Kunnioittavammin köyhyydestä

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.

JOURNALISTI
19.1.2018

Janne Salomaa, teksti
Kai Sinervo, kuva

Työttömyysturvan aktiivimallista tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli astumassa voimaan, arvioi SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Köyhyydestä ja sosiaaliturvasta kirjoitetaan mediassa nykyään paljon enemmän kuin vielä pari vuotta sitten, sanoo SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen. Hän odottaa kirjoitusten lisääntyvän entisestään.

”Nyt kun soteuudistus alkaa olla loppusuoralla, nousee seuraavana asialistalle sotu- eli sosiaaliturvauudistus.”

Välillä mediahuomio tulee tosin poliittisen päätöksenteon kannalta myöhässä, kuten työttömyysturvan aktiivimallissa, josta tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli juuri astumassa voimaan.

”Myönteistä uutisoinnissa on, että työttömien edustajat ja heidän yhdistyksensä ovat päässeet hyvin ääneen kertomaan mallin käytännön ongelmista, joita ei joko osattu ennakoida lain suunnitteluvaiheessa tai jotka haluttiin ohittaa päätöksentekoprosessissa. Toisaalta joissakin jutuissa on stereotyyppisiä kuvauksia laiskoista työttömistä”, Järvinen sanoo.

Samat asetelmat näkyvät köyhyyttä tai sosiaaliturvaa koskevissa jutuissa laajemminkin: onko köyhä vain passiivinen avustusten vastaanottaja vai aktiivinen toimija, jolla voi olla ratkaisuehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi.

”Köyhyys on vain yksi ulottuvuus ihmisen elämässä eikä se kerro mitään esimerkiksi persoonallisuudesta.”

 

Järvinen on ollut tuomassa Suomeen Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkintoa, jonka saajan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Järvinen sanoo, että raatilaisten mielestä mediassa tuodaan hyvin usein esille yksilöiden tarinoita ja kokemia vääryyksiä, mutta taustoittaminen jää vähemmälle.

”Jos puhutaan haastateltavan tuloista, on tärkeää suhteuttaa ne hänen menoihinsa ja kokonaistilanteeseensa.”

Myös rakenteellinen analyysi köyhyyden syistä jää usein vähemmälle.

”Toisilla on paremmat lähtökohdat ja verkostot ponnistaa esimerkiksi koulutukseen. Myös monet byrokratian ja etuusviidakon loukut voivat estää köyhyydestä poispääsyn.”

Teemojen määrääkin voisi laajentaa, Järvinen sanoo.

”Kilpailuun viime vuonna lähetetyissä 40 jutussa ei ole yhtään juttua eläkeläisköyhyydestä, vaikka suurimmassa köyhyysriskissä ovat yli 75-vuotiaat naiset.”

Järvinen kuitenkin lisää, että kilpailuun lähetyissä jutuissa käsitellään myös monia teemoja ansiokkaasti.

”Se lisää eri ihmisryhmien keskinäistä ymmärrystä ja yhteiskunnan eheyttä. Suomessa ei ole myöskään samalla lailla ihmisten kohtaloilla mässäilevää sensaatiolehdistöä kuin joissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi perheen köyhyyttä ja huonoa tilannetta käsittelevässä jutussa ei voisi täällä ajatella julkaistavan lasten ja koulujen nimiä.”

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta