Kun ”meistä” tuli minun tarinani

Erojutuissa toisen osapuolen kuuleminen on enemmän poikkeus kuin sääntö. Arkaluontoisten tietojen kertomiseen on oltava aina lupa.

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Ero voi olla kipeä, etenkin jos sitä puidaan julkisuudessa. Usein erojutut kuitenkin kirjoitetaan yhden osapuolen näkökulmasta.

Helsingin Sanomien elokuun Kuukausiliitteessä kirjailija Selja Ahava kertoi erostaan ja entisen puolisonsa sukupuolenkorjausprosessista. Juttu liittyi Ahavan omakohtaiseen kirjaan.

Ahavan ex-puoliso antoi juttuun luvan, muttei halunnut osallistua sen tekoon. Tätä toivetta Kuukausiliite kunnioitti tarkasti, liitteen esimies Lauri Malkavaara kertoo.

”Ex-puolison toive yksityisyydestä huomioitiin jutun teossa monin erin tavoin, joita ei voi tässä tietenkään yksilöidä.”

Ahavan ex-puoliso myös luki kirjoituksen ennen julkaisua ja pyysi yhtä muutosta. Se tehtiin.

Malkavaara painottaa, että mitä yksityisempiä asioita juttu käsittelee, sitä enemmän haastateltavalla tulisi olla siihen sananvaltaa.

”Me annamme usein koko jutun haastateltavan luettavaksi – hänhän oman asiansa parhaiten tuntee. On sitten eri juttu, mihin muutoksiin suostumme.”

 

Usein toimituksissa pyritään ex-puolison kuulemisen sijaan olemaan tarkkana siitä, mitä hänestä jutussa kerrotaan.

”Jokaisella on oikeus kertoa oma elämäntarinansa. Haastateltava voi puhua omasta kokemuksestaan, muttei kertoa arkaluontoisia asioita toisesta tai kuvailla tämän mielipiteitä”, Kodin Kuvalehden toimituspäällikkö Maria Tuominen sanoo.

Lehdessä arvioidaan, minkä tietojen kertominen tarpeellista ja onko niistä toiselle haittaa.

Kodin Kuvalehden erojutuissa on aina keskiössä haastatellun elämäntarina. Kun jutussa tulee viittauksia ex-puolisoon, huolehdimme, ettei hän ole tunnistettavissa suurelle yleisölle”, Tuominen kertoo.

Silmäätekevien eroista tiuhaan kirjoittavassa Seiskassa yksityiselämän suojan punnitseminen on arkipäivää. Tyypillinen tilanne on, että jo aiemmin julkisuudessa esiintyneestä parista toinen tilittää eroa.

”Silloin täytyy pitää huolta, ettei toisen tilitys loukkaa toisen yksityisyyden suojaa tai kunniaa”, päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Erityisen tarkasti suojellaan Soilan mukaan alaikäisiä. Vaikka julkkispari olisi yhdessä esitellyt jälkikasvuaan jutussa, eron jälkeen lupa on varmistettava molemmilta huoltajilta.

 

Julkisen sanan neuvostolta moitteita erojutut saavat yleensä yksityisyyden suojan rikkomisen ja alaikäistä lasta koskevien tietojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti sai viime vuonna langettavan jutusta, jossa eronneen parin lapsi esiintyi arkaluontoista aihetta käsitelleessä jutussa ilman äidin lupaa. Jutussa myös kerrottiin luvatta äidin terveystietoja.

”Tyypillisesti yksityiselämän suojaa rikkovat diagnoosit ja tarkat terveyttä koskevat tiedot”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Päätöksissä neuvosto arvioi muun muassa yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, mitä tietoja ex-puoliso on itse antanut julkisuuteen. Grundström painottaa, että on aina toimituksen vastuulla arvioida, milloin tiedot ovat arkaluontoisia. Kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa.

Kuukausiliitteessä moni hyvä juttu on jätetty tekemättä yksityisyyden suojelemiseksi, Malkavaara kertoo.

Yhtä kolmiodraamajuttua hän muistelee ylpeydellä. Siinä kolme osapuolta kertoi omat versionsa.

”Se oli hieno juttu ja myös opettavainen toimittajille. Sama asia näyttää kovin toisenlaiselta, kun sen kertoo toinen ihminen.”

Lue myös hs.fi/kuukausiliite: Yhdet häät ja kolmet tunnustukset.

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta