Jarmo Hankivaaran mukaan freelancereiden palkkiot eivät ole kiveen hakattuja. Hinnoista voidaan neuvotella juttukohtaisesti ja tekijän osaamisen perusteella.

Osaaminen vaikuttaa palkkioon

JOURNALISTI
19.1.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Liisa Huima, kuva

Tuottaja Jarmo Hankivaara sanoo, että palkkioneuvotteluissa ratkaisevia ovat freelancerin osaaminen ja jutun merkittävyys, eivät niin sanotut suositushinnat.

Freelancerin työn hinnoitteluun vaikuttavat lukuisat asiat, sanoo parikymmentä vuotta A-lehdissä työskennellyt Jarmo Hankivaara.

”Jos tekee tosi hyvää työtä ja itsensä tarpeelliseksi, pystyy käymään hintaneuvotteluja ja saamaan korotuksia palkkioihin.”

Hankivaara tuottaa Meidän Mökki -lehteä, jota tekee melko vakituinen avustajakunta. Usein hänen ei tarvitse edes keskustella hinnoista juttuja tilatessa, vaan avustajat tuntevat palkkiotason.

Uuden avustajan kanssa hintaneuvottelut täytyy toki käydä, ja silloin Hankivaara sopii palkkiosta päätoimittajan kanssa. Joskus palkkioita myös tarkistetaan kesken juttuprosessin, jos jokin juttu osoittautuu odotettua työläämmäksi.

”Ehdottomasti on mahdollista korottaa palkkiota, jos siihen on hyvä syy.”

 

Mistä jutun hinta sitten oikein muodostuu?

Hankivaaran mukaan toimitus arvioi muun muassa sitä, mikä on jutun merkitys lehdelle ja brändille. Erityisen tärkeästä jutusta voidaan maksaa normaalia enemmän.

Palkkioon vaikuttaa myös jutun laajuus ja vaativuus. Sivumäärästä ei voi suoraan päätellä jutun arvokkuutta, mutta se antaa suuntaviivoja. Lisäksi pitää arvioida jutun työläyttä. Onko aihe erityisen vaativa? Tarvitseeko jutun tekemiseen erikoisosaamista?

”Esimerkiksi nikkarointi ja sisustaminen ovat palkkioon vaikuttavia erikoistaitoja.”

Hankivaaran mukaan hinnassa huomioidaan myös se, kuinka itsenäisesti toimittaja toimii. Jos toimittaja tuottaa valmista tekstiä ja hänellä on hyvät kontaktit, toimituksen ei todennäköisesti tarvitse käyttää paljon aikaa jutun editoimiseen ja etsiä haastateltavia toimittajan puolesta. Silloin jutusta voi maksaa vähän enemmän.

”Jos tarjoaa itse juttua ja on tehnyt pohjatyön, totta kai sen pitää näkyä hinnassa.”

 

Freelancerilla on kuitenkin neuvotteluvaraa vain tietyn hintahaarukan sisällä, joka on Meidän Mökissä parista sadasta eurosta tuhanteen euroon.

Vaikka Hankivaara ostaa juttuja Meidän Mökkiin, hän ei juuri pysty vaikuttamaan palkkiotasoon. Hän voi vain neuvotella palkkioista päätoimittajan kanssa, ja päätoimittaja puolestaan toimii budjetin rajoissa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta