Hur många bärs på ett grävjobb?

JOURNALISTI
18.8.2017

Magnus Londen, text

magnus.londen@gmail.com

Skribenten är frilansjournalist och författare från Helsingfors.

En värld med endast annonser och så kallade ”sponsorerade inlägg” är den tommaste av världar, skriver Magnus Londen.

Ponera att jag vill göra en Facebook-annons riktad till ”Personer som har visat intresse för eller gillar sidor relaterade till Grävande journalistik” (Facebooks formulering).

Hur många sådana personer finns det i världen? Alla älskar ju gediget journalistiskt hantverk, avslöjanden baserade på fakta, grävande som rättar till oförrätter, eller hur?

Tja, enligt Facebook finns det exakt 10 513 840 stycken dylika individer i nätverket.

Cirka fem promille av Facebooks två miljarder användare är alltså definierade som intresserade av gediget journalistiskt hantverk.

Är det mycket eller lite?

Här behövs perspektiv. Låt oss jämföra:

Enligt Facebook finns det 729 miljoner som är intresserade av ”livet” (jag hade i och för sig hoppats på ett större intresse för livet).

Knappt över en miljard är intresserad av ”film”.

Över 1,1 miljarder är intresserade av ”mat och dryck”.

Oj då. Men intresset för grävande journalistik måste ju i proportion vara högre i nordiska demokratier, i samhällen där medvetna och taggade medborgare bor, där vi är kritiska och upplysta... visst är det så? Snälla.

 

Enligt Facebook spårningar finns det 3 000 fans av grävande journalistik i Finland – du som läser detta är förresten med relativt stor sannolikhet en av dem.

Man kan förstås tänka brett och räkna in även dem som är intresserade av grävmaskiner. De är nämligen tre gånger fler. Men låt oss inte förleda oss själva. Faktum kvarstår. Tre tusen.

Igen krävs här lite perspektiv. Eftersom jag själv tycker om, förutom grävande, även god bärs jämförde jag med antalet intressenter i subkulturen kring denna rusdryck:

Intressen > Mat och dryck > Alkoholhaltiga drycker > Öl.

Resultat: På varenda en som aktivt diggar grävande journalistik i Finland går det, enligt FB, fler än sjuttio som har bische som ett av sina livsintressen.

Sjuttio bärs på en bra juttu, liksom.

Sjuttio bärs på en bra juttu. I den formuleringen gömmer sig sanningen för dagens medielandskap. Öl och grävmaskiner, musik och film – det är konsumtion och därför intressant för alla som producerar något som det går att annonsera för.

 

Tidigare kunde och skulle de där grävande artiklarna i gammelmedia blandas med annonser för till exempel just grävmaskiner. Men i dag behöver maskinannonserna inte längre det journalistiska grävandet, det räcker med en nätannons som talar direkt till fansen.

Och därmed kollapsar gammelmedias ekonomi.

Så det är dags att ge upp? Att i stället halsa sjutti bärs? Eller köpa en grävmaskin?

Det lättaste svaret är ja! Ge upp!

Men det rättaste svaret, tycker jag, är nej! Kämpa på, men var smart, anpassa, förbättra, förändra.

En värld med endast annonser och så kallade ”sponsorerade inlägg” är den tommaste av världar. Därför påstår jag att både annonsörer och konsumenter förr eller senare kommer att tröttna.

Och vem vet, det kan ju vara ett avslöjande grävjobb som förändrar allt.

... Bara annonsen för jobbet når ut till fler än 3 000 hardcore-fans i Finland.



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta