Kunnioittavammin köyhyydestä

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.

JOURNALISTI
19.1.2018

Janne Salomaa, teksti
Kai Sinervo, kuva

Työttömyysturvan aktiivimallista tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli astumassa voimaan, arvioi SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.

Köyhyydestä ja sosiaaliturvasta kirjoitetaan mediassa nykyään paljon enemmän kuin vielä pari vuotta sitten, sanoo SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anna Järvinen. Hän odottaa kirjoitusten lisääntyvän entisestään.

”Nyt kun soteuudistus alkaa olla loppusuoralla, nousee seuraavana asialistalle sotu- eli sosiaaliturvauudistus.”

Välillä mediahuomio tulee tosin poliittisen päätöksenteon kannalta myöhässä, kuten työttömyysturvan aktiivimallissa, josta tuli ykkösuutinen vasta, kun malli oli juuri astumassa voimaan.

”Myönteistä uutisoinnissa on, että työttömien edustajat ja heidän yhdistyksensä ovat päässeet hyvin ääneen kertomaan mallin käytännön ongelmista, joita ei joko osattu ennakoida lain suunnitteluvaiheessa tai jotka haluttiin ohittaa päätöksentekoprosessissa. Toisaalta joissakin jutuissa on stereotyyppisiä kuvauksia laiskoista työttömistä”, Järvinen sanoo.

Samat asetelmat näkyvät köyhyyttä tai sosiaaliturvaa koskevissa jutuissa laajemminkin: onko köyhä vain passiivinen avustusten vastaanottaja vai aktiivinen toimija, jolla voi olla ratkaisuehdotuksia köyhyyden vähentämiseksi.

”Köyhyys on vain yksi ulottuvuus ihmisen elämässä eikä se kerro mitään esimerkiksi persoonallisuudesta.”

 

Järvinen on ollut tuomassa Suomeen Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkintoa, jonka saajan valitsee köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati.

Järvinen sanoo, että raatilaisten mielestä mediassa tuodaan hyvin usein esille yksilöiden tarinoita ja kokemia vääryyksiä, mutta taustoittaminen jää vähemmälle.

”Jos puhutaan haastateltavan tuloista, on tärkeää suhteuttaa ne hänen menoihinsa ja kokonaistilanteeseensa.”

Myös rakenteellinen analyysi köyhyyden syistä jää usein vähemmälle.

”Toisilla on paremmat lähtökohdat ja verkostot ponnistaa esimerkiksi koulutukseen. Myös monet byrokratian ja etuusviidakon loukut voivat estää köyhyydestä poispääsyn.”

Teemojen määrääkin voisi laajentaa, Järvinen sanoo.

”Kilpailuun viime vuonna lähetetyissä 40 jutussa ei ole yhtään juttua eläkeläisköyhyydestä, vaikka suurimmassa köyhyysriskissä ovat yli 75-vuotiaat naiset.”

Järvinen kuitenkin lisää, että kilpailuun lähetyissä jutuissa käsitellään myös monia teemoja ansiokkaasti.

”Se lisää eri ihmisryhmien keskinäistä ymmärrystä ja yhteiskunnan eheyttä. Suomessa ei ole myöskään samalla lailla ihmisten kohtaloilla mässäilevää sensaatiolehdistöä kuin joissakin Euroopan maissa. Esimerkiksi perheen köyhyyttä ja huonoa tilannetta käsittelevässä jutussa ei voisi täällä ajatella julkaistavan lasten ja koulujen nimiä.”

Anna Järvinen

Erityisasiantuntija sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä SOSTE:ssa.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Terveyden edistämisen keskuksessa suunnittelijana.

Valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan sosiaalipolitiikka.

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-Fin:in hallituksen jäsen. EAPN-Fin jakaa vuosittain Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon.

Mukana myös Itävallan köyhyyden vastaisen verkoston vetämässä kansainvälisessä projektiryhmässä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta