Kollegojen seurassa. Viestijöiden työnkuvat ovat nykyisin monipuolisia, kertoo Procomin toimitusjohtaja Elina Melgin. Järjestö kokoontui kesäkuun alussa Procom-päivään Helsinkiin.

Viestintäala houkuttelee yhä toimittajia

Kustannustoiminta kasvaa

Media-alan kasvu nojaa etenkin kustannustoimintaan. Medialiiton mukaan eniten kasvavat journalistisen liiketoiminnan ulkopuoliset osa-alueet.

Journalistiliitto selvittää parhaillaan freelancereiden ansioiden kehitystä tutkimuksella, johon toivotaan vielä lisää vastauksia.

JOURNALISTI
16.6.2017

Marja Honkonen, teksti
Sampo Korhonen, kuva

Mediatalojen orastava kasvu ei vielä näy journalistien työllisyydessä.

Media-alan talous kasvoi alkuvuodesta odotuksia paremmin. Medialiiton toukokuun talouskatsauksen mukaan alan liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia, kun vielä helmikuussa arvioitiin, ettei alkuvuodesta tulisi kasvua lainkaan.

Journalistien työtilanteessa kasvu ei vielä näy. Toukokuun lopussa Journalistiliiton jäsenistä työttömänä oli 7,7 prosenttia, kun samaan aikaan viime vuonna työttömiä oli käytännössä saman verran, 7,5 prosenttia.

Media-alan avoimista työpaikoista ei ole tarkkaa tilastoa. Medialiiton ekonomisti Elias Erämaja arvioi kuitenkin Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tietojen perusteella, että alan avoimien työpaikkojen trendi kasvaisi hitusen siinä, missä liikevaihtokin.

Käänne olisi tervetullut. Viime vuosi ei anna aihetta juhlaan, vaikka talous alkoi silloin jo elpyä.

”Karkeasti ottaen vuosi 2016 näytti vielä työllisyyden kannalta vuotta 2015 heikommalta, kun jonkinlainen suhdannekäänne ajoittui kesään 2016”, Erämaja sanoo.

 

Työnantajilla on journalistihakijoissa valinnanvaraa. Esimerkiksi Alma Media -konsernissa yhtä työpaikkaa hakee keskimäärin noin 35 hakijaa. Konsernin henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen kertoo, että määrät vaihtelevat suuresti työpaikasta riippuen. Tavallisiin toimittajanpaikkoihin hakijoita on tarjolla paljon.

”Kun toimittajarooliin yhdistyy teknisen ja digiosaamisen vaatimuksia, haku vaikeutuu”, Juvonen sanoo.

Sama pätee esimerkiksi talouden tai tekniikan alan erikoistoimittajiin.

Alma-konsernin toimituksissa on kuuden viime kuukauden aikana ollut auki 35 tehtävää. Toimitusten väkimäärä ei kuitenkaan ole kasvanut. Osa tehtävistä on Juvosen mukaan ollut uusia, mutta niiden taustalla on usein esimerkiksi eläköityminen jostain toisesta roolista. Määräaikaisia tehtävistä on ollut kolmannes.

Lisäksi Alma palkkasi noin 110 kesätoimittajaa vuosilomasijaisiksi. Näihin tehtäviin haki Juvosen mukaan keskimäärin reilut 100 hakijaa per toimitus.

Työvoiman tarjonnasta huolimatta Almassa halutaan houkutella parhaita osaajia. ”Bussipysäkillä on työnhakijoita jonoksi” -ajattelu on vierasta, Juvonen vakuuttaa.

 

Media-alan kasvua varjostaa edelleen laskeva mainosmyynti. Eniten mainontaa vähensi vähittäiskauppa. Markkinointi&Mainonta kertoi kesäkuun alussa esimerkiksi S-ryhmän siirtäneen painopisteen kauppapaikkojen brändäämiseen.

Viestintäpuoli on jo vuosia houkutellut enenevästi toimittajia. Viestintäalan ammattilaisten järjestön ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin arvioi, että työpaikkailmoittelu heidän kauttaan on lisääntynyt. Sitä selittää osaltaan esimerkiksi suorahakujen avautuminen, mutta myös se, että viestijöitä palkataan aiempaa enemmän.

Samalla viestijöiden toimenkuvat monipuolistuvat. Vuonna 2015 tehdyssä Viestinnän ammattilaiset -tutkimuksessa 55 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän päätehtävänsä organisaatiossa oli sisällöntuotanto ja seuranta.

”Tämä kuvastaa hyvin mediamurrosta. Moni tiedottaja tekee sisältöä, mutta eri kohderyhmälle ja eri mediaan kuin toimittajat”, Melgin sanoo.

Tutkimuksessa 14 prosenttia vastaajista kertoi vaihtaneensa viestintätehtäviin suoraan mediasta. Melgin arvioi, että loikka on helpompi tehdä toimittajasta tiedottajaksi, ei tiedottajasta toimittajaksi.

Aihe on herkkä: Myös viestinnän työpaikoista käydään kovaa kilpailua. Toisaalta ”aidan toiselle puolelle” vaihtaminen herättää tunteita.

”Tulevaisuudessa raja ei kenties ole niin jyrkkä, kun alan korkeakoulutus muokkautuu joustavamman työelämän tarpeisiin”, Melgin sanoo.

Kustannustoiminta kasvaa

Media-alan kasvu nojaa etenkin kustannustoimintaan. Medialiiton mukaan eniten kasvavat journalistisen liiketoiminnan ulkopuoliset osa-alueet.

Journalistiliitto selvittää parhaillaan freelancereiden ansioiden kehitystä tutkimuksella, johon toivotaan vielä lisää vastauksia.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta