Läheltä näkee tarkemmin

Aishi Zidan

31-vuotias Ylen ulkomaantoimittaja. Aloittaa lokakuussa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana Jerusalemissa.

Opiskellut Helsingin yliopistossa Lähi-idän tutkimusta ja sosiologiaa. Käynyt myös Sanoman toimittajakoulun.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedottajana.

Syntynyt Helsingissä. Aloittanut arabian kielen opinnot aikuisiässä.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Uutisnälkä houkutteli Aishi Zidanin takaisin kriisialueille. Lokakuussa hän aloittaa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana alueella, jossa vietti teinikesiään.

Al-Nurin tuhotun moskeijan pihassa oli tukala helle, kun Ylen ulkomaantoimittaja Aishi Zidan kohtasi joukon Irakin armeijan ja Isisin taisteluita paenneita naisia ja lapsia. Sillä aikaa kun fikseri haki pakeneville vettä, Zidan teki lyhyet haastattelut arabiaksi.

”Minua eivät kiinnosta aseet tai toiminta, vaan ihmiset kaiken keskellä”, Zidan sanoo.

Silti hänet houkuttelivat tiedottajan työstä takaisin toimittajaksi juuri uutistilanteet. Niitä oli tarjolla heinäkuussa Länsi-Mosulissa Irakissa.

Muutamaa päivää al-Nurin moskeijan kohtaamisen jälkeen, 9. heinäkuuta Irakin armeija ilmoitti saaneensa koko kaupungin takaisin hallintaansa. Zidan teki pitkän päivän suoria lähetyksiä auton takapenkiltä.

”Matkan ajoituksessa oli vähän hyvää tuuriakin”, hän sanoo.

Ulkomaankeikoillaan Zidan toivoo pääsevänsä tekemään mahdollisimman erilaisia juttuja. Hän on haastatellut niin kapinallistaistelijoita, sodassa lääkärinä toiminutta pikkupoikaa kuin öljypainimestaria.

”Unelmakeikkoja ovat ne, joilla saa aidon kontaktin ihmisiin.”

 

Lokakuun alussa Zidan aloittaa puolen vuoden pestin Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana. Asemapaikaksi on valikoitunut Israel ja Jerusalem, johon pelkkänä kaupunkina kiteytyy moni alueen kannalta tärkeä kysymys.

Alue on Zidanille jo lapsuudesta tuttu. Teinikesiään hän vietti Länsirannalla; Zidanin isä on palestiinalainen. Myöhemmin Zidan on myös opiskellut Libanonissa ja Jordaniassa. Kokemukset ovat antaneet toimittajalle eväitä samastua Lähi-idän arkeen.

”Minulle kaikkein arvokkainta siellä on ollut aika, jolloin en vielä ajatellut poliittisia kysymyksiä tai aluetta kokonaisuutena.”

Kiivaimmille Israelin-ystäville toimittajan palestiinalaiskytky on punainen vaate. Zidanin itsensä mielestä alueen tuntemus pikemminkin takaa, että hän pystyy raportoimaan konfliktista ja molemmista sen osapuolista monivivahteisesti ja kriittisesti.

”Haluan ymmärtää tilannetta mahdollisimman hyvin, kaikkia puolia ja kaikkia säikeitä. Se on minun motiivini.”

Zidan kertoo puolueellisuusepäilyjen harmittaneen häntä aiemmin enemmän. Osaltaan häntä kovetti parin vuoden takainen tapaus, jossa Zidanin Helsingin Sanomille tekemää videojuttua gazalaisesta sairaalasta käytettiin propagandan välineenä konfliktin molemmin puolin. Palautetta tuli Yhdysvalloista saakka.

Kokemus ei ole saanut Zidania pelokkaaksi tai varovaiseksi. Hän sanoo pyrkivänsä tekemään journalistina parhaansa – silloin ja nyt.

”Olen aina stressannut aika paljon siitä, että jutuissa on kaikki oikein.”

Aishi Zidan

31-vuotias Ylen ulkomaantoimittaja. Aloittaa lokakuussa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana Jerusalemissa.

Opiskellut Helsingin yliopistossa Lähi-idän tutkimusta ja sosiologiaa. Käynyt myös Sanoman toimittajakoulun.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedottajana.

Syntynyt Helsingissä. Aloittanut arabian kielen opinnot aikuisiässä.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta