Infograafikon anatomia

JOURNALISTI
18.8.2017

Janne Salomaa, teksti
Hannu Kyyriäinen, kuva

Oma tiedonhaku on tärkeä osa graafikko Hannu Kyyriäisen työtä.

Isä oli Kauhavalla kasvaneelle Hannu Kyyriäiselle lapsuuden sankareista suurin. Isä oli taitava piirtäjä, ja poika halusi olla yhtä hyvä. Kyyriäinen piirsi ensimmäiset sarjakuvansa jo päiväkoti-ikäisenä, ja ala-asteen loppupuolella hän alkoi tehdä harjoituksia taideoppikirjoista.

Lukion ja armeijan jälkeen Kyyriäinen pääsi Lapin yliopistoon opiskelemaan graafista suunnittelua. Sieltä hänen tiensä vei ensin Kalevaan, sitten Aamulehteen ja vuonna 2010 Suomen Kuvalehteen.

Journalistin Omakuvan pohjaksi Kyyriäinen otti Leonardo Da Vincin Vitruviuksen miehen.

”Viittaus on vähän klisee, mutta toisaalta se on ihmisille tunnistettava. Da Vincin tarkoituksena oli löytää geometria ihmisen anatomiasta, ja itselläni oli mielessä jonkinlainen infograafikon anatomia. Verrattuna Vitruviukseen minulla on kuitenkin kämmenen verran liian pitkät kädet ja aivan liian pitkät jalat.”

Graafikon työssä pitkillä raajoilla ei ole juuri merkitystä, mutta miekkailuharrastuksessa ne antavat etua.

 

Kuvan ympärillä Kyyriäinen esittelee muun muassa muuttohistoriansa, työtiiminsä ja neuvolakorttiin pohjautuvan kasvukäyränsä. Hän myös teetti grafiikkaa varten pikamittauksen kehonsa koostumuksesta.

Mittauksen ajatuksena oli paitsi tuoda huumoria visualisointiin myös hankkia uutta tietoa. Kyyriäinen ei koosta grafiikoitaan pelkästään toimittajien etsimistä tiedoista vaan kerää informaatiota myös itse.

”Hyvä puoli tällaisissa projekteissa on, että pääsen vaikuttamaan enemmän aineistoon. Grafiikkaan tarvitaan usein paljon yksityiskohtaista tietoa vaikkapa siitä, millainen joku auto tai laiva on.”

Huono puoli kokonaan omissa projekteissa on, että piirtämiseen jää vähemmän aikaa. Yleensä Kyyriäinen työskenteleekin työparina toimittajan kanssa.

”Parasta on, jos pääsee alusta asti mukaan ideoimaan grafiikkaa, jolloin voi heti tuoda omaa ammattitaitoansa mukaan. Graafikolla on usein näkemys siitä, mikä on sopivan kokoinen rajaus grafiikan aineistoon ja mitä ylipäätään kannattaa tehdä grafiikkana vai kannattaako visualisointi tilata kuvittajalta.”

Uuden projektin aloitusta Kyyriäinen pitää työnsä kohokohtana.

”Siinä vaiheessa kaikki tuntuu olevan vielä mahdollista. Rajoitukset tulevat vasta, kun aletaan kerätä aineistoa.”

Valmiit työt Kyyriäinen mieluiten piilottaa pariksi viikoksi silmistään.

”Pienen tauon jälkeen ainakin osa töistä alkaa uudelleen näyttää omasta mielestä hyviltä.”

 

Lähteet: Leonardo da Vincin Vitruviuksen mies, Kehonkoostumusmittaus InBody 770 -laitteella, Veikko ja Sirpa Kyyriäisen arkisto. 



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta