Liikaa viivaa

JOURNALISTI
19.1.2018

Vesa Heikkinen

vesa.pekka.heikkinen@luukku.com

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Ajatusviiva on otsikossa kätevä välimerkki, kun halutaan naittaa yhden asian kaksi puolta. Joskus naimakauppa johtaa paitsi klikkeihin myös harhaan, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Katsotaanpa Helsingin Sanomien verkkolehden Luetuimmat-palstaa: kahdeksassa otsikossa kymmenestä on ajatusviiva. Aamulehden 15 tuoreinta -palstalla viiva ryydittää kahtatoista otsikkoa.

Lehtiväkeä eivät näköjään ole tavoittaneet kielenhuoltajien varoitukset ajatusviivan liikakäytön vaaroista.

Kielitoimiston ohjepankin mukaan ajatusviivaa kannattaa virkkeiden sisäisissä tehtävissä käyttää hyvin säästeliäästi, sillä se menettää helposti tehonsa ja virkkeiden välissä ajatusviivaa tarvitaan vain harvoin.

Varoituksen sanoja latelee myös kielenhuoltaja Minna Pyhälahti Kotus-blogin kirjoituksessaan (30.8.2016), jossa hän käsittelee ajatusviivan käyttöä otsikoissa: ”Tyyli on parhaimmillaan tehokas, mutta teho tulee syödyksi, jos vaikkapa uutissivuston lähes joka otsikko on tätä tyyppiä.”

Ajatusviiva on otsikossa kätevä välimerkki, kun halutaan vaikkapa naittaa yhden asian kaksi puolta tai kaksi erillistä asiaa. Joskus naimakauppa johtaa paitsi klikkeihin myös harhaan.

Köpelöhkösti kävi Aamulehdelle 5. tammikuuta tässä otsikoinnissa: Oppositiojohtaja Antti Rinne: Hallituksen ihmiskuvan vääristyneisyys johtaa älyttömyyksiin – ”halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa niskalaukaus”.

Twitter-keskustelun perusteella otsikko ajatusviivoineen luo mielikuvaa, jonka mukaan niskalaukausväitteessä olisi kyse Antti Rinteen omista sanoista. Todellisuudessa Rinne oli siteerannut saamaansa palautetta.

Ajatusviiva on alati lihovissa otsikoissa mitä mainioin ajatusten silta, yhdistäjä. Jos ajatukset alkavat alituisesti yhdistyä totuudenvastaisella tavalla, saatamme ajautua tilanteeseen, josta nimimerkki ”tinkeli” mainitsee kommentissa Pyhälahden blogikirjoitukseen: ”Kansa raivostui – ajatusviiva ilmestyi otsikkoon”.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta