Johanna Laitinen (kuvassa) ja Jonna Tapanainen esiintyvät mieluusti podcastiin liittyvissä kuvissa yhdessä. Tällä kertaa Tapanaisen piti kiireisenä vastasyntynyt vauva. Podcast nauhoitetaan lähes aina jommankumman kotona – ”Laitisella” tarkkaan ottaen taustalla näkyvän pöydän ääressä.

Ihanan lukemisen asialla

Johanna Laitinen, 40

Gummeruksen käännöskirjallisuuden toimituspäällikkö. Työskennellyt yli kymmenen vuotta kustannusalalla. Vuosina 2010–2016 Kustantamo S&S:n kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Jonna Tapanainen, 41

Freelancetoimittaja. Työskennellyt Gummeruksen tiedottajana 2017 ja Me Naisten toimitussihteerinä 2011–2016.

JOURNALISTI
19.1.2018

Nina Erho, teksti
Laura Oja, kuva

Jo alussa päätimme käsitellä vain kirjoja, joista tykkäämme, sanoo toimituspäällikkö Johanna Laitinen hänen ja Jonna Tapanaisen Sivumennen-podcastista.

”Olemme Jonnan kanssa olleet ystäviä ja jakaneet innostuksen lukemiseen kauan. Muutama vuosi sitten aloimme kuunnella ulkomaisia kirjallisuuspodcasteja ja miettiä, miksei Suomessa ole sellaista. Sitten päätimme tehdä sen itse”, sanoo Gummeruksen toimituspäällikkö Johanna Laitinen, jolla on Sivumennen-podcast yhdessä Jonna Tapanaisen kanssa.

”Ostimme mikrofonin, istahdimme remontin keskellä keittiöni lattialle ja teimme ensimmäisen jakson. Sitä olimme googlanneet, millä kannattaa nauhoittaa, millä leikata ja miten äänitys jaetaan. Sisältö tuli aika luonnostaan, vaikka vahva esikuva olikin ruotsalainen En varg söker sin pod.

Kahdessa vuodessa Sivumennen on saanut muodon, jossa käsittelemme muutamaa kirjoihin liittyvää teemaa ja sitten lukemaamme kirjaa. Laadimme viitteellisen käsikirjoituksen, mutta usein tulos on sitä parempi, mitä spontaanimmin onnistumme keskustelemaan.

Valmisteltujen teemojen lisäksi lähetyksissä nousee esiin kaikenlaista lukuhistoriamme varrelta. Juuri siinä on lukemisen hienous, josta haluamme kertoa. Kirjoja lukiessaan tajuaa, ettei ole maailmassa yksin, vaan osana ajatusten ja ideoiden verkostoa.

Koska olemme podcastin ’hahmot’, henkilökohtaistakin on väkisin mukana. Miettimistä vaatii se, mitä kaikkea haluamme jakaa ja mikä määrä henkilökohtaista kuulijoita kiinnostaa. Ennen nauhoitusta lämmittelemme parodioimalla itseämme, mutta niitä nauhoja ei (heh heh) julkaista.

Koska meillä on myös palkkatyöt, nauhoituksille löytyy usein aikaa vasta iltayöstä. Leikkaustyön teemme vuorotellen. Itsensä kuunteleminen lisää itsetuntemusta, ja myös itsetuntoa on tullut lisää. On hirvittävän palkitsevaa huomata, mitä on saanut aikaan.

Jo alussa päätimme käsitellä vain kirjoja, joista tykkäämme. Joukossa voi olla kirjoja, joiden kanssa teen palkkatöitä, mutta sidos pitää kertoa. Podcastissa näen itsestäni toisen puolen kuin ammattilukijana. Toisaalta tätä tehdään koko kirja-alan takia ja niistä lukemattomista syistä, joiden vuoksi kirjoista on tärkeää puhua.”

Johanna Laitinen, 40

Gummeruksen käännöskirjallisuuden toimituspäällikkö. Työskennellyt yli kymmenen vuotta kustannusalalla. Vuosina 2010–2016 Kustantamo S&S:n kustannustoimittajana ja toimituspäällikkönä.

Jonna Tapanainen, 41

Freelancetoimittaja. Työskennellyt Gummeruksen tiedottajana 2017 ja Me Naisten toimitussihteerinä 2011–2016.

Maija Kosken valinta

Vauvan ja Meidän Perheen päätoimittaja Maija Koski valitsi esiteltäväksi Johanna Laitisen ja Jonna Tapanaisen Sivumennen-kirjapodcastin:

”Sivumennen yhdistää kirjallisuuden kiinnostavimmat uutuudet ja ilmiöt sekä ajankohtaiset puheenaiheet ajatuksia herättävästi. Miltei tunnin jaksot pitävät otteessaan alusta loppuun: tekijät panevat peliin sekä itsensä että laajan lukeneisuutensa tärkeilemättä tippaakaan.

Olen saanut podcastista kiinnostavimmat vinkit paitsi kirjoihin myös kansainvälisiin lehtijuttuihin, podcasteihin, tv-sarjoihin ja muuhun populaarikulttuuriin. Vaikka ei ehtisi lukea, podcastia kuuntelemalla sivistyy. Erityiskiitos älykkyydestä, hauskuudesta ja feministisestä otteesta.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta