Takasivu

JOURNALISTI
18.8.2017

Manu Marttinen, teksti
Jari Peltonen, kuvitus

Provokatiivisia huomioita.

Löylyssä ja läpällä!

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen käynnisti kesäkolumnillaan 23. heinäkuuta lehtienvälisen taistelun, josta ei vaiheita, roiskeita eikä lukijoiden kokemaa myötähäpeää puuttunut.

Päätoimittaja Jokinen päätyi pohdinnoissaan siihen lopputulemaan, että suomalainen saunakulttuuri korahtelee jo kuoleman lähestyessä, vaikka hieman kiviä kääntelemällä olisi voinut päätyä päinvastaiseenkin päätelmään.

Jostain syystä Helsingissä ilmestyvä sanomalehti Helsingin Sanomat provosoitui Jokisen pohdinnoista niin paljon, että lähti useamman jutun voimin kirjoittamaan paikallisesta saunakulttuurista.

Ensin Hesari julkaisi 25. heinäkuuta seikkaperäisen reportaasin Sompasaunasta. Jutussa todettiin muun muassa, että oikeastaan juuri Sompasaunan ansiosta Suomi on saunomisen suurvalta. Jo seuraavana päivänä sama sauna oli kuitenkin muuttunut seksuaalisen häirinnän pesäkkeeksi, jossa tunnelma on ”päällekäyvä ja likainen”.

Noin viikko Jokisen kirjoituksen jälkeen HS:n toimittaja puolestaan todisteli datajournalismin voimin ”tamperelaisen paikallislehden” päätoimittajan olevan väärässä, ja että ”saunakulttuuri voi Helsingissä paremmin kuin pitkään aikaan” (HS 29. heinäkuuta).

Ja kuin hiipuvat löylyt, tämäkin keskustelu päättyi suomalaiskansallisen latteasti ”läppäähän se vain oli” -argumenttiin. Eihän tässä nyt lehtijuttuja tosissaan kirjoitella, huumorillahan minä vaan.

”Olen syvästi huolissani paitsi suomalaisen saunakulttuurin heikkenemisestä myös huumorin kuolemasta julkisessa keskustelussa”, Jokinen kirjoitti (HS 1. elokuuta).

Manu Marttinen

 

Alfatoimittaja kirveensä varressa

Samoihin aikoihin, kun Hesari ja Aamulehti vihtoivat toisiaan harmpaat irvessä ja Sompasauna muuttui suttuiseksi pervosaunaksi, ilmestyi apajille myös Ilta-Sanomien paljastavan journalismin erikoisreportteri.

Toimittaja päätyi juttukeikallaan hakkaamaan halkoja ilkosillaan ja kirjoittamaan aiheesta noin kolmasosan koko juttunsa mitasta, tähän tyyliin:

”Koska saunojat pyörittävät Sompasaunan toimintaa itse, on oikeus ja kohtuus, että myös toimittaja ottaa kirveen käteen ja pilkkoo puita. Saunan jälkeen tietenkin alasti.”

”Toisaalta saan varmaan myös syyttää ihan itseäni, kun tartuin alasti munasillani kirveeseen alfa-viikingin elkein. Olisihan niitä puita voinut pilkkoa vaatteetkin päällä.”

”Tilanne on ehkä ennemmin huvittava, tavallaan jopa imarteleva, mutta ennen kaikkea hämmentävä. Kun samainen tyyppi kehuu vielä miehuuteni mittoja, vastaan puoliksi kiusaantuneen kiitoksen ja sanon kasvattaneeni sen ihan itse.”

Siis hetkonen! Toimittajahan kirjoitti juttuunsa, että hänellä on iso penis.

Liekö kyse toimituksen sisäisestä vedonlyönnistä, siis että mitä kaikkea juttuihin voi kesän aikana ujuttaa, vai mistä? Ainakin perinteiset sananmuunnostempaukset tämä hämmentävä avautuminen voittaa mennen tullen.

Jutusta ei käy ilmi, missä vaiheessa tai vaatetuksessa toimittaja haastatteli jutun otsikkoon päätynyttä henkilöä. ”IS kävi Sompasaunan löylyissä – Jenna, 28: ”Kuljen täällä bikineissä, se tekee olostani turvallisemman.”

Manu Marttinen



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta