Reaktioita ennakoimaan

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana.

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti

Miksi kiinnostuit viestintäjohtajan paikasta?

Minulla oli mahdollisuus miettiä, mitä teen jatkossa. Eteen tuli tilaisuuksia, mutta mikään ei tuntunut vielä oikealta. Kamppailin myös sen kanssa, haluanko tehdä puhtaasti journalistista työtä. Kun tämä paikka tuli, ajatukseni olivat selkiytyneet: halusin kokeilla jotain uutta.

 

Miten journalisti taipuu viestintään?

Pääsen selventämään älyttömän mielenkiintoisia asioita. Journalismissa on oikeus kertoa mielipiteensä joka asiaan. Täällä roolini ei ole laukoa näkemyksiäni kaikkeen, vaan huolehtia muiden näkemysten parhaasta mahdollisesta esilletulosta. Sitä pitänee vähän harjoitella.

 

Miten tasapainoilet valtiollisten salaisuuksien ja läpinäkyvyyden välillä?

Jokainen keissi on erilainen. Yritän käyttää journalistin kokemustani ymmärtääkseni, miksi jonkun asian kimpussa ollaan. On asioita, joista ei voi kertoa, mutta teen parhaani avoimuudessa ja luottamuksessa.


Onko tehtävässä jotain, mitä pelkäät tai mikä voi katkaista kautesi?

Ei tänne ole pelkäämään tultu. Tiedän, mitä kaikkea tähän voi sisältyä, mutta lähden uuteen myönteisesti. Teen työni niin hyvin kuin pystyn. Loput näyttää aika.

 

Miten vakuutat politiikan ”alfaihmiset” siitä, että heidän kannattaa kysyä neuvoasi?

Ihmiset voi vakuuttaa vain osaamisella ja luottamuksella, ei pätemisellä tai komentelulla. Joka organisaatiossa on tekemistä siinä, että viestintä osataan ottaa niin vahvana työkaluna kuin se voi olla.

 

Mitä sanot, jos neuvoa ei kysytä ja syntyy kriisi?

Se pitää hoitaa parhaansa mukaan. Mutta viestinnässä enemmän ja aikaisemmin on aina parempi kuin vähemmän ja myöhemmin.


Miten hyödynnät kokemustasi?

Politiikan toimittajalle yhteiskunnalliset asiat ovat tuttuja, ja verkostojakin on kertynyt. Kokemusta on myös nykytiedonvälityksen teknisistä vaatimuksista.

 

Mitä joudut opettelemaan?

Sen ennakoimista, miten asioihin reagoidaan, kun en enää itse ole reaktiivisella puolella. Monelle päämiehelle työskentelyä. Varmaan myös joitakin viestinnän lainalaisuuksia.

 

Kirjoitit Hesariin haaveellisesti downgreidaamisesta. Onko tämä nyt sitä?

Vaikka en lähtiessäni tiennyt, mitä tulen tekemään, aikomus ei ollut heittäytyä hyvin kevyisiin hommiin. Perustin yrityksenkin, mutta päädyin siihen, että haluan organisaatioon. Minulla on työelämän kehittämiseen vielä annettavaa.

 

Miten palaudut stressistä?

Matkustamalla. Arjessa teen pieniä, hyvältä tuntuvia asioita: liikun ulkona, puuhailen lapsen kanssa, kudon. Se ei vaadi maratonia.

Päivi Anttikoski aloitti vuoden alussa valtioneuvoston viestintäjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien päätoimittajana ja MTV:n uutispäätoimittajana. Anttikoski irtisanoutui Helsingin Sanomista viime helmikuussa ”ottaakseen jonkin hetken itselleen”.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta