ei tänne ole pelkäämään tultu. Tiedän, mitä kaikkea tähän voi sisältyä, mutta lähden uuteen myönteisesti. Teen työni niin hyvin kuin pystyn. Loput näyttää aika.

 

Miten vakuutat politiikan ”alfaihmiset” siitä, että heidän kannattaa kysyä neuvoasi?

Ihmiset voi vakuuttaa vain osaamisella ja luottamuksella, ei pätemisellä tai komentelulla. Joka organisaatiossa on tekemistä siinä, että viestintä osataan ottaa niin vahvana työkaluna kuin se voi olla.

 

Mitä sanot, jos neuvoa ei kysytä ja syntyy kriisi?

Se pitää hoitaa parhaansa mukaan. Mutta viestinnässä enemmän ja aikaisemmin on aina parempi kuin vähemmän ja myöhemmin.


Miten hyödynnät kokemustasi?

Politiikan toimittajalle yhteiskunnalliset asiat ovat tuttuja, ja verkostojakin on kertynyt. Kokemusta on myös nykytiedonvälityksen teknisistä vaatimuksista.

 

Mitä joudut opettelemaan?

Sen ennakoimista, miten asioihin reagoidaan, kun en enää itse ole reaktiivisella puolella. Monelle päämiehelle työskentelyä. Varmaan myös joitakin viestinnän lainalaisuuksia.

 

Kirjoitit Hesariin haaveellisesti downgreidaamisesta. Onko tämä nyt sitä?

Vaikka en lähtiessäni tiennyt, mitä tulen tekemään, aikomus ei ollut heittäytyä hyvin kevyisiin hommiin. Perustin yrityksenkin, mutta päädyin siihen, että haluan organisaatioon. Minulla on työelämän kehittämiseen vielä annettavaa.

 

Miten palaudut stressistä?

Matkustamalla. Arjessa teen pieniä, hyvältä tuntuvia asioita: liikun ulkona, puuhailen lapsen kanssa, kudon. Se ei vaadi maratonia.

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta