Jarmo Hankivaaran mukaan freelancereiden palkkiot eivät ole kiveen hakattuja. Hinnoista voidaan neuvotella juttukohtaisesti ja tekijän osaamisen perusteella.

Osaaminen vaikuttaa palkkioon

JOURNALISTI
19.1.2018

Anna-Sofia Nieminen, teksti
Liisa Huima, kuva

Tuottaja Jarmo Hankivaara sanoo, että palkkioneuvotteluissa ratkaisevia ovat freelancerin osaaminen ja jutun merkittävyys, eivät niin sanotut suositushinnat.

Freelancerin työn hinnoitteluun vaikuttavat lukuisat asiat, sanoo parikymmentä vuotta A-lehdissä työskennellyt Jarmo Hankivaara.

”Jos tekee tosi hyvää työtä ja itsensä tarpeelliseksi, pystyy käymään hintaneuvotteluja ja saamaan korotuksia palkkioihin.”

Hankivaara tuottaa Meidän Mökki -lehteä, jota tekee melko vakituinen avustajakunta. Usein hänen ei tarvitse edes keskustella hinnoista juttuja tilatessa, vaan avustajat tuntevat palkkiotason.

Uuden avustajan kanssa hintaneuvottelut täytyy toki käydä, ja silloin Hankivaara sopii palkkiosta päätoimittajan kanssa. Joskus palkkioita myös tarkistetaan kesken juttuprosessin, jos jokin juttu osoittautuu odotettua työläämmäksi.

”Ehdottomasti on mahdollista korottaa palkkiota, jos siihen on hyvä syy.”

 

Mistä jutun hinta sitten oikein muodostuu?

Hankivaaran mukaan toimitus arvioi muun muassa sitä, mikä on jutun merkitys lehdelle ja brändille. Erityisen tärkeästä jutusta voidaan maksaa normaalia enemmän.

Palkkioon vaikuttaa myös jutun laajuus ja vaativuus. Sivumäärästä ei voi suoraan päätellä jutun arvokkuutta, mutta se antaa suuntaviivoja. Lisäksi pitää arvioida jutun työläyttä. Onko aihe erityisen vaativa? Tarvitseeko jutun tekemiseen erikoisosaamista?

”Esimerkiksi nikkarointi ja sisustaminen ovat palkkioon vaikuttavia erikoistaitoja.”

Hankivaaran mukaan hinnassa huomioidaan myös se, kuinka itsenäisesti toimittaja toimii. Jos toimittaja tuottaa valmista tekstiä ja hänellä on hyvät kontaktit, toimituksen ei todennäköisesti tarvitse käyttää paljon aikaa jutun editoimiseen ja etsiä haastateltavia toimittajan puolesta. Silloin jutusta voi maksaa vähän enemmän.

”Jos tarjoaa itse juttua ja on tehnyt pohjatyön, totta kai sen pitää näkyä hinnassa.”

 

Freelancerilla on kuitenkin neuvotteluvaraa vain tietyn hintahaarukan sisällä, joka on Meidän Mökissä parista sadasta eurosta tuhanteen euroon.

Vaikka Hankivaara ostaa juttuja Meidän Mökkiin, hän ei juuri pysty vaikuttamaan palkkiotasoon. Hän voi vain neuvotella palkkioista päätoimittajan kanssa, ja päätoimittaja puolestaan toimii budjetin rajoissa.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta