Yleisön puolella. MustReadin päätoimittaja Heidi Hammarsten puolustaa lukijan oikeutta saada tietoa. ”Suomalaisille on tyypillistä vankka usko auktoriteetteihin ja virkavallan erehtymättömyyteen. Aika monessa länsimaassa asenneilmasto on vähän erilainen.”

Lain rikkominen jakaa mielipiteet

HS-gate

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta artikkelin, jonka lähteenä oli Puolustusvoimien salaisiksi määrittelemiä asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tekee tapauksesta esitutkintaa.

Rikosnimike HS:n osalta on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

JOURNALISTI
19.1.2018

Manu Marttinen, teksti
Ville Männikkö, kuva

Journalisti kysyi, mitä mieltä päätoimittajat ovat salaisten tietojen julkaisusta.

Journalisti kysyi suomalaisten tiedotusvälineiden päätoimittajien mielipidettä salaiseksi määriteltyjen tietojen julkaisemiseen. Kysely lähettiin tammikuun alussa 35 päätoimittajalle ja siihen vastasi 12 päätoimittajaa. Kaksi päätoimittajaa lähetti yleisiä kommentteja sähköpostilla.

Kyselyyn vastanneista päätoimittajista puolet olisi valmis rikkomaan lakia, jos uutisen julkaiseminen palvelee yleistä etua.

Lain rikkomisen kannalla ovat Suomen Kuvalehti, MustRead, Savon Sanomat, Kaleva, Pohjalainen ja Vihreä Lanka. Päätoimittajat perustelevat kantaansa epäkohtien esiin tuomisella ja yleisön oikeudella saada tietoa väärinkäytöksistä.

”Lakia voi harkitusti rikkoa äärimmäisissä poikkeustapauksissa, jos siten voidaan paljastaa väärinkäytöksiä, jotka muuten pysyisivät salassa”, sanoo Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

MustReadin päätoimittaja Heidi Hammarsten muistuttaa, että toimituksen on punnittava vastakkain uutiseen liittyvä yleinen etu ja lain rikkomisesta syntyvä vahinko.

”Olisi naiivia uskoa viranomaisten erehtymättömyyteen ja pelkästään hyviin tarkoituksiin kaikissa tilanteissa”, Hammarsten sanoo.

Kalevan Kyösti Karvonen korostaa tällaisissa tapauksissa tavallista perusteellisempaa harkintaa.

”Myös sen harkintaa, mitä tapahtuisi, jos uutista ei julkaistaisi.”

 

Kielteisen kannan lain rikkomiseen ottivat Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen, Seura, Suomen Uutiset ja Maaseudun Tulevaisuus.

Seuran päätoimittaja Tarja Hurme sanoo, että lakia ei pidä rikkoa eikä päätoimittaja voi siihen ketään kannustaa. Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila sanoo, että journalistien on noudatettava Suomen lainsäädäntöä kuten muidenkin kansalaisten.

”Journalistit toteuttavat eräänlaista laillisuusvalvontaa julkisuuden avulla. Olisi hyvin kummallista, jos tällaisessa roolissa osoitetaan piittaamattomuutta vallitsevaa lainsäädäntöä kohtaan”, Turkkila sanoo.

Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt sanoo, että laittomien keinojen käyttö edellyttäisi todella ison yhteiskunnallisen vääryyden paljastumista.

”En ole 20 vuoden toimittajakokemuksen aikana törmännyt missään edustamassani mediassa vielä tällaiseen ja silti journalistisin keinoin on tärkeitä asioita kyetty nostamaan esiin.”

 

Journalisti kysyi päätoimittajien kantaa myös siihen, onko hyväksyttävää hankkia tietoja laittomilla keinoilla, jos toimitus arvioi sen yleisen edun kannalta välttämättömäksi. Myös tähän kysymykseen vastaukset jakaantuivat kahtia.

Laittomat tiedonhankintakeinot hyväksyvät Suomen Kuvalehti, MustRead, Kaleva, Pohjalainen, Seura ja Vihreä Lanka. Kielteiselle kannalle päätyivät Maaseudun Tulevaisuus, Savon Sanomat, Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen ja Suomen Uutiset.

 

Entä pitäisikö media-alan keskeisten toimijoiden (JSN, liitot ja yhdistykset, mediatalot) käsitellä Helsingin Sanomien julkaisuun liittyvään kohua ja ottaa siihen kollektiivisesti kantaa? Tämäkin kysymys jakoi päätoimittajat tasan 6–6.

Kannan ottamista puoltaneiden kommenteissa JSN:n linjausta ehdotti kaksi vastaajaa. Kommenteissa muistutettiin kuitenkin, että ala ei voi tehdä toimituksia velvoittavaa julkilausumaa siitä, mitä, miksi, milloin ja missä laajuudessa julkaistaan.

Myös ei-vastauksissa korostui tiedotusvälineiden oma tapauskohtainen harkinta, ja niissä muistutettiin, että asiasta on jo käyty vilkasta julkista keskustelua.

”Asiasta voidaan olla suosiolla eri mieltä, ja sitä kunnioitettakoon”, sanoi Pohjalaisen Toni Viljanmaa.

HS-gate

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta artikkelin, jonka lähteenä oli Puolustusvoimien salaisiksi määrittelemiä asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tekee tapauksesta esitutkintaa.

Rikosnimike HS:n osalta on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta