Yleisön puolella. MustReadin päätoimittaja Heidi Hammarsten puolustaa lukijan oikeutta saada tietoa. ”Suomalaisille on tyypillistä vankka usko auktoriteetteihin ja virkavallan erehtymättömyyteen. Aika monessa länsimaassa asenneilmasto on vähän erilainen.”

Lain rikkominen jakaa mielipiteet

HS-gate

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta artikkelin, jonka lähteenä oli Puolustusvoimien salaisiksi määrittelemiä asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tekee tapauksesta esitutkintaa.

Rikosnimike HS:n osalta on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.

JOURNALISTI
19.1.2018

Manu Marttinen, teksti
Ville Männikkö, kuva

Journalisti kysyi, mitä mieltä päätoimittajat ovat salaisten tietojen julkaisusta.

Journalisti kysyi suomalaisten tiedotusvälineiden päätoimittajien mielipidettä salaiseksi määriteltyjen tietojen julkaisemiseen. Kysely lähettiin tammikuun alussa 35 päätoimittajalle ja siihen vastasi 12 päätoimittajaa. Kaksi päätoimittajaa lähetti yleisiä kommentteja sähköpostilla.

Kyselyyn vastanneista päätoimittajista puolet olisi valmis rikkomaan lakia, jos uutisen julkaiseminen palvelee yleistä etua.

Lain rikkomisen kannalla ovat Suomen Kuvalehti, MustRead, Savon Sanomat, Kaleva, Pohjalainen ja Vihreä Lanka. Päätoimittajat perustelevat kantaansa epäkohtien esiin tuomisella ja yleisön oikeudella saada tietoa väärinkäytöksistä.

”Lakia voi harkitusti rikkoa äärimmäisissä poikkeustapauksissa, jos siten voidaan paljastaa väärinkäytöksiä, jotka muuten pysyisivät salassa”, sanoo Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

MustReadin päätoimittaja Heidi Hammarsten muistuttaa, että toimituksen on punnittava vastakkain uutiseen liittyvä yleinen etu ja lain rikkomisesta syntyvä vahinko.

”Olisi naiivia uskoa viranomaisten erehtymättömyyteen ja pelkästään hyviin tarkoituksiin kaikissa tilanteissa”, Hammarsten sanoo.

Kalevan Kyösti Karvonen korostaa tällaisissa tapauksissa tavallista perusteellisempaa harkintaa.

”Myös sen harkintaa, mitä tapahtuisi, jos uutista ei julkaistaisi.”

 

Kielteisen kannan lain rikkomiseen ottivat Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen, Seura, Suomen Uutiset ja Maaseudun Tulevaisuus.

Seuran päätoimittaja Tarja Hurme sanoo, että lakia ei pidä rikkoa eikä päätoimittaja voi siihen ketään kannustaa. Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila sanoo, että journalistien on noudatettava Suomen lainsäädäntöä kuten muidenkin kansalaisten.

”Journalistit toteuttavat eräänlaista laillisuusvalvontaa julkisuuden avulla. Olisi hyvin kummallista, jos tällaisessa roolissa osoitetaan piittaamattomuutta vallitsevaa lainsäädäntöä kohtaan”, Turkkila sanoo.

Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt sanoo, että laittomien keinojen käyttö edellyttäisi todella ison yhteiskunnallisen vääryyden paljastumista.

”En ole 20 vuoden toimittajakokemuksen aikana törmännyt missään edustamassani mediassa vielä tällaiseen ja silti journalistisin keinoin on tärkeitä asioita kyetty nostamaan esiin.”

 

Journalisti kysyi päätoimittajien kantaa myös siihen, onko hyväksyttävää hankkia tietoja laittomilla keinoilla, jos toimitus arvioi sen yleisen edun kannalta välttämättömäksi. Myös tähän kysymykseen vastaukset jakaantuivat kahtia.

Laittomat tiedonhankintakeinot hyväksyvät Suomen Kuvalehti, MustRead, Kaleva, Pohjalainen, Seura ja Vihreä Lanka. Kielteiselle kannalle päätyivät Maaseudun Tulevaisuus, Savon Sanomat, Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen ja Suomen Uutiset.

 

Entä pitäisikö media-alan keskeisten toimijoiden (JSN, liitot ja yhdistykset, mediatalot) käsitellä Helsingin Sanomien julkaisuun liittyvään kohua ja ottaa siihen kollektiivisesti kantaa? Tämäkin kysymys jakoi päätoimittajat tasan 6–6.

Kannan ottamista puoltaneiden kommenteissa JSN:n linjausta ehdotti kaksi vastaajaa. Kommenteissa muistutettiin kuitenkin, että ala ei voi tehdä toimituksia velvoittavaa julkilausumaa siitä, mitä, miksi, milloin ja missä laajuudessa julkaistaan.

Myös ei-vastauksissa korostui tiedotusvälineiden oma tapauskohtainen harkinta, ja niissä muistutettiin, että asiasta on jo käyty vilkasta julkista keskustelua.

”Asiasta voidaan olla suosiolla eri mieltä, ja sitä kunnioitettakoon”, sanoi Pohjalaisen Toni Viljanmaa.

HS-gate

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta artikkelin, jonka lähteenä oli Puolustusvoimien salaisiksi määrittelemiä asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tekee tapauksesta esitutkintaa.

Rikosnimike HS:n osalta on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta