Karhun hampaissa

Ylen Moskovan-toimittaja Erkka Mikkonen sanoo arvostavansa venäläistä suoruutta, vaikka joutuikin maan ulkoministeriön riepoteltavaksi.

Moskovan ääni. Ylen freelancetoimittaja Erkka Mikkonen tarkastelee näköalapaikaltaan koko Venäjää. Taustan tornitalot ovat Moskovan bisneskeskus, Moscow City.

Erkka Mikkonen

 

Syntynyt 1982 Elimäellä.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin tiedottaja 2010 – 2012.

Ylen Moskovan-toimittaja vuodesta 2012 alkaen.

Harrastaa muun muassa matkailua, valokuvausta ja urheilua.

JOURNALISTI
18.8.2017

Manu Haapalainen, teksti
Arthur Bondar, kuvat

”Arvoisa presidentti Kadyrov. Täällä on Suomen Yleisradion toimittaja Erkka Mikkonen. Häntä kiinnostaa Tšetšenian homoseksuaalien olemassaolo. Kysymys kuuluu teidän vastattavaksenne. Tämä ei kuulu ulkoministeriölle. Voisitteko järjestää hänelle matkan Tšetšeniaan?”

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova tunnetaan kansanomaisesta, usein hyökkäävästäkin esiintymistavastaan. Nyt hän on kuitenkin silmin nähden kiihtynyt, Zaharovaksikin. On toukokuun viimeinen päivä, meneillään ulkoministeriön viikoittainen tiedotustilaisuus. Ylen Moskovan-toimittaja Erkka Mikkonen on yllättänyt Zaharovan esittämällä kiusallisen kysymyksen seksuaalivähemmistöjen Tšetšeniassa kohtaamasta vainosta.

Mikkonen tuntee aiheen. Hän on tehnyt Ylen verkkosivuille haastattelunkin Tšetšeniasta paenneista, siellä vainotuista miehistä. Nyt hän haluaa tietää, miten Moskovassa suhtaudutaan Tšetšenian viranomaisten absurdiin näkemykseen, että homoseksuaaleja ei Tšetšeniassa ole, eikä heitä siten myöskään siellä kiduteta.

Mikkonen kysyy, miten tilanne ulkoministeriön näkökulmasta vaikuttaa Venäjän ja EU:n suhteisiin. Asia on noussut esiin viimeksi kaksi päivää aiemmin Pariisissa Vladimir Putinin ja Emmanuel Macronin välisessä keskustelussa.

Zaharovan verhotusti uhkaava matkatarjous ei suuremmin hätkäytä jatkokysymyksiä sitkeästi tenttaavaa Mikkosta. Erikoinen sananvaihto nousee maailmanlaajuiseksi uutiseksi. Venäjän televisiokanavat palaavat siihen pitkin kesää.

 

Mikkonen on työskennellyt viisi vuotta Moskovassa ja asunut Venäjällä kaikkiaan jo kahdeksan vuotta. Hän tuntee itänaapurin median ja ulkoministeriön tiedotustilaisuuden käytännöt, myös Zaharovan maineen. Höykytys ja sitä seurannut mediahuomio videoklippien miljoonine katselukertoineen tulivat kuitenkin yllätyksenä, hän kertoo Journalistille.

”Osuin tilaisuuteen hiukan sattumalta, enkä ollut edes suunnitellut kysyväni aiheesta. Hetken mielijohteesta kuitenkin kysyin. Tiesin, että aihe on Zaharovalle vaikea, koska olin kuullut hänen aiemman, kiertelevän vastauksensa samaan kysymykseen Yahoo Newsin studiossa”, Mikkonen muistelee.

Mikkonen sanoo tajunneensa jo tilanteen aikana, että Zaharovan hyökkäävästä esiintymisestä tulee uutinen, esitetäänhän tiedotustilaisuus suorana lähetyksenä muun muassa isojen Russia Today- ja NTV-kanavien verkkosivuilla.

Harva toimittaja pääsee tällä tavalla Putinin valtakoneiston hampaisiin. Jännittikö tai pelottiko Mikkosta Zaharovan esittäessä sarkastista matkatarjoustaan?

”Toki hän on siellä riepotellut muitakin toimittajia”, Mikkonen naurahtaa.

”Seuraavalla viikolla, kun CNN:n toimittaja kyseli Alepposta, Zaharova oli lähettämässä tämän toimittajan Syyriaan! Tilanne oli aika jännittävä, vaikka sitä ei täysin käsittänytkään. Tajusin kokonaisuuden vasta jälkeenpäin sitä katsoessani. Tilaisuuden jälkeen muutama kollega tuli heti osoittamaan tukeaan, Viron ja Bulgarian kirjeenvaihtajat ja paikallisen talouslehti RBK:n toimittaja ainakin. Se tuntui kivalta.”

 

Venäjän vankasti Putin-mieliset pääkanavat käsittelivät tapausta hyvin toisesta näkökulmasta kuin länsimedia. Esimerkiksi Rossija24-uutiskanavan jutussa oli Mikkosen mukaan aivan kaikki pielessä.

”Koko kuva tilanteesta oli totuudenvastainen. Keskiössä piti olla Tšetšenian seksuaalivähemmistöjen tilanne, mutta sitä ei selvitetty heidän jutussaan mitenkään. Puhuttiin taas kerran länsimaiden Venäjän-vastaisesta informaatio-operaatiosta, joka on muka alkanut jo Sotšin olympialaisista. Näin tarkoitushakuista informaatio isoilla televisiokanavilla täällä on.”

Mikkonen kuitenkin muistuttaa saaneensa Zaharovan haastamisesta voittopuolisesti kiittävää palautetta, myös venäläisyleisöltä. Tuntemattomat ovat tulleet kiittelemään Moskovan kaduillakin.

”Ihmiset siis tosiaan ovat noteeranneet tämän tapauksen. Osaksi minut on toki tunnistettu siksi, että olen ollut duunissa ja Ylen mikki kädessä.”

 

Lähes koko tähänastisen työuransa Erkka Mikkonen on työskennellyt Venäjällä. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria sekä sivuaineena tiedotusoppia. Opinnot johtivat ensin työharjoitteluun Ylen radiopuolelle.

”Kun valmistuin, oli jo fiilis, että haluaisin päästä Venäjälle. Olin kirjoittanut gradun venäjäksi ja osasin periaatteessa venäjän kieliopin, mutta puhe oli takkuista. Halusin päästä opettelemaan sitä sujuvammaksi.”

Mikkonen työskenteli Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa kolmen vuoden ajan. Sitten korviin kantautui tieto, että Ylellä olisi Moskovassa tarjolla työtä freelancetoimittajalle. Syksyllä 2012 Mikkonen aloitti Ylen silloisen Moskovan-kirjeenvaihtajan Marja Mannisen freelancesuhteisena kakkosmiehenä.

”Pidän paljon venäläisestä kulttuurista ja siitä, miten ihmiset kommunikoivat keskenään, välittömyydestä, spontaaniudesta ja vieraanvaraisuudesta. Täkäläinen kanssakäymisen tapa sopii luonteelleni”, Mikkonen sanoo.

”Ja tietysti Pietari ja Moskova ovat kiehtovia suurkaupunkeja. Täällä sattuu ja tapahtuu, koskaan ei ole tylsää.”

Mikkonen sanoo kasvaneensa viiden Moskovan-vuotensa aikana. Erityisesti säännöllinen Ukrainan konfliktista raportoiminen vuoden 2014 aikana opetti paljon sekä toimittajana että ihmisenä olemisesta, vaikka raadollista ja raskasta olikin, Mikkonen kertoo.

Ennen kaikkea mieleen on painunut Suomessa vähälle huomiolle jäänyt ammattiliittojen talon palo Odessassa. Talon mukana paloi Venäjän-mielisiä kapinallisia. Palon syttymissyystä kiistellään yhä.

”Saavuin Odessaan paloa seuraavana päivänä”, Mikkonen muistaa.

”Olin käynyt siellä aiemminkin. Siellä jos jossain on sanottu kulttuurien eläneen sovussa ja tulleen keskenään toimeen. Tunnelma palon jälkeen olikin sitten käsinkosketeltavan lohduton.”

Paikallisten oli vaikea puhua toimittajille, ja avointa vihamielisyyttäkin mediaa kohtaan esiintyi.

”Siinä kun toimittajana työnsi ihmisille mikkiä naaman eteen, ei heti edes ymmärtänyt, miten vaikea paikka se paikallisille oli. Jälkikäteen sen ymmärtää, etenkin tuolloin oli mediassa liikkeellä niin paljon disinformaatiota ja propagandaakin.”

 

Tuoreista jutuistaan Mikkonen nostaa mielenjäävimpien joukkoon viimevuotisen keikan Hanti-Mansiaan, Länsi-Siperian pohjoisosaan. Ylen nettisivujen juttusarjassa Mustan kullan loppu käytiin eri puolilla maailmaa tutkimassa, miten öljyteollisuus vaikuttaa luontoon ja ihmisiin.

”Pääsimme öljynporausalueelle hantiperheen luokse. Sinne ei ollut teitäkään, viimeinen tunti mentiin moottorikelkalla. Se oli avartava kokemus. Hantit puhuvat omaa kieltään, venäjää vähäsen, mutta elävät aivan eri maailmassa”, Mikkonen kertoo.

Tällaisina hetkinä tajuaa, miten median Venäjä on eri asia kuin Venäjä koko laajuudessaan.

”On eri kansoja ja erilaisia ihmisiä erilaisissa paikoissa. Meidän Venäjä-kuvamme keskittyy Putiniin, Moskovaan ja Pietariin, mutta on ollut hurjaa kokea, kuinka laaja tämä maa on, ja kuinka paljon on erilaisia mielenkiintoisia juttuja.”

Erkka Mikkonen

 

Syntynyt 1982 Elimäellä.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin tiedottaja 2010 – 2012.

Ylen Moskovan-toimittaja vuodesta 2012 alkaen.

Harrastaa muun muassa matkailua, valokuvausta ja urheilua.

Propagandaa ja laatua

Ylen Erkka Mikkosen mukaan länsimainen käsitys venäläisen median tilasta on pääosin aivan oikea. Isot tiedotusvälineet on valjastettu propagandan palvelukseen.

”Televisiossa on vain yksi tai kaksi kanavaa jotka eivät ole valtion hallussa. Laadukas DozhdTV ei edes näy keskivertokatsojalle, ja pääkanavilla propagandan määrä on tosi iso.”

Jos televisio unohdetaan, tilanne ei sentään ole aivan näin lohduton, Mikkonen sanoo.

”Netissä on useita laadukkaita riippumattomia toimijoita ja iso kirjo venäjänkielistä, laadukasta mediaa, esimerkiksi Riiasta käsin toimiva Meduza.”

Mikkonen huomauttaa, että Suomessa on totuttu siihen, että tiedotusvälineiden näkökulma tiettyyn uutiseen on melkein poikkeuksetta kaikilla sama tai ainakin samansuuntainen.

”Kaikilla on ikään kuin sama sapluuna, jonka avulla uutinen kirjoitetaan. Kun katsoo Venäjän nettimediaa, se on monipuolisempi. Sieltä niitä vaihtoehtoja löytyy jos on aikaa ja halua etsiä.”



12 2018
Arkisto

Median elinkautinen

Rikokseen syyllistyneiden nimet pyörivät tiedotusvälineiden nettiarkistossa, vaikka ne olisi jo pyyhitty rikosrekisteristä. Mediassa ollaan uuden äärellä: Onko elinkautinen julkisuusrangaistus oikein? Onko juttujen poistaminen historian vääristelyä?

Katse eteenpäin. Tomi Einonen sanoo, että digitaalisuus korostuu Maikkarin uusissa uutisissa. Myös lisää väkeä palkataan.

Tunnelissa myös valoa

MTV palkkaa toimittajia, journalistien ansiot ovat nousussa ja palkkatasa-arvo etenee.

Medialle tarkoitettu raha menikin muille

Mediayhtiöille tarjottiin 30 miljoonaa euroa innovaatiotukea. Lopulta vain viidennes siitä meni perinteisen median uudistamiseen.

Förstående. Varken Åbo Underrättelsers nyhetschef Pia Heikkilä eller kollegerna vid de andra lokalredaktionerna har märkt någon stor skillnad mellan SPT:s och FNB:s material annat än att mängden numera är mindre. Samtidigt har man stor förståelse för att det har varit ett hektiskt första år för SPT:s personal.

Rivstart för nya SPT – byrån söker sin form

Nyhetsbyrån SPT har, med hjälp av externt stöd, nästan tiodubblat sin omsättning under sitt första år. Nu ska den handplockade vd:n och chefredaktören Pär Landor också se till att antalet betalande kunder ökar.

Digiennustaja

Sosiaalinen media muutti journalismin läpikotaisin, mutta tekoäly mullistaa media-alan, sanoo professori Emily Bell.

Median nuorallatanssin vuosi

Lokakuussa tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun seksuaalisen häirinnän vastainen Me too -kampanja paisui maailmanlaajuiseksi. Miten suomalaismedia on onnistunut kampanjan uutisoinnissa?

Kauneustoimittajien yhdistys on perustettu vaalimaan alan hyvää journalismia. Ennen sen haastoi alan yritysten liiallinen kiinnostus toimittajiin, nyt liian vähäinen, sanovat yhdistyksen hallitukseen kuuluvat Satu Varjonen, Pia Paalasvuo ja Eeva-Helena Laurinsalo.

Bloggaaja kiinnostaa, toimittaja ei

Yhteistyökumppanit ovat hylkäämässä kauneustoimittajat. Bloggaajat kiehtovat markkinoijia enemmän kuin perinteinen kauneusjournalismi.

Häirintää kokenut ei ole sirkuseläin

Häirintää kokeneiden pitäisi kertoa uudestaan ja uudestaan traumaattisista kokemuksistaan, jotta yleisö saisi kauhistella ja moralisoida kyllikseen, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Suoraan asiaan. Siinä missä radion keskusteluohjelmissa usein ”aloitellaan”, podcastin kuuntelija koukutetaan lentävällä lähdöllä, sanovat Olli Sulopuisto ja Veera Luoma-aho.

Ääniyrittäjät

Veera Luoma-aho ja Olli Sulopuisto suunnittelivat myyvänsä tekstejä, mutta asiakkaat halusivatkin podcasteja. Nyt tietämys siitä, millainen on hyvä podcast, kasvattaa liikevaihtoa kohisten.

Sisällä ja ulkona. Tuomas Karemo kuunteli Mika Vainio -juttua tehdessään paljon tämän levyjä. Toisaalta se, ettei Karemo ollut täydellinen Vainio-hifistelijä, helpotti tämän tarinan avaamista muillekin kuin elektronisen musiikin faneille. ”Kulttuuritoimittajan työhän on nimenomaan avata taiteen sisäpiirejä.”

Kuolleen taiteilijan tarina

Elektronisen musiikin pioneeri Mika Vainio ehti kuolla ennen kuin Tuomas Karemo teki haastattelun. Lopulta juttu syntyi, kun Karemo uskalsi antaa Vainion läheisten, työtoverien ja ystävien olla jutussa äänessä.

Suosittelubotti päättää, mitä luet

Algoritmi valitsee, millaisia uutisia lukijalle tarjotaan. Pitäisikö hänelle kertoa, mihin valinnat perustuvat?

Uutisinnostujan unelmapaikka

Minna Holopainen on aloittanut lokakuun alussa STT:n vastaavana päätoimittajana.

Vittu pannasta

Kielentutkijalle voimasanat ovat herkkua, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Vitun rumuus ei ole sanassa eikä sen käytöissäkään, se on korviemme välissä, jos jossakin.”

Vapaa agentti. Lontoossa jalkapallotoimittajana työskentelevän Lari Seppisen työssä parasta on vapaus suunnitella itse työnsä rytmi ja sisällöt.

Tehtävä Lontoossa

23-vuotias Lari Seppinen välittää englantilaisen jalkapallon tapahtumia suomalaisille penkkiurheilijoille.

Tulevaisuutta etsimässä. Media-alan opiskelijat Roosa Savo (vas.), Krista Kierikka ja Johannes Roviomaa osallistuivat Helsingin Lasipalatsissa järjestettyyn Journalismin päivään.

Isojen kysymysten äärellä

Alan opiskelijoilta kiinnostivat Journalismin päivässä kuvat, vuoropuhelu ja rakentava journalismi.

Rekrytering med besk eftersmak

”När Nyhetsbyrån SPT grundades för ett år sedan gav hela processen sken av att vara en handfull människors dröm som gick i uppfyllelse”, skiver Lina Laurent.

Endast professor ser ett jävsproblem

Enligt SPT:s styrelse är äktenskapet mellan en styrelseledamot och vd:n, samt tillträdande chefredaktören, inget problem. Johan Bärlund, professor i juridik och nyvald rektor för Svenska social- och kommunalhögskolan, är av annan åsikt.

Motsvarar SPT:s ansökan om presstöd verkligheten?

En del av de uppgifter SPT uppgett i ansökan för 2018 ger intryck av att vara mer en målsättning än en beskrivning av verkligheten i dag.

Sukkakeikalla

Kun haluat tietää, millaisia ovat yhteiskuntamme pohjavireet, kysy valokuvaajalta. Miksikö? Koska hän on käynyt monessa kodissa juttelemassa, kirjoittaa Lauri Rotko kolumnissaan.

Yksi kysymys unohtui

Tuomo Lappalainen keksi pyytää Matti Vanhaselta haastattelua ja innostui heti, kun juttu sopi tehdä Vanhasen kotona. Mutta sitten suunnitelma muuttui.

Opetuksen tila. Vapaamuurarien temppelit ovat aina samanlaisia, Heikki Hakala kertoo. Lattian mustavalkoruudukko symboloi elämää ja kuolemaa. Katossa ledit muodostavat tähtitaivaan.

Itsetutkiskelua miesten kesken

Vapaamuurareilla on myyttinen maine, vaikka kyse on järjestön mukaan miesten henkisestä kehittämisestä. Heikki Hakalaa siinä viehättää pysyvyys.

Elävä kuva taloustoimittajista

Jouni Yrjänän historiateos Rahan perässä, vallan kintereillä kertoo paitsi kotimaisen talousjournalismin kehityksestä, myös talousvaikuttajien välillä kitkerästä mediasuhteesta.

Liiton historia julki

Journalistiliiton historiateos Ei mikään yhden illan juttu on julkaistu.

Vd firade genom att börja blogga

Sevendays stall av bloggare har fått förstärkning av HSS Medias vd Anna-Mari Karhunen.

Journalister tar plats på bokmässan

Det blir som tidigare år en hel del journalistframträdanden på bokmässan i Helsingfors.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta