Lupa kieltäytyä työstä?

Journalistin ohje 5

JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

JOURNALISTI
19.1.2018

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Jos työtehtävä hiertää omaatuntoa, kannattaa ottaa puheeksi viides Journalistin ohje.

Osa Journalistin ohjeista on Julkisen sanan neuvostossa jatkuvasti esillä, osa ei käytännössä koskaan.

Jälkimmäisiin kuuluu ohje numero 5, jonka mukaan journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

2000-luvulla JSN ei ole suoraan käsitellyt kohtaa yhdessäkään tapauksessa.

”Periaatteellisesti se on silti hyvin tärkeä”, sanoo JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström.

Grundströmin mielestä kohta tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että toimittajaa ei saa pakottaa rikkomaan Journalistin ohjeita.

”Esimerkiksi julkaisemaan virheellistä tietoa tai edellyttää piilomainonnan tekemistä.”

Ohjetta 5 ei ole Grundströmin mukaan kuitenkaan tarkoitettu toimittajien ja päätoimittajien vastakkainasetteluun.

”Kannustan ennemmin käymään sen pohjalta rakentavaa keskustelua. Jos vaikkapa mediayhtiön johto on kokematon sisältömarkkinoinnin merkitsemisessä, toimittajat voivat tuoda esiin, miten mainonta pitäisi Journalistin ohjeiden perusteella merkitä.”

 

Grundström epäilee sen, että ohjeesta 5 ei tule kanteluita, kertovan ainakin osittain siitä, että ongelmia sen noudattamisessa ei juuri ole.

”Tutkimusten perusteella toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet hyvin ja niiden noudattamista pidetään toimituksissa yhteisenä asiana.”

”Toisaalta niissä toimituksissa, joissa ongelmia saattaisi olla, kynnys ottaa asia puheeksi voi olla korkea – saati kannella JSN:lle työnantajasta. Näin toimituksestaan kertoo Journalistin Facebook-sivuilla yhteyttä ottanut toimittaja.

”Kulttuuri on sellainen, ettei kieltäytyminen ole vaihtoehto. Suuren kuolinuutisen kohdalla sitä vain toivoo, ettei pyyntö soittaa leskelle tai muulle läheiselle osu omalle kohdalle. Koen, että jos itse kieltäydyn tehtävästä, se lävähtää jonkun muun tuulettimeen.”

Toimittaja on itse kieltäytynyt kerran soittamasta mahdolliselle rikoksen uhrille. Esimies kyseenalaisti alkuun kieltäytymisen, mutta lopulta juttua ei tehty eikä toimittajalle seurannut vaikeuksia.

 

Myös lehdistön työehtosopimuksessa lukee, ettei journalisteja saa ”velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai heidän ammattikunniaansa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan”.

Liiton tes-neuvontaan asiasta ei tule juuri yhteydenottoja. Journalistiliiton lakimies Tytti Oras tietää yhden varsinaisen kiistatilanteen. Paikallislehden päätoimittaja oli vuonna 2015 lähettänyt toimittajan tekemään juttua siitä, kuinka ”kuntalaiset pelkäävät turvapaikanhakijoiden tuloa”. Haastateltavat eivät kuitenkaan pelänneet turvapaikanhakijoita, joten toimittaja vaihtoi näkökulmaa, mikä sai päätoimittajan suuttumaan.

Pyyntö julkaista perätöntä tietoa on Oraksen mielestä selkein tapaus, jossa toimittajan voi ja hänen tuleekin kieltäytyä. Yleensä ristiriitatilanteet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia.

”Työstä kieltäytyminen on aina iso asia, joten jos asia ei keskustelulla selviä, kannattaa ottaa yhteyttä tes-neuvontaan.”

 

Työnantaja halusi kevään 2013 tes-neuvotteluissa kielto-oikeuden pois työehtosopimuksesta. Toimittajakunnassa tämä tulkittiin, että mediatalot halusivat journalistien alkavan tehdä sisältömarkkinointia.

Alun perin kieltäytymisoikeus on koskenut vain piilomainontaa. Jo vuonna 1945 Suomen Sanomalehtimiesten liiton ensimmäisessä normaalivälikirjassa luki, että ”toimittajan on vältettävä ilmaisen reklaamin tekoa”.

Maininta vastoin vakaumusta kirjoittamisesta tuli ensin Lehtimiehen ohjeisiin vuonna 1968 ja sitten työehtosopimukseen vuonna 1975. Taustalla oli ajan poliittinen ilmapiiri.

”Hieman kärjistetysti sanottuna vasemmalla olevat toimittajat pelkäsivät, että kustantaja prässää kirjoittamaan kapitalismin ylistystä”, kertoo Journalistiliiton pääsihteerinä vuosina 1972 – 2010 työskennellyt Eila Hyppönen.

Nykyisessä mediamaailmassa vakaumuksen pohjalta kieltäytymistä on hankalampi perusteella, jos työtehtävä ei riko hyvää journalistista tapaa.

”Työnantaja voi päättää lehden linjan ja jos oma ajatusmaailma sotii lehden linjaa vastaan, voi joutua miettimään, onko oikeassa mediassa töissä”, Tytti Oras sanoo.

Journalistin ohje 5

JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta