Läheltä näkee tarkemmin

Aishi Zidan

31-vuotias Ylen ulkomaantoimittaja. Aloittaa lokakuussa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana Jerusalemissa.

Opiskellut Helsingin yliopistossa Lähi-idän tutkimusta ja sosiologiaa. Käynyt myös Sanoman toimittajakoulun.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedottajana.

Syntynyt Helsingissä. Aloittanut arabian kielen opinnot aikuisiässä.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Uutisnälkä houkutteli Aishi Zidanin takaisin kriisialueille. Lokakuussa hän aloittaa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana alueella, jossa vietti teinikesiään.

Al-Nurin tuhotun moskeijan pihassa oli tukala helle, kun Ylen ulkomaantoimittaja Aishi Zidan kohtasi joukon Irakin armeijan ja Isisin taisteluita paenneita naisia ja lapsia. Sillä aikaa kun fikseri haki pakeneville vettä, Zidan teki lyhyet haastattelut arabiaksi.

”Minua eivät kiinnosta aseet tai toiminta, vaan ihmiset kaiken keskellä”, Zidan sanoo.

Silti hänet houkuttelivat tiedottajan työstä takaisin toimittajaksi juuri uutistilanteet. Niitä oli tarjolla heinäkuussa Länsi-Mosulissa Irakissa.

Muutamaa päivää al-Nurin moskeijan kohtaamisen jälkeen, 9. heinäkuuta Irakin armeija ilmoitti saaneensa koko kaupungin takaisin hallintaansa. Zidan teki pitkän päivän suoria lähetyksiä auton takapenkiltä.

”Matkan ajoituksessa oli vähän hyvää tuuriakin”, hän sanoo.

Ulkomaankeikoillaan Zidan toivoo pääsevänsä tekemään mahdollisimman erilaisia juttuja. Hän on haastatellut niin kapinallistaistelijoita, sodassa lääkärinä toiminutta pikkupoikaa kuin öljypainimestaria.

”Unelmakeikkoja ovat ne, joilla saa aidon kontaktin ihmisiin.”

 

Lokakuun alussa Zidan aloittaa puolen vuoden pestin Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana. Asemapaikaksi on valikoitunut Israel ja Jerusalem, johon pelkkänä kaupunkina kiteytyy moni alueen kannalta tärkeä kysymys.

Alue on Zidanille jo lapsuudesta tuttu. Teinikesiään hän vietti Länsirannalla; Zidanin isä on palestiinalainen. Myöhemmin Zidan on myös opiskellut Libanonissa ja Jordaniassa. Kokemukset ovat antaneet toimittajalle eväitä samastua Lähi-idän arkeen.

”Minulle kaikkein arvokkainta siellä on ollut aika, jolloin en vielä ajatellut poliittisia kysymyksiä tai aluetta kokonaisuutena.”

Kiivaimmille Israelin-ystäville toimittajan palestiinalaiskytky on punainen vaate. Zidanin itsensä mielestä alueen tuntemus pikemminkin takaa, että hän pystyy raportoimaan konfliktista ja molemmista sen osapuolista monivivahteisesti ja kriittisesti.

”Haluan ymmärtää tilannetta mahdollisimman hyvin, kaikkia puolia ja kaikkia säikeitä. Se on minun motiivini.”

Zidan kertoo puolueellisuusepäilyjen harmittaneen häntä aiemmin enemmän. Osaltaan häntä kovetti parin vuoden takainen tapaus, jossa Zidanin Helsingin Sanomille tekemää videojuttua gazalaisesta sairaalasta käytettiin propagandan välineenä konfliktin molemmin puolin. Palautetta tuli Yhdysvalloista saakka.

Kokemus ei ole saanut Zidania pelokkaaksi tai varovaiseksi. Hän sanoo pyrkivänsä tekemään journalistina parhaansa – silloin ja nyt.

”Olen aina stressannut aika paljon siitä, että jutuissa on kaikki oikein.”

Aishi Zidan

31-vuotias Ylen ulkomaantoimittaja. Aloittaa lokakuussa Ylen Lähi-idän kirjeenvaihtajana Jerusalemissa.

Opiskellut Helsingin yliopistossa Lähi-idän tutkimusta ja sosiologiaa. Käynyt myös Sanoman toimittajakoulun.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Amnesty Internationalin Suomen-osaston tiedottajana.

Syntynyt Helsingissä. Aloittanut arabian kielen opinnot aikuisiässä.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta