Kollegojen seurassa. Viestijöiden työnkuvat ovat nykyisin monipuolisia, kertoo Procomin toimitusjohtaja Elina Melgin. Järjestö kokoontui kesäkuun alussa Procom-päivään Helsinkiin.

Viestintäala houkuttelee yhä toimittajia

Kustannustoiminta kasvaa

Media-alan kasvu nojaa etenkin kustannustoimintaan. Medialiiton mukaan eniten kasvavat journalistisen liiketoiminnan ulkopuoliset osa-alueet.

Journalistiliitto selvittää parhaillaan freelancereiden ansioiden kehitystä tutkimuksella, johon toivotaan vielä lisää vastauksia.

JOURNALISTI
16.6.2017

Marja Honkonen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Mediatalojen orastava kasvu ei vielä näy journalistien työllisyydessä.

Media-alan talous kasvoi alkuvuodesta odotuksia paremmin. Medialiiton toukokuun talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia, kun vielä helmikuussa arvioitiin, ettei alkuvuodesta tulisi kasvua lainkaan.

Journalistien työtilanteessa kasvu ei vielä näy. Toukokuun lopussa Journalistiliiton jäsenistä työttömänä oli 7,7 prosenttia, kun samaan aikaan viime vuonna työttömiä oli käytännössä saman verran, 7,5 prosenttia.

Media-alan avoimista työpaikoista ei ole tarkkaa tilastoa. Medialiiton ekonomisti Elias Erämaja arvioi kuitenkin Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tietojen perusteella, että alan avoimien työpaikkojen trendi kasvaisi hitusen siinä, missä liikevaihtokin.

Käänne olisi tervetullut. Viime vuosi ei anna aihetta juhlaan, vaikka talous alkoi silloin jo elpyä.

”Karkeasti ottaen vuosi 2016 näytti vielä työllisyyden kannalta vuotta 2015 heikommalta, kun jonkinlainen suhdannekäänne ajoittui kesään 2016”, Erämaja sanoo.

 

Työnantajilla on journalistihakijoissa valinnanvaraa. Esimerkiksi Alma Media -konsernissa yhtä työpaikkaa hakee keskimäärin noin 35 hakijaa. Konsernin henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen kertoo, että määrät vaihtelevat suuresti työpaikasta riippuen. Tavallisiin toimittajanpaikkoihin hakijoita on tarjolla paljon.

”Kun toimittajarooliin yhdistyy teknisen ja digiosaamisen vaatimuksia, haku vaikeutuu”, Juvonen sanoo.

Sama pätee esimerkiksi talouden tai tekniikan alan erikoistoimittajiin.

Alma-konsernin toimituksissa on kuuden viime kuukauden aikana ollut auki 35 tehtävää. Toimitusten väkimäärä ei kuitenkaan ole kasvanut. Osa tehtävistä on Juvosen mukaan ollut uusia, mutta niiden taustalla on usein esimerkiksi eläköityminen jostain toisesta roolista. Määräaikaisia tehtävistä on ollut kolmannes.

Lisäksi Alma palkkasi noin 110 kesätoimittajaa vuosilomasijaisiksi. Näihin tehtäviin haki Juvosen mukaan keskimäärin reilut 100 hakijaa per toimitus.

Työvoiman tarjonnasta huolimatta Almassa halutaan houkutella parhaita osaajia. ”Bussipysäkillä on työnhakijoita jonoksi” -ajattelu on vierasta, Juvonen vakuuttaa.

 

Media-alan kasvua varjostaa edelleen laskeva mainosmyynti. Eniten mainontaa vähensi vähittäiskauppa. Markkinointi&Mainonta kertoi kesäkuun alussa esimerkiksi S-ryhmän siirtäneen painopisteen kauppapaikkojen brändäämiseen.

Viestintäpuoli on jo vuosia houkutellut enenevästi toimittajia. Viestintäalan ammattilaisten järjestön ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin arvioi, että työpaikkailmoittelu heidän kauttaan on lisääntynyt. Sitä selittää osaltaan esimerkiksi suorahakujen avautuminen, mutta myös se, että viestijöitä palkataan aiempaa enemmän.

Samalla viestijöiden toimenkuvat monipuolistuvat. Vuonna 2015 tehdyssä Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän päätehtävänsä organisaatiossa oli sisällöntuotanto ja seuranta.

”Tämä kuvastaa hyvin mediamurrosta. Moni tiedottaja tekee sisältöä, mutta eri kohderyhmälle ja eri mediaan kuin toimittajat”, Melgin sanoo.

Tutkimuksessa 14 prosenttia vastaajista kertoi vaihtaneensa viestintätehtäviin suoraan mediasta. Melgin arvioi, että loikka on helpompi tehdä toimittajasta tiedottajaksi, ei tiedottajasta toimittajaksi.

Aihe on herkkä: Myös viestinnän työpaikoista käydään kovaa kilpailua. Toisaalta ”aidan toiselle puolelle” vaihtaminen herättää tunteita.

”Tulevaisuudessa raja ei kenties ole niin jyrkkä, kun alan korkeakoulutus muokkautuu joustavamman työelämän tarpeisiin”, Melgin sanoo.

Kustannustoiminta kasvaa

Media-alan kasvu nojaa etenkin kustannustoimintaan. Medialiiton mukaan eniten kasvavat journalistisen liiketoiminnan ulkopuoliset osa-alueet.

Journalistiliitto selvittää parhaillaan freelancereiden ansioiden kehitystä tutkimuksella, johon toivotaan vielä lisää vastauksia.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta