Sananvapaus

Lain rikkominen jakaa mielipiteet

Journalisti kysyi, mitä mieltä päätoimittajat ovat salaisten tietojen julkaisusta.

Journalisti kysyi suomalaisten tiedotusvälineiden päätoimittajien mielipidettä salaiseksi määriteltyjen tietojen julkaisemiseen. Kysely lähettiin tammikuun alussa 35 päätoimittajalle ja siihen vastasi 12 päätoimittajaa. Kaksi päätoimittajaa lähetti yleisiä kommentteja sähköpostilla.

Kyselyyn vastanneista päätoimittajista puolet olisi valmis rikkomaan lakia, jos uutisen julkaiseminen palvelee yleistä etua.

Lain rikkomisen kannalla ovat Suomen Kuvalehti, MustRead, Savon Sanomat, Kaleva, Pohjalainen ja Vihreä Lanka. Päätoimittajat perustelevat kantaansa epäkohtien esiin tuomisella ja yleisön oikeudella saada tietoa väärinkäytöksistä.

”Lakia voi harkitusti rikkoa äärimmäisissä poikkeustapauksissa, jos siten voidaan paljastaa väärinkäytöksiä, jotka muuten pysyisivät salassa”, sanoo Pohjalaisen päätoimittaja Toni Viljanmaa.

MustReadin päätoimittaja Heidi Hammarsten muistuttaa, että toimituksen on punnittava vastakkain uutiseen liittyvä yleinen etu ja lain rikkomisesta syntyvä vahinko.

”Olisi naiivia uskoa viranomaisten erehtymättömyyteen ja pelkästään hyviin tarkoituksiin kaikissa tilanteissa”, Hammarsten sanoo.

Kalevan Kyösti Karvonen korostaa tällaisissa tapauksissa tavallista perusteellisempaa harkintaa.

”Myös sen harkintaa, mitä tapahtuisi, jos uutista ei julkaistaisi.”

 

Kielteisen kannan lain rikkomiseen ottivat Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen, Seura, Suomen Uutiset ja Maaseudun Tulevaisuus.

Seuran päätoimittaja Tarja Hurme sanoo, että lakia ei pidä rikkoa eikä päätoimittaja voi siihen ketään kannustaa. Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila sanoo, että journalistien on noudatettava Suomen lainsäädäntöä kuten muidenkin kansalaisten.

”Journalistit toteuttavat eräänlaista laillisuusvalvontaa julkisuuden avulla. Olisi hyvin kummallista, jos tällaisessa roolissa osoitetaan piittaamattomuutta vallitsevaa lainsäädäntöä kohtaan”, Turkkila sanoo.

Nykypäivän ja Verkkouutisten päätoimittaja Alberto Claramunt sanoo, että laittomien keinojen käyttö edellyttäisi todella ison yhteiskunnallisen vääryyden paljastumista.

”En ole 20 vuoden toimittajakokemuksen aikana törmännyt missään edustamassani mediassa vielä tällaiseen ja silti journalistisin keinoin on tärkeitä asioita kyetty nostamaan esiin.”

 

Journalisti kysyi päätoimittajien kantaa myös siihen, onko hyväksyttävää hankkia tietoja laittomilla keinoilla, jos toimitus arvioi sen yleisen edun kannalta välttämättömäksi. Myös tähän kysymykseen vastaukset jakaantuivat kahtia.

Laittomat tiedonhankintakeinot hyväksyvät Suomen Kuvalehti, MustRead, Kaleva, Pohjalainen, Seura ja Vihreä Lanka. Kielteiselle kannalle päätyivät Maaseudun Tulevaisuus, Savon Sanomat, Nykypäivä, Suomenmaa, Tamperelainen ja Suomen Uutiset.

 

Entä pitäisikö media-alan keskeisten toimijoiden (JSN, liitot ja yhdistykset, mediatalot) käsitellä Helsingin Sanomien julkaisuun liittyvään kohua ja ottaa siihen kollektiivisesti kantaa? Tämäkin kysymys jakoi päätoimittajat tasan 6–6.

Kannan ottamista puoltaneiden kommenteissa JSN:n linjausta ehdotti kaksi vastaajaa. Kommenteissa muistutettiin kuitenkin, että ala ei voi tehdä toimituksia velvoittavaa julkilausumaa siitä, mitä, miksi, milloin ja missä laajuudessa julkaistaan.

Myös ei-vastauksissa korostui tiedotusvälineiden oma tapauskohtainen harkinta, ja niissä muistutettiin, että asiasta on jo käyty vilkasta julkista keskustelua.

”Asiasta voidaan olla suosiolla eri mieltä, ja sitä kunnioitettakoon”, sanoi Pohjalaisen Toni Viljanmaa.

HS-gate

Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta artikkelin, jonka lähteenä oli Puolustusvoimien salaisiksi määrittelemiä asiakirjoja.

Keskusrikospoliisi tekee tapauksesta esitutkintaa.

Rikosnimike HS:n osalta on turvallisuussalaisuuden paljastaminen.