Kun ”meistä” tuli minun tarinani

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JOURNALISTI
18.8.2017

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Erojutuissa toisen osapuolen kuuleminen on enemmän poikkeus kuin sääntö. Arkaluontoisten tietojen kertomiseen on oltava aina lupa.

Ero voi olla kipeä, etenkin jos sitä puidaan julkisuudessa. Usein erojutut kuitenkin kirjoitetaan yhden osapuolen näkökulmasta.

Helsingin Sanomien elokuun Kuukausiliitteessä kirjailija Selja Ahava kertoi erostaan ja entisen puolisonsa sukupuolenkorjausprosessista. Juttu liittyi Ahavan omakohtaiseen kirjaan.

Ahavan ex-puoliso antoi juttuun luvan, muttei halunnut osallistua sen tekoon. Tätä toivetta Kuukausiliite kunnioitti tarkasti, liitteen esimies Lauri Malkavaara kertoo.

”Ex-puolison toive yksityisyydestä huomioitiin jutun teossa monin erin tavoin, joita ei voi tässä tietenkään yksilöidä.”

Ahavan ex-puoliso myös luki kirjoituksen ennen julkaisua ja pyysi yhtä muutosta. Se tehtiin.

Malkavaara painottaa, että mitä yksityisempiä asioita juttu käsittelee, sitä enemmän haastateltavalla tulisi olla siihen sananvaltaa.

”Me annamme usein koko jutun haastateltavan luettavaksi – hänhän oman asiansa parhaiten tuntee. On sitten eri juttu, mihin muutoksiin suostumme.”

 

Usein toimituksissa pyritään ex-puolison kuulemisen sijaan olemaan tarkkana siitä, mitä hänestä jutussa kerrotaan.

”Jokaisella on oikeus kertoa oma elämäntarinansa. Haastateltava voi puhua omasta kokemuksestaan, muttei kertoa arkaluontoisia asioita toisesta tai kuvailla tämän mielipiteitä”, Kodin Kuvalehden toimituspäällikkö Maria Tuominen sanoo.

Lehdessä arvioidaan, minkä tietojen kertominen tarpeellista ja onko niistä toiselle haittaa.

Kodin Kuvalehden erojutuissa on aina keskiössä haastatellun elämäntarina. Kun jutussa tulee viittauksia ex-puolisoon, huolehdimme, ettei hän ole tunnistettavissa suurelle yleisölle”, Tuominen kertoo.

Silmäätekevien eroista tiuhaan kirjoittavassa Seiskassa yksityiselämän suojan punnitseminen on arkipäivää. Tyypillinen tilanne on, että jo aiemmin julkisuudessa esiintyneestä parista toinen tilittää eroa.

”Silloin täytyy pitää huolta, ettei toisen tilitys loukkaa toisen yksityisyyden suojaa tai kunniaa”, päätoimittaja Joni Soila sanoo.

Erityisen tarkasti suojellaan Soilan mukaan alaikäisiä. Vaikka julkkispari olisi yhdessä esitellyt jälkikasvuaan jutussa, eron jälkeen lupa on varmistettava molemmilta huoltajilta.

 

Julkisen sanan neuvostolta moitteita erojutut saavat yleensä yksityisyyden suojan rikkomisen ja alaikäistä lasta koskevien tietojen vuoksi. Esimerkiksi Suomen Kuvalehti sai viime vuonna langettavan jutusta, jossa eronneen parin lapsi esiintyi arkaluontoista aihetta käsitelleessä jutussa ilman äidin lupaa. Jutussa myös kerrottiin luvatta äidin terveystietoja.

”Tyypillisesti yksityiselämän suojaa rikkovat diagnoosit ja tarkat terveyttä koskevat tiedot”, JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström sanoo.

Päätöksissä neuvosto arvioi muun muassa yhteiskunnallista merkitystä ja sitä, mitä tietoja ex-puoliso on itse antanut julkisuuteen. Grundström painottaa, että on aina toimituksen vastuulla arvioida, milloin tiedot ovat arkaluontoisia. Kaikki julkinenkaan ei ole julkaistavissa.

Kuukausiliitteessä moni hyvä juttu on jätetty tekemättä yksityisyyden suojelemiseksi, Malkavaara kertoo.

Yhtä kolmiodraamajuttua hän muistelee ylpeydellä. Siinä kolme osapuolta kertoi omat versionsa.

”Se oli hieno juttu ja myös opettavainen toimittajille. Sama asia näyttää kovin toisenlaiselta, kun sen kertoo toinen ihminen.”

Lue myös hs.fi/kuukausiliite: Yhdet häät ja kolmet tunnustukset.

Journalistin ohjeet 21 ja 27

JO 21: Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä. 

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta