Johanna Laitinen (kuvassa) ja Jonna Tapanainen esiintyvät mieluusti podcastiin liittyvissä kuvissa yhdessä. Tällä kertaa Tapanaisen piti kiireisenä vastasyntynyt vauva. Podcast nauhoitetaan lähes aina jommankumman kotona – ”Laitisella” tarkkaan ottaen taustalla näkyvän pöydän ääressä.

Ihanan lukemisen asialla

Johanna Laitinen, 40

Gummeruksen käännöskirjallisuuden toimituspäällikkö. Työskennellyt yli kymmenen vuotta kustannusalalla. Vuosina 2010–2016 Kustantamo S&S:n kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Jonna Tapanainen, 41

Freelancetoimittaja. Työskennellyt Gummeruksen tiedottajana 2017 ja Me Naisten toimitussihteerinä 2011–2016.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Jo alussa päätimme käsitellä vain kirjoja, joista tykkäämme, sanoo toimituspäällikkö Johanna Laitinen hänen ja Jonna Tapanaisen Sivumennen-podcastista.

”Olemme Jonnan kanssa olleet ystäviä ja jakaneet innostuksen lukemiseen kauan. Muutama vuosi sitten aloimme kuunnella ulkomaisia kirjallisuuspodcasteja ja miettiä, miksei Suomessa ole sellaista. Sitten päätimme tehdä sen itse”, sanoo Gummeruksen toimituspäällikkö Johanna Laitinen, jolla on Sivumennen-podcast yhdessä Jonna Tapanaisen kanssa.

”Ostimme mikrofonin, istahdimme remontin keskellä keittiöni lattialle ja teimme ensimmäisen jakson. Sitä olimme googlanneet, millä kannattaa nauhoittaa, millä leikata ja miten äänitys jaetaan. Sisältö tuli aika luonnostaan, vaikka vahva esikuva olikin ruotsalainen En varg söker sin pod.

Kahdessa vuodessa Sivumennen on saanut muodon, jossa käsittelemme muutamaa kirjoihin liittyvää teemaa ja sitten lukemaamme kirjaa. Laadimme viitteellisen käsikirjoituksen, mutta usein tulos on sitä parempi, mitä spontaanimmin onnistumme keskustelemaan.

Valmisteltujen teemojen lisäksi lähetyksissä nousee esiin kaikenlaista lukuhistoriamme varrelta. Juuri siinä on lukemisen hienous, josta haluamme kertoa. Kirjoja lukiessaan tajuaa, ettei ole maailmassa yksin, vaan osana ajatusten ja ideoiden verkostoa.

Koska olemme podcastin ’hahmot’, henkilökohtaistakin on väkisin mukana. Miettimistä vaatii se, mitä kaikkea haluamme jakaa ja mikä määrä henkilökohtaista kuulijoita kiinnostaa. Ennen nauhoitusta lämmittelemme parodioimalla itseämme, mutta niitä nauhoja ei (heh heh) julkaista.

Koska meillä on myös palkkatyöt, nauhoituksille löytyy usein aikaa vasta iltayöstä. Leikkaustyön teemme vuorotellen. Itsensä kuunteleminen lisää itsetuntemusta, ja myös itsetuntoa on tullut lisää. On hirvittävän palkitsevaa huomata, mitä on saanut aikaan.

Jo alussa päätimme käsitellä vain kirjoja, joista tykkäämme. Joukossa voi olla kirjoja, joiden kanssa teen palkkatöitä, mutta sidos pitää kertoa. Podcastissa näen itsestäni toisen puolen kuin ammattilukijana. Toisaalta tätä tehdään koko kirja-alan takia ja niistä lukemattomista syistä, joiden vuoksi kirjoista on tärkeää puhua.”

Johanna Laitinen, 40

Gummeruksen käännöskirjallisuuden toimituspäällikkö. Työskennellyt yli kymmenen vuotta kustannusalalla. Vuosina 2010–2016 Kustantamo S&S:n kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Jonna Tapanainen, 41

Freelancetoimittaja. Työskennellyt Gummeruksen tiedottajana 2017 ja Me Naisten toimitussihteerinä 2011–2016.

Maija Kosken valinta

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski valitsi esiteltäväksi Johanna Laitisen ja Jonna Tapanaisen Sivumennen-kirjapodcastin:

”Sivumennen yhdistää kirjallisuuden kiinnostavimmat uutuudet ja ilmiöt sekä ajankohtaiset puheenaiheet ajatuksia herättävästi. Miltei tunnin jaksot pitävät otteessaan alusta loppuun: tekijät panevat peliin sekä itsensä että laajan lukeneisuutensa tärkeilemättä tippaakaan.

Olen saanut podcastista kiinnostavimmat vinkit paitsi kirjoihin myös kansainvälisiin lehtijuttuihin, podcasteihin, tv-sarjoihin ja muuhun populaarikulttuuriin. Vaikka ei ehtisi lukea, podcastia kuuntelemalla sivistyy. Erityiskiitos älykkyydestä, hauskuudesta ja feministisestä otteesta.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta