Moskovan ääni. Ylen freelancetoimittaja Erkka Mikkonen tarkastelee näköalapaikaltaan koko Venäjää. Taustan tornitalot ovat Moskovan bisneskeskus, Moscow City.

Karhun hampaissa

Erkka Mikkonen

 

Syntynyt 1982 Elimäellä.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin tiedottaja 2010 – 2012.

Ylen Moskovan-toimittaja vuodesta 2012 alkaen.

Harrastaa muun muassa matkailua, valokuvausta ja urheilua.

JOURNALISTI
18.8.2017

Manu Haapalainen, teksti
Arthur Bondar, kuvat

Ylen Moskovan-toimittaja Erkka Mikkonen sanoo arvostavansa venäläistä suoruutta, vaikka joutuikin maan ulkoministeriön riepoteltavaksi.

”Arvoisa presidentti Kadyrov. Täällä on Suomen Yleisradion toimittaja Erkka Mikkonen. Häntä kiinnostaa Tšetšenian homoseksuaalien olemassaolo. Kysymys kuuluu teidän vastattavaksenne. Tämä ei kuulu ulkoministeriölle. Voisitteko järjestää hänelle matkan Tšetšeniaan?”

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova tunnetaan kansanomaisesta, usein hyökkäävästäkin esiintymistavastaan. Nyt hän on kuitenkin silmin nähden kiihtynyt, Zaharovaksikin. On toukokuun viimeinen päivä, meneillään ulkoministeriön viikoittainen tiedotustilaisuus. Ylen Moskovan-toimittaja Erkka Mikkonen on yllättänyt Zaharovan esittämällä kiusallisen kysymyksen seksuaalivähemmistöjen Tšetšeniassa kohtaamasta vainosta.

Mikkonen tuntee aiheen. Hän on tehnyt Ylen verkkosivuille haastattelunkin Tšetšeniasta paenneista, siellä vainotuista miehistä. Nyt hän haluaa tietää, miten Moskovassa suhtaudutaan Tšetšenian viranomaisten absurdiin näkemykseen, että homoseksuaaleja ei Tšetšeniassa ole, eikä heitä siten myöskään siellä kiduteta.

Mikkonen kysyy, miten tilanne ulkoministeriön näkökulmasta vaikuttaa Venäjän ja EU:n suhteisiin. Asia on noussut esiin viimeksi kaksi päivää aiemmin Pariisissa Vladimir Putinin ja Emmanuel Macronin välisessä keskustelussa.

Zaharovan verhotusti uhkaava matkatarjous ei suuremmin hätkäytä jatkokysymyksiä sitkeästi tenttaavaa Mikkosta. Erikoinen sananvaihto nousee maailmanlaajuiseksi uutiseksi. Venäjän televisiokanavat palaavat siihen pitkin kesää.

 

Mikkonen on työskennellyt viisi vuotta Moskovassa ja asunut Venäjällä kaikkiaan jo kahdeksan vuotta. Hän tuntee itänaapurin median ja ulkoministeriön tiedotustilaisuuden käytännöt, myös Zaharovan maineen. Höykytys ja sitä seurannut mediahuomio videoklippien miljoonine katselukertoineen tulivat kuitenkin yllätyksenä, hän kertoo Journalistille.

”Osuin tilaisuuteen hiukan sattumalta, enkä ollut edes suunnitellut kysyväni aiheesta. Hetken mielijohteesta kuitenkin kysyin. Tiesin, että aihe on Zaharovalle vaikea, koska olin kuullut hänen aiemman, kiertelevän vastauksensa samaan kysymykseen Yahoo Newsin studiossa”, Mikkonen muistelee.

Mikkonen sanoo tajunneensa jo tilanteen aikana, että Zaharovan hyökkäävästä esiintymisestä tulee uutinen, esitetäänhän tiedotustilaisuus suorana lähetyksenä muun muassa isojen Russia Today- ja NTV-kanavien verkkosivuilla.

Harva toimittaja pääsee tällä tavalla Putinin valtakoneiston hampaisiin. Jännittikö tai pelottiko Mikkosta Zaharovan esittäessä sarkastista matkatarjoustaan?

”Toki hän on siellä riepotellut muitakin toimittajia”, Mikkonen naurahtaa.

”Seuraavalla viikolla, kun CNN:n toimittaja kyseli Alepposta, Zaharova oli lähettämässä tämän toimittajan Syyriaan! Tilanne oli aika jännittävä, vaikka sitä ei täysin käsittänytkään. Tajusin kokonaisuuden vasta jälkeenpäin sitä katsoessani. Tilaisuuden jälkeen muutama kollega tuli heti osoittamaan tukeaan, Viron ja Bulgarian kirjeenvaihtajat ja paikallisen talouslehti RBK:n toimittaja ainakin. Se tuntui kivalta.”

 

Venäjän vankasti Putin-mieliset pääkanavat käsittelivät tapausta hyvin toisesta näkökulmasta kuin länsimedia. Esimerkiksi Rossija24-uutiskanavan jutussa oli Mikkosen mukaan aivan kaikki pielessä.

”Koko kuva tilanteesta oli totuudenvastainen. Keskiössä piti olla Tšetšenian seksuaalivähemmistöjen tilanne, mutta sitä ei selvitetty heidän jutussaan mitenkään. Puhuttiin taas kerran länsimaiden Venäjän-vastaisesta informaatio-operaatiosta, joka on muka alkanut jo Sotšin olympialaisista. Näin tarkoitushakuista informaatio isoilla televisiokanavilla täällä on.”

Mikkonen kuitenkin muistuttaa saaneensa Zaharovan haastamisesta voittopuolisesti kiittävää palautetta, myös venäläisyleisöltä. Tuntemattomat ovat tulleet kiittelemään Moskovan kaduillakin.

”Ihmiset siis tosiaan ovat noteeranneet tämän tapauksen. Osaksi minut on toki tunnistettu siksi, että olen ollut duunissa ja Ylen mikki kädessä.”

 

Lähes koko tähänastisen työuransa Erkka Mikkonen on työskennellyt Venäjällä. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa venäjän kieltä ja kulttuuria sekä sivuaineena tiedotusoppia. Opinnot johtivat ensin työharjoitteluun Ylen radiopuolelle.

”Kun valmistuin, oli jo fiilis, että haluaisin päästä Venäjälle. Olin kirjoittanut gradun venäjäksi ja osasin periaatteessa venäjän kieliopin, mutta puhe oli takkuista. Halusin päästä opettelemaan sitä sujuvammaksi.”

Mikkonen työskenteli Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa kolmen vuoden ajan. Sitten korviin kantautui tieto, että Ylellä olisi Moskovassa tarjolla työtä freelancetoimittajalle. Syksyllä 2012 Mikkonen aloitti Ylen silloisen Moskovan-kirjeenvaihtajan Marja Mannisen freelancesuhteisena kakkosmiehenä.

”Pidän paljon venäläisestä kulttuurista ja siitä, miten ihmiset kommunikoivat keskenään, välittömyydestä, spontaaniudesta ja vieraanvaraisuudesta. Täkäläinen kanssakäymisen tapa sopii luonteelleni”, Mikkonen sanoo.

”Ja tietysti Pietari ja Moskova ovat kiehtovia suurkaupunkeja. Täällä sattuu ja tapahtuu, koskaan ei ole tylsää.”

Mikkonen sanoo kasvaneensa viiden Moskovan-vuotensa aikana. Erityisesti säännöllinen Ukrainan konfliktista raportoiminen vuoden 2014 aikana opetti paljon sekä toimittajana että ihmisenä olemisesta, vaikka raadollista ja raskasta olikin, Mikkonen kertoo.

Ennen kaikkea mieleen on painunut Suomessa vähälle huomiolle jäänyt ammattiliittojen talon palo Odessassa. Talon mukana paloi Venäjän-mielisiä kapinallisia. Palon syttymissyystä kiistellään yhä.

”Saavuin Odessaan paloa seuraavana päivänä”, Mikkonen muistaa.

”Olin käynyt siellä aiemminkin. Siellä jos jossain on sanottu kulttuurien eläneen sovussa ja tulleen keskenään toimeen. Tunnelma palon jälkeen olikin sitten käsinkosketeltavan lohduton.”

Paikallisten oli vaikea puhua toimittajille, ja avointa vihamielisyyttäkin mediaa kohtaan esiintyi.

”Siinä kun toimittajana työnsi ihmisille mikkiä naaman eteen, ei heti edes ymmärtänyt, miten vaikea paikka se paikallisille oli. Jälkikäteen sen ymmärtää, etenkin tuolloin oli mediassa liikkeellä niin paljon disinformaatiota ja propagandaakin.”

 

Tuoreista jutuistaan Mikkonen nostaa mielenjäävimpien joukkoon viimevuotisen keikan Hanti-Mansiaan, Länsi-Siperian pohjoisosaan. Ylen nettisivujen juttusarjassa Mustan kullan loppu käytiin eri puolilla maailmaa tutkimassa, miten öljyteollisuus vaikuttaa luontoon ja ihmisiin.

”Pääsimme öljynporausalueelle hantiperheen luokse. Sinne ei ollut teitäkään, viimeinen tunti mentiin moottorikelkalla. Se oli avartava kokemus. Hantit puhuvat omaa kieltään, venäjää vähäsen, mutta elävät aivan eri maailmassa”, Mikkonen kertoo.

Tällaisina hetkinä tajuaa, miten median Venäjä on eri asia kuin Venäjä koko laajuudessaan.

”On eri kansoja ja erilaisia ihmisiä erilaisissa paikoissa. Meidän Venäjä-kuvamme keskittyy Putiniin, Moskovaan ja Pietariin, mutta on ollut hurjaa kokea, kuinka laaja tämä maa on, ja kuinka paljon on erilaisia mielenkiintoisia juttuja.”

Erkka Mikkonen

 

Syntynyt 1982 Elimäellä.

Suomen Pietarin pääkonsulaatin tiedottaja 2010 – 2012.

Ylen Moskovan-toimittaja vuodesta 2012 alkaen.

Harrastaa muun muassa matkailua, valokuvausta ja urheilua.

Propagandaa ja laatua

Ylen Erkka Mikkosen mukaan länsimainen käsitys venäläisen median tilasta on pääosin aivan oikea. Isot tiedotusvälineet on valjastettu propagandan palvelukseen.

”Televisiossa on vain yksi tai kaksi kanavaa jotka eivät ole valtion hallussa. Laadukas DozhdTV ei edes näy keskivertokatsojalle, ja pääkanavilla propagandan määrä on tosi iso.”

Jos televisio unohdetaan, tilanne ei sentään ole aivan näin lohduton, Mikkonen sanoo.

”Netissä on useita laadukkaita riippumattomia toimijoita ja iso kirjo venäjänkielistä, laadukasta mediaa, esimerkiksi Riiasta käsin toimiva Meduza.”

Mikkonen huomauttaa, että Suomessa on totuttu siihen, että tiedotusvälineiden näkökulma tiettyyn uutiseen on melkein poikkeuksetta kaikilla sama tai ainakin samansuuntainen.

”Kaikilla on ikään kuin sama sapluuna, jonka avulla uutinen kirjoitetaan. Kun katsoo Venäjän nettimediaa, se on monipuolisempi. Sieltä niitä vaihtoehtoja löytyy jos on aikaa ja halua etsiä.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta