Kunnioittavammin köyhyydestä

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.

JOURNALISTI
19.1.2018

Janne Salomaa, teksti
Kai Sinervo, kuva

Työttömyysturvan aktiivimallista tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli astumassa voimaan, arvioi SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Köyhyydestä ja sosiaaliturvasta kirjoitetaan mediassa nykyään paljon enemmän kuin vielä pari vuotta sitten, sanoo SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen. Hän odottaa kirjoitusten lisääntyvän entisestään.

”Nyt kun soteuudistus alkaa olla loppusuoralla, nousee seuraavana asialistalle sotu- eli sosiaaliturvauudistus.”

Välillä mediahuomio tulee tosin poliittisen päätöksenteon kannalta myöhässä, kuten työttömyysturvan aktiivimallissa, josta tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli juuri astumassa voimaan.

”Myönteistä uutisoinnissa on, että työttömien edustajat ja heidän yhdistyksensä ovat päässeet hyvin ääneen kertomaan mallin käytännön ongelmista, joita ei joko osattu ennakoida lain suunnitteluvaiheessa tai jotka haluttiin ohittaa päätöksentekoprosessissa. Toisaalta joissakin jutuissa on stereotyyppisiä kuvauksia laiskoista työttömistä”, Järvinen sanoo.

Samat asetelmat näkyvät köyhyyttä tai sosiaaliturvaa koskevissa jutuissa laajemminkin: onko köyhä vain passiivinen avustusten vastaanottaja vai aktiivinen toimija, jolla voi olla ratkaisuehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi.

”Köyhyys on vain yksi ulottuvuus ihmisen elämässä eikä se kerro mitään esimerkiksi persoonallisuudesta.”

 

Järvinen on ollut tuomassa Suomeen Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkintoa, jonka saajan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Järvinen sanoo, että raatilaisten mielestä mediassa tuodaan hyvin usein esille yksilöiden tarinoita ja kokemia vääryyksiä, mutta taustoittaminen jää vähemmälle.

”Jos puhutaan haastateltavan tuloista, on tärkeää suhteuttaa ne hänen menoihinsa ja kokonaistilanteeseensa.”

Myös rakenteellinen analyysi köyhyyden syistä jää usein vähemmälle.

”Toisilla on paremmat lähtökohdat ja verkostot ponnistaa esimerkiksi koulutukseen. Myös monet byrokratian ja etuusviidakon loukut voivat estää köyhyydestä poispääsyn.”

Teemojen määrääkin voisi laajentaa, Järvinen sanoo.

”Kilpailuun viime vuonna lähetetyissä 40 jutussa ei ole yhtään juttua eläkeläisköyhyydestä, vaikka suurimmassa köyhyysriskissä ovat yli 75-vuotiaat naiset.”

Järvinen kuitenkin lisää, että kilpailuun lähetyissä jutuissa käsitellään myös monia teemoja ansiokkaasti.

”Se lisää eri ihmisryhmien keskinäistä ymmärrystä ja yhteiskunnan eheyttä. Suomessa ei ole myöskään samalla lailla ihmisten kohtaloilla mässäilevää sensaatiolehdistöä kuin joissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi perheen köyhyyttä ja huonoa tilannetta käsittelevässä jutussa ei voisi täällä ajatella julkaistavan lasten ja koulujen nimiä.”

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta