Kun ”meistä” tuli minun tarinani

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Erojutuissa toisen osapuolen kuuleminen on enemmän poikkeus kuin sääntö. Arkaluontoisten tietojen kertomiseen on oltava aina lupa.

Ero voi olla kipeä, etenkin jos sitä puidaan julkisuudessa. Usein erojutut kuitenkin kirjoitetaan yhden osapuolen näkökulmasta.

Helsingin Sanomien elokuun Kuukausiliitteessä kirjailija Selja Ahava kertoi erostaan ja entisen puolisonsa sukupuolenkorjausprosessista. Juttu liittyi Ahavan omakohtaiseen kirjaan.

Ahavan ex-puoliso antoi juttuun luvan, muttei halunnut osallistua sen tekoon. Tätä toivetta Kuukausiliite kunnioitti tarkasti, liitteen esimies Lauri Malkavaara kertoo.

”Ex-puolison toive yksityisyydestä huomioitiin jutun teossa monin erin tavoin, joita ei voi tässä tietenkään yksilöidä.”

Ahavan ex-puoliso myös luki kirjoituksen ennen julkaisua ja pyysi yhtä muutosta. Se tehtiin.

Malkavaara painottaa, että mitä yksityisempiä asioita juttu käsittelee, sitä enemmän haastateltavalla tulisi olla siihen sananvaltaa.

”Me annamme usein koko jutun haastateltavan luettavaksi – hänhän oman asiansa parhaiten tuntee. On sitten eri juttu, mihin muutoksiin suostumme.”

 

Usein toimituksissa pyritään ex-puolison kuulemisen sijaan olemaan tarkkana siitä, mitä hänestä jutussa kerrotaan.

”Jokaisella on oikeus kertoa oma elämäntarinansa. Haastateltava voi puhua omasta kokemuksestaan, muttei kertoa arkaluontoisia asioita toisesta tai kuvailla tämän mielipiteitä”, Kodin Kuvalehden toimituspäällikkö Maria Tuominen sanoo.

Lehdessä arvioidaan, minkä tietojen kertominen tarpeellista ja onko niistä toiselle haittaa.

Kodin Kuvalehden erojutuissa on aina keskiössä haastatellun elämäntarina. Kun jutussa tulee viittauksia ex-puolisoon, huolehdimme, ettei hän ole tunnistettavissa suurelle yleisölle”, Tuominen kertoo.

Silmäätekevien eroista tiuhaan kirjoittavassa Seiskassa yksityiselämän suojan punnitseminen on arkipäivää. Tyypillinen tilanne on, että jo aiemmin julkisuudessa esiintyneestä parista toinen tilittää eroa.

”Silloin täytyy pitää huolta, ettei toisen tilitys loukkaa toisen yksityisyyden suojaa tai kunniaa”, päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Erityisen tarkasti suojellaan Soilan mukaan alaikäisiä. Vaikka julkkispari olisi yhdessä esitellyt jälkikasvuaan jutussa, eron jälkeen lupa on varmistettava molemmilta huoltajilta.

 

Julkisen sanan neuvostolta moitteita erojutut saavat yleensä yksityisyyden suojan rikkomisen ja alaikäistä lasta koskevien tietojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti sai viime vuonna langettavan jutusta, jossa eronneen parin lapsi esiintyi arkaluontoista aihetta käsitelleessä jutussa ilman äidin lupaa. Jutussa myös kerrottiin luvatta äidin terveystietoja.

”Tyypillisesti yksityiselämän suojaa rikkovat diagnoosit ja tarkat terveyttä koskevat tiedot”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Päätöksissä neuvosto arvioi muun muassa yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, mitä tietoja ex-puoliso on itse antanut julkisuuteen. Grundström painottaa, että on aina toimituksen vastuulla arvioida, milloin tiedot ovat arkaluontoisia. Kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa.

Kuukausiliitteessä moni hyvä juttu on jätetty tekemättä yksityisyyden suojelemiseksi, Malkavaara kertoo.

Yhtä kolmiodraamajuttua hän muistelee ylpeydellä. Siinä kolme osapuolta kertoi omat versionsa.

”Se oli hieno juttu ja myös opettavainen toimittajille. Sama asia näyttää kovin toisenlaiselta, kun sen kertoo toinen ihminen.”

Lue myös hs.fi/kuukausiliite: Yhdet häät ja kolmet tunnustukset.

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta