Lupa kieltäytyä työstä?

Journalistin ohje 5

JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

JOURNALISTI
19.1.2018

Janne Salomaa, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Jos työtehtävä hiertää omaatuntoa, kannattaa ottaa puheeksi viides Journalistin ohje.

Osa Journalistin ohjeista on Julkisen sanan neuvostossa jatkuvasti esillä, osa ei käytännössä koskaan.

Jälkimmäisiin kuuluu ohje numero 5, jonka mukaan journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.

2000-luvulla JSN ei ole suoraan käsitellyt kohtaa yhdessäkään tapauksessa.

”Periaatteellisesti se on silti hyvin tärkeä”, sanoo JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström.

Grundströmin mielestä kohta tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että toimittajaa ei saa pakottaa rikkomaan Journalistin ohjeita.

”Esimerkiksi julkaisemaan virheellistä tietoa tai edellyttää piilomainonnan tekemistä.”

Ohjetta 5 ei ole Grundströmin mukaan kuitenkaan tarkoitettu toimittajien ja päätoimittajien vastakkainasetteluun.

”Kannustan ennemmin käymään sen pohjalta rakentavaa keskustelua. Jos vaikkapa mediayhtiön johto on kokematon sisältömarkkinoinnin merkitsemisessä, toimittajat voivat tuoda esiin, miten mainonta pitäisi Journalistin ohjeiden perusteella merkitä.”

 

Grundström epäilee sen, että ohjeesta 5 ei tule kanteluita, kertovan ainakin osittain siitä, että ongelmia sen noudattamisessa ei juuri ole.

”Tutkimusten perusteella toimittajat tuntevat Journalistin ohjeet hyvin ja niiden noudattamista pidetään toimituksissa yhteisenä asiana.”

”Toisaalta niissä toimituksissa, joissa ongelmia saattaisi olla, kynnys ottaa asia puheeksi voi olla korkea – saati kannella JSN:lle työnantajasta. Näin toimituksestaan kertoo Journalistin Facebook-sivuilla yhteyttä ottanut toimittaja.

”Kulttuuri on sellainen, ettei kieltäytyminen ole vaihtoehto. Suuren kuolinuutisen kohdalla sitä vain toivoo, ettei pyyntö soittaa leskelle tai muulle läheiselle osu omalle kohdalle. Koen, että jos itse kieltäydyn tehtävästä, se lävähtää jonkun muun tuulettimeen.”

Toimittaja on itse kieltäytynyt kerran soittamasta mahdolliselle rikoksen uhrille. Esimies kyseenalaisti alkuun kieltäytymisen, mutta lopulta juttua ei tehty eikä toimittajalle seurannut vaikeuksia.

 

Myös lehdistön työehtosopimuksessa lukee, ettei journalisteja saa ”velvoittaa hyvää lehtimiestapaa tai heidän ammattikunniaansa loukkaaviin tehtäviin tai kirjoittamaan vastoin vakaumustaan”.

Liiton tes-neuvontaan asiasta ei tule juuri yhteydenottoja. Journalistiliiton lakimies Tytti Oras tietää yhden varsinaisen kiistatilanteen. Paikallislehden päätoimittaja oli vuonna 2015 lähettänyt toimittajan tekemään juttua siitä, kuinka ”kuntalaiset pelkäävät turvapaikanhakijoiden tuloa”. Haastateltavat eivät kuitenkaan pelänneet turvapaikanhakijoita, joten toimittaja vaihtoi näkökulmaa, mikä sai päätoimittajan suuttumaan.

Pyyntö julkaista perätöntä tietoa on Oraksen mielestä selkein tapaus, jossa toimittajan voi ja hänen tuleekin kieltäytyä. Yleensä ristiriitatilanteet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia.

”Työstä kieltäytyminen on aina iso asia, joten jos asia ei keskustelulla selviä, kannattaa ottaa yhteyttä tes-neuvontaan.”

 

Työnantaja halusi kevään 2013 tes-neuvotteluissa kielto-oikeuden pois työehtosopimuksesta. Toimittajakunnassa tämä tulkittiin, että mediatalot halusivat journalistien alkavan tehdä sisältömarkkinointia.

Alun perin kieltäytymisoikeus on koskenut vain piilomainontaa. Jo vuonna 1945 Suomen Sanomalehtimiesten liiton ensimmäisessä normaalivälikirjassa luki, että ”toimittajan on vältettävä ilmaisen reklaamin tekoa”.

Maininta vastoin vakaumusta kirjoittamisesta tuli ensin Lehtimiehen ohjeisiin vuonna 1968 ja sitten työehtosopimukseen vuonna 1975. Taustalla oli ajan poliittinen ilmapiiri.

”Hieman kärjistetysti sanottuna vasemmalla olevat toimittajat pelkäsivät, että kustantaja prässää kirjoittamaan kapitalismin ylistystä”, kertoo Journalistiliiton pääsihteerinä vuosina 1972 – 2010 työskennellyt Eila Hyppönen.

Nykyisessä mediamaailmassa vakaumuksen pohjalta kieltäytymistä on hankalampi perusteella, jos työtehtävä ei riko hyvää journalistista tapaa.

”Työnantaja voi päättää lehden linjan ja jos oma ajatusmaailma sotii lehden linjaa vastaan, voi joutua miettimään, onko oikeassa mediassa töissä”, Tytti Oras sanoo.

Journalistin ohje 5

JO 5: Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta