Näin myyt juttusi

Hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan. Kirkas ja kiteytetty aihe ja näkökulma syntyvät, kun taustatyötä on jo tehty.

Heiltä kysyimme

Niko Kettunen, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja HS Teemaan, Tiede-lehteen, Kuluttajaan ja Aamulehteen.

Elisa Suokko, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Gloriaan ja Cosmopolitaniin.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanoman S-ryhmälle sisältöjä tekevän toimituksen sisältöpäällikkö. Työskennellyt myös Kodin Kuvalehden toimituspäällikkönä ja Olivian päätoimittajana.

Neuvoja juttujen myymiseen löytyy myös Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilta www.freet.fi.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Vesa Valkonen, kuvitus

Tutustu julkaisuun, johon tarjoat juttua

Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, selvitä median kohderyhmä. Mieti esimerkiksi, millaisia juttutyyppejä ja palstoja lehdessä on ja ketä siihen on haastateltu.

”Itse mietin, millainen julkaisun äänensävy on ja millaisia näkökulmia aiheisiin on otettu”, kertoo freelancetoimittaja Elisa Suokko.

Välineen tunteminen antaa hyvän vaikutelman. Älä tarjoa esimerkiksi matkajuttua lehteen, jossa niitä ei ole julkaistu kolmeen vuoteen, neuvoo sisältöpäällikkönä työskentelevä Mari Paalosalo-Jussinmäki.

Juttua voi Paalosalo-Jussinmäen mukaan hyvin tarjota suoraan jollekin palstalle, kunhan varautuu siihen, että se ostetaan toisenlaisena kuin itse oli ajattelut.

”Juttuidea ei voi olla marmoria, joka murtuu, jos siihen vähän kosketaan.”

 

Käytä sähköpostia – ja puhelinta

Sähköposti on paras tapa tarjota juttua, sillä ostavat toimittajat ovat paljon kokouksissa, Paalosalo-Jussinmäki perustelee. Jos vastausta ei kuulu, tarjouksensa perään voi soittaa. Anna vastaanottajalle silti aikaa lukea viesti.

Vaikka jutusta neuvottelisi puhelimitse, Paalosalo-Jussinmäki suosittelee kirjaamaan sovitun sähköpostiksi, johon sekä ostaja ja myyjä voivat myöhemmin palata.

Suokko suosittelee miettimään, koska sähköpostin lähettää: mieluummin toimistoaikaan keskellä viikkoa kuin perjantai-iltana.

”Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, liitä sähköpostiin kaksi parasta juttunäytettäsi siistinä pdf-tiedostona, tai pari linkkiä juttuihisi”, freelancetoimittaja Niko Kettunen vinkkaa.

Kirjoita kuitenkin varsinainen juttutarjous aina sähköpostiin, sillä liite ei aina aukea.

 

Viilaa tarjoustasi vielä vartti

Ostavalla toimittajalla ei välttämättä ole aikaa paneutua juuri sinun juttutarjoukseesi. Mene suoraan asiaan.

”Vähän kuten hyvä juttu koukuttaa lukijan heti alusta alkaen, hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan”, Kettunen sanoo.

Älä tarjoa epämääräistä aihetta, vaan mieti idea ja näkökulma valmiiksi. Tee sen verran taustatöitä, että tarjous on helppo kiteyttää.

”Pisin juttutarjoukseni on ollut ehkä 2 000 merkkiä, mutta tietysti mitä nasevampi, sen parempi”, Kettunen kertoo.

Suokon juttutarjous on tyypillisesti työotsikko ja kolme neljä kappaletta tekstiä. Se on synopsis, jossa Suokko usein myös kertoo, mitä juttu ei ole.

Valmiina tarjottu juttu on yleensä turhaa työtä. Siitä Kettusella on kokemusta myös Helsingin Sanomien tiedesivujen tuottajan tuurauksista: hyvästäkin ideasta liikkeelle lähtenyt juttu jäi ostamatta, koska se olisi vaatinut paljon viilausta sopiakseen osaston tarpeisiin.

Paalosalo-Jussinmäki puolestaan kertoo ostaneensa uransa aikana valmiina tarjotun jutun vain kerran. Sekin kirjoitettiin uusiksi.

Haastateltavia on hyvä kartoittaa, mutta etukäteen heitä ei tarvitse juttuun kysyä. Poikkeuksena ovat aiheet, joihin haastateltavia voi olla vaikea löytää tai suostutella.

Älä tarjoa samaa juttuideaa useaan paikkaan yhtä aikaa. Tarjoukselle voi antaa vaikka viikon voimassaoloajan, jonka jälkeen kertoo myyvänsä sitä muille.

 

Puhu palkkiosta ajoissa

Suokon ja Kettusen mielestä palkkio on luontevinta ottaa puheeksi toisessa sähköpostissa sen jälkeen, kun ostaja on ilmaissut kiinnostuksensa. Paalosalo-Jussinmäkeä ei haittaisi, vaikka rahasta puhuttaisiin heti.

Monilla vakiopalstoilla on vakiohinnat. Mitoita työsi sen mukaan. Pitkien juttujen hinnoittelu on hankalampaa, ja siihen auttaa kokemus. Uudelle ostajalle myydessä palkkiotasosta kannattaa kysellä kollegoilta, Kettunen neuvoo.

”Sitä ei pidä tehdä, että ajattelee myyvänsä ’sisäänheittotarjouksena’ vaikka ensimmäisen jutun uudelle tilaajalle alennushintaan ja nostavansa juttujen hintaa sitten myöhemmin”.

 

Uskalla vaatia, että myös ostaja tekee työnsä

Hyvä juttutilaus on muutakin kuin aihe, näkökulma ja merkkimäärä. Jos saamasi briiffi on epäselvä, pyydä tarkennusta siihen, mitä jutulta oikeasti halutaan ja millainen lopputuloksen pitäisi olla. Tarkennuksia voi hyvin kysyä myös työprosessin aikana – se on osa editointia. On sekä ostajan että myyjän etu, että juttu syntyy jouhevasti.

”Olen oppinut ostajana, että jos en tee hyvää briiffiä, en voi saada hyvää juttua”, Paalosalo-Jussinmäki sanoo.

Heiltä kysyimme

Niko Kettunen, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja HS Teemaan, Tiede-lehteen, Kuluttajaan ja Aamulehteen.

Elisa Suokko, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Gloriaan ja Cosmopolitaniin.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanoman S-ryhmälle sisältöjä tekevän toimituksen sisältöpäällikkö. Työskennellyt myös Kodin Kuvalehden toimituspäällikkönä ja Olivian päätoimittajana.

Neuvoja juttujen myymiseen löytyy myös Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilta www.freet.fi.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta