Vaikeneminen kultaa

JOURNALISTI
18.8.2017

Janne Zareff, teksti

janne.zareff@yle.fi

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Kun toimittaja on tutustunut pitkään johonkin aihepiiriin, on mielekästä kuulla hänen näkemyksiään siitä. Valitettavasti vain useissa kolumneissa ei ole kyse mistään tällaisesta, kirjoittaa Janne Zareff.

Journalismin tehtävä ei ole vain faktatietojen levittäminen. Tutkitusti yleisöt kaipaavat journalismilta myös maailman tulkitsemista. Siksi tarvitaan tulkitsevia juttutyyppejä, kuten kolumneja.

Kun toimittaja on tutustunut pitkään johonkin aihepiiriin ja hänellä on tuosta aihepiiristä laaja asiantuntemus, on mielekästä kuulla hänen näkemyksiään siitä. Tai kun toimittaja on tehnyt laajan selvitystyön jonkin yksittäisen aiheen parissa, on järkevää kuulla hänen johtopäätöksiään.

Valitettavasti vain useissa kolumneissa ei ole kyse mistään tällaisesta. Usein toimittajalle tai hänen lähipiirilleen on tapahtunut jotain ikävää. Pyöräilijä on käyttäytynyt töykeästi, joten kolumnissa kerrotaan, millaisia kaikki pyöräilijät ovat. Tai välttämättä mitään ei ole edes tapahtunut: toimittaja vain arvelee vaikkapa lasten muuttuneen laiskoiksi ja kirjoittaa kolumnin siitä, millaisia nykyvanhemmat ovat. On vaikea nähdä, millaista mielekästä tehtävää tällaiset kolumnit täyttävät, ellei lasketa paljon puhuttua ”keskustelun herättämistä”.

Se, että jokin kirjoitus herättää keskustelua ei kuitenkaan mitenkään väistämättä tarkoita, että tuo kirjoitus oli tarpeellinen tai hyödyllinen. Se voi tarkoittaa, että kirjoituksen väitteet menivät niin päin honkia, että ihmiset joutuivat oikaisemaan niitä. Se voi tarkoittaa, että kirjoitus oli turhaan loukkaava ja ihmiset halusivat ilmaista sympatiansa turhaan loukatulle.

Julkinen keskustelu voi parhaiten silloin, kun esiin seuloutuvat parhaiten perustellut, olennaisimmat asiat huomioivat puheenvuorot. Tehokas jakeluorganisaatio voi kuitenkin nostaa tehokkaasti julkisuuteen myös puheenvuoroja, joilla ei tällaisia hyveitä ole. Isommilla resursseilla voi jaella sisällöltään yhdentekeviä puheenvuoroja, jotka vievät väistämättä huomiota paremmilta, mutta heikommilla jakeluresursseilla julkaistuilta teksteiltä. Siksi kaikki puheenvuorojen julkaiseminen ei edistä julkista keskustelua, joskus käy päinvastoin.

Joskus journalistin vastuu laadukkaan julkisen keskustelun ylläpitämisestä voi tarkoittaa vaikenemista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta