Seitsemän jäljellä. Aki Jörgensen kiertää syyskuun loppuun asti savolaisten paikallislehtien toimituksia. Juuri ennen projektin kesätaukoa hän oli ottamassa käyttöön uutta toimitusjärjestelmää Soisalon Seudun toimituksessa Leppävirralla yhdessä lehden päätoimittajan Eeva-Liisa Pennasen kanssa.

Sanomalehden konepellin alla

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Pentti Vänskä, kuva

Joukko Savon ja Keski-Suomen lehtiä siirtyy yhteiseen toimitusjärjestelmään. Aki Jörgensen on mukana varmistamassa, että uusi järjestelmä mukautuu kaikkien tarpeisiin.

Taittavana toimittajana Savon Sanomissa työskentelevä Aki Jörgensen on ollut tammikuusta lähtien lähes täysipäiväinen toimitusjärjestelmäekspertti. Hänen tehtävänään on varmistaa, että 16 lehden koneisto toimii jatkossakin järkevästi, kun toimittajilla on kiire.

”Toimitusjärjestelmän pitää tukea tekemistä koko ajan”, Jörgensen sanoo.

”Saatetiedotkin ovat journalistista tietoa. Niiden avulla kuva tai juttu voidaan löytää huomenna tai vuosien päästä arkistosta.”

 

Keskisuomalainen-konsernin kaikki alue-, paikallis- ja kaupunkilehdet Savossa ja Keski-Suomessa ovat siirtymässä ennakoivaan taittoon ja yhteiseen toimitusjärjestelmään. Myös ulkoasut uudistetaan.

Huhtikuusta saakka Jörgensen on kiertänyt Savoa ja auttanut toimituksia ottamaan käyttöön uuden Neo-järjestelmän. Takana on yhdeksän lehteä, edessä seitsemän.

Journalistiselta osalta projektia vetää kolmen hengen tiimi, jossa Jörgensenin vastuulla on toimitusjärjestelmä. Savon Sanomien ulkoasupäällikkö Juha Hirvaskero rakentaa ennakoivaa taittoa ja ulkoasuja, ja työtä johtaa toimituspäällikkö Riitta Raatikainen.

Keski-Suomessa kiertue jalkautuu yhdeksään lehteen. Siellä käyttöönoton hoitaa toinen tiimi.

 

Vaikeinta Jörgensenin mukaan on käytäntöjen muuttaminen. Jos uudistukset ottaa käyttöön puolittain, lopputulokseksi voi saada vanhan ja uuden huonot puolet.

Aiemmin Jörgensen on ollut mukana kahdessa konsernin yhteistyömaakuntalehtien ulkoasuuudistuksessa ja Neo-toimitusjärjestelmän käyttöönotossa. Nykyinen projekti on mutkikkaampi, sillä järjestelmän on palveltava erilaisia lehtiä yksipäiväisistä monipäiväisiin. Sama ”härveli” auttaa toimituksia tekemään omannäköiset julkaisut, vaikka niitä jonkin verran yhdenmukaistetaan.

”Sepä se vasta hienostuneen hieno härveli onkin, kun se toimii”, Jörgensen sanoo.

”Ja tietysti on niin, että jos sivulla on hyvä kuva paikallisista ihmisistä, niin kyllä se paikalliselta näyttää.”



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta