Jarmo Hankivaaran mukaan freelancereiden palkkiot eivät ole kiveen hakattuja. Hinnoista voidaan neuvotella juttukohtaisesti ja tekijän osaamisen perusteella.

Osaaminen vaikuttaa palkkioon

JOURNALISTI
19.1.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Liisa Huima, kuva

Tuottaja Jarmo Hankivaara sanoo, että palkkioneuvotteluissa ratkaisevia ovat freelancerin osaaminen ja jutun merkittävyys, eivät niin sanotut suositushinnat.

Freelancerin työn hinnoitteluun vaikuttavat lukuisat asiat, sanoo parikymmentä vuotta A-lehdissä työskennellyt Jarmo Hankivaara.

”Jos tekee tosi hyvää työtä ja itsensä tarpeelliseksi, pystyy käymään hintaneuvotteluja ja saamaan korotuksia palkkioihin.”

Hankivaara tuottaa Meidän Mökki -lehteä, jota tekee melko vakituinen avustajakunta. Usein hänen ei tarvitse edes keskustella hinnoista juttuja tilatessa, vaan avustajat tuntevat palkkiotason.

Uuden avustajan kanssa hintaneuvottelut täytyy toki käydä, ja silloin Hankivaara sopii palkkiosta päätoimittajan kanssa. Joskus palkkioita myös tarkistetaan kesken juttuprosessin, jos jokin juttu osoittautuu odotettua työläämmäksi.

”Ehdottomasti on mahdollista korottaa palkkiota, jos siihen on hyvä syy.”

 

Mistä jutun hinta sitten oikein muodostuu?

Hankivaaran mukaan toimitus arvioi muun muassa sitä, mikä on jutun merkitys lehdelle ja brändille. Erityisen tärkeästä jutusta voidaan maksaa normaalia enemmän.

Palkkioon vaikuttaa myös jutun laajuus ja vaativuus. Sivumäärästä ei voi suoraan päätellä jutun arvokkuutta, mutta se antaa suuntaviivoja. Lisäksi pitää arvioida jutun työläyttä. Onko aihe erityisen vaativa? Tarvitseeko jutun tekemiseen erikoisosaamista?

”Esimerkiksi nikkarointi ja sisustaminen ovat palkkioon vaikuttavia erikoistaitoja.”

Hankivaaran mukaan hinnassa huomioidaan myös se, kuinka itsenäisesti toimittaja toimii. Jos toimittaja tuottaa valmista tekstiä ja hänellä on hyvät kontaktit, toimituksen ei todennäköisesti tarvitse käyttää paljon aikaa jutun editoimiseen ja etsiä haastateltavia toimittajan puolesta. Silloin jutusta voi maksaa vähän enemmän.

”Jos tarjoaa itse juttua ja on tehnyt pohjatyön, totta kai sen pitää näkyä hinnassa.”

 

Freelancerilla on kuitenkin neuvotteluvaraa vain tietyn hintahaarukan sisällä, joka on Meidän Mökissä parista sadasta eurosta tuhanteen euroon.

Vaikka Hankivaara ostaa juttuja Meidän Mökkiin, hän ei juuri pysty vaikuttamaan palkkiotasoon. Hän voi vain neuvotella palkkioista päätoimittajan kanssa, ja päätoimittaja puolestaan toimii budjetin rajoissa.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta