Näin myyt juttusi

Heiltä kysyimme

Niko Kettunen, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja HS Teemaan, Tiede-lehteen, Kuluttajaan ja Aamulehteen.

Elisa Suokko, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Gloriaan ja Cosmopolitaniin.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanoman S-ryhmälle sisältöjä tekevän toimituksen sisältöpäällikkö. Työskennellyt myös Kodin Kuvalehden toimituspäällikkönä ja Olivian päätoimittajana.

Neuvoja juttujen myymiseen löytyy myös Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilta www.freet.fi.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Vesa Valkonen, kuvitus

Hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan. Kirkas ja kiteytetty aihe ja näkökulma syntyvät, kun taustatyötä on jo tehty.

Tutustu julkaisuun, johon tarjoat juttua

Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, selvitä median kohderyhmä. Mieti esimerkiksi, millaisia juttutyyppejä ja palstoja lehdessä on ja ketä siihen on haastateltu.

”Itse mietin, millainen julkaisun äänensävy on ja millaisia näkökulmia aiheisiin on otettu”, kertoo freelancetoimittaja Elisa Suokko.

Välineen tunteminen antaa hyvän vaikutelman. Älä tarjoa esimerkiksi matkajuttua lehteen, jossa niitä ei ole julkaistu kolmeen vuoteen, neuvoo sisältöpäällikkönä työskentelevä Mari Paalosalo-Jussinmäki.

Juttua voi Paalosalo-Jussinmäen mukaan hyvin tarjota suoraan jollekin palstalle, kunhan varautuu siihen, että se ostetaan toisenlaisena kuin itse oli ajattelut.

”Juttuidea ei voi olla marmoria, joka murtuu, jos siihen vähän kosketaan.”

 

Käytä sähköpostia – ja puhelinta

Sähköposti on paras tapa tarjota juttua, sillä ostavat toimittajat ovat paljon kokouksissa, Paalosalo-Jussinmäki perustelee. Jos vastausta ei kuulu, tarjouksensa perään voi soittaa. Anna vastaanottajalle silti aikaa lukea viesti.

Vaikka jutusta neuvottelisi puhelimitse, Paalosalo-Jussinmäki suosittelee kirjaamaan sovitun sähköpostiksi, johon sekä ostaja ja myyjä voivat myöhemmin palata.

Suokko suosittelee miettimään, koska sähköpostin lähettää: mieluummin toimistoaikaan keskellä viikkoa kuin perjantai-iltana.

”Kun tarjoat juttua uudelle ostajalle, liitä sähköpostiin kaksi parasta juttunäytettäsi siistinä pdf-tiedostona, tai pari linkkiä juttuihisi”, freelancetoimittaja Niko Kettunen vinkkaa.

Kirjoita kuitenkin varsinainen juttutarjous aina sähköpostiin, sillä liite ei aina aukea.

 

Viilaa tarjoustasi vielä vartti

Ostavalla toimittajalla ei välttämättä ole aikaa paneutua juuri sinun juttutarjoukseesi. Mene suoraan asiaan.

”Vähän kuten hyvä juttu koukuttaa lukijan heti alusta alkaen, hyvä juttutarjous koukuttaa ostajan”, Kettunen sanoo.

Älä tarjoa epämääräistä aihetta, vaan mieti idea ja näkökulma valmiiksi. Tee sen verran taustatöitä, että tarjous on helppo kiteyttää.

”Pisin juttutarjoukseni on ollut ehkä 2 000 merkkiä, mutta tietysti mitä nasevampi, sen parempi”, Kettunen kertoo.

Suokon juttutarjous on tyypillisesti työotsikko ja kolme neljä kappaletta tekstiä. Se on synopsis, jossa Suokko usein myös kertoo, mitä juttu ei ole.

Valmiina tarjottu juttu on yleensä turhaa työtä. Siitä Kettusella on kokemusta myös Helsingin Sanomien tiedesivujen tuottajan tuurauksista: hyvästäkin ideasta liikkeelle lähtenyt juttu jäi ostamatta, koska se olisi vaatinut paljon viilausta sopiakseen osaston tarpeisiin.

Paalosalo-Jussinmäki puolestaan kertoo ostaneensa uransa aikana valmiina tarjotun jutun vain kerran. Sekin kirjoitettiin uusiksi.

Haastateltavia on hyvä kartoittaa, mutta etukäteen heitä ei tarvitse juttuun kysyä. Poikkeuksena ovat aiheet, joihin haastateltavia voi olla vaikea löytää tai suostutella.

Älä tarjoa samaa juttuideaa useaan paikkaan yhtä aikaa. Tarjoukselle voi antaa vaikka viikon voimassaoloajan, jonka jälkeen kertoo myyvänsä sitä muille.

 

Puhu palkkiosta ajoissa

Suokon ja Kettusen mielestä palkkio on luontevinta ottaa puheeksi toisessa sähköpostissa sen jälkeen, kun ostaja on ilmaissut kiinnostuksensa. Paalosalo-Jussinmäkeä ei haittaisi, vaikka rahasta puhuttaisiin heti.

Monilla vakiopalstoilla on vakiohinnat. Mitoita työsi sen mukaan. Pitkien juttujen hinnoittelu on hankalampaa, ja siihen auttaa kokemus. Uudelle ostajalle myydessä palkkiotasosta kannattaa kysellä kollegoilta, Kettunen neuvoo.

”Sitä ei pidä tehdä, että ajattelee myyvänsä ’sisäänheittotarjouksena’ vaikka ensimmäisen jutun uudelle tilaajalle alennushintaan ja nostavansa juttujen hintaa sitten myöhemmin”.

 

Uskalla vaatia, että myös ostaja tekee työnsä

Hyvä juttutilaus on muutakin kuin aihe, näkökulma ja merkkimäärä. Jos saamasi briiffi on epäselvä, pyydä tarkennusta siihen, mitä jutulta oikeasti halutaan ja millainen lopputuloksen pitäisi olla. Tarkennuksia voi hyvin kysyä myös työprosessin aikana – se on osa editointia. On sekä ostajan että myyjän etu, että juttu syntyy jouhevasti.

”Olen oppinut ostajana, että jos en tee hyvää briiffiä, en voi saada hyvää juttua”, Paalosalo-Jussinmäki sanoo.

Heiltä kysyimme

Niko Kettunen, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin ja HS Teemaan, Tiede-lehteen, Kuluttajaan ja Aamulehteen.

Elisa Suokko, freelancetoimittaja. Kirjoittaa muun muassa Gloriaan ja Cosmopolitaniin.

Mari Paalosalo-Jussinmäki, Sanoman S-ryhmälle sisältöjä tekevän toimituksen sisältöpäällikkö. Työskennellyt myös Kodin Kuvalehden toimituspäällikkönä ja Olivian päätoimittajana.

Neuvoja juttujen myymiseen löytyy myös Suomen freelancer-journalistien verkkosivuilta www.freet.fi.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta