Työkalut tilanteen mukaan

Heiltä kysyimme

Timo Kämäräinen on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava verkkotuottaja.

Teemu Rauhala on Keskisuomalaisen vs. sähköisten sisältöjen tuottaja.

Anne Leppäjärvi on Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja ja ohjaa verkkomedia Tuiman tekoa.

Heli Keskinen on Valkeakosken Sanomien toimituksen esimies.

Pekka Nykänen on Lääkärilehden päätoimittaja ja Journalistin analytiikkaopas -blogin kirjoittaja.

Juttua varten on haastateltu myös Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtajaa Kirsi Hakaniemeä.

JOURNALISTI
16.6.2017

Nina Erho, teksti
Johanna Sarajärvi, kuvitus

Verkkoanalytiikka auttaa tekemään lukijoita kiinnostavia juttuja ja tavoittamaan heidät. Se ei kuitenkaan keksi oivaltavia juttuaiheita tai tee journalistista valintaa, sanovat toimitusten verkkogurut Journalistin kyselyssä.

Mitä työkaluja käytätte ja mitä ne kertovat?

”Ylen omalla Dashboardilla voi katsoa yksittäisen jutun keskimääräisen lukuajan tai lukijoiden sukupuolijakauman. Palvelu kertoo myös, kuinka hyvin tavoitamme suomalaisia viikkotasolla. Chartbeat näyttää, mitä verkkopalvelussa tapahtuu reaaliajassa ja miten asiakkaat siellä liikkuvat.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Cxense kertoo, paljonko eri jutut keräävät sivulatauksia eri aikajänteillä, milloin juttuja on klikattu, mitä kautta liikenne on tullut, missä suhteessa juttuja on luettu eri välineillä ja kauanko lukijat ovat viettäneet aikaa niiden parissa.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Google Analytics kertoo, luetaanko juttua ja kuinka pitkään, millä laitteilla juttuihin tullaan sisään, miltä alustalta, mihin aikaan.” (Anne Leppäjärvi, HaagaHelia)

”Seuraamme Google Analyticsillä viikko- ja päiväkävijöitä ja reaaliaikaista tilannetta koko ajan. Alman omalla työkalulla näemme esimerkiksi sen, mikä vetää muissa lehdissä. Lisäksi seuraamme TNS Metrixistä muiden lehtien kävijämääriä ja Facebookista omien jakojen menestymistä.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Seuraamme Google Analyticsilla jäsenten käyntejä ja käyntien tuottamia sivunlatauksia. Samoin luetuimpia juttuja.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Mitkä ovat tiedoista hyödyllisimmät?

”Toimittajaa usein kiinnostaa eniten, kuinka paljon juttua on luettu. Koko palvelun kannalta oleellisempaa on, tavoitammeko suomalaiset tavoitteidemme mukaisesti.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Päivittäisessä tekemisessä tärkeintä on tieto siitä, mitä juttuja luetaan eniten juuri nyt.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Tieto, että sisältöömme tullaan vahvasti sisään nimenomaan Facebookin kautta. Se tarkoittaa lisäpanostuksia Facebookiin mutta myös valintaa: Onko tämä ok meille? Mitä muuta haluamme?” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Päivittäiset kävijä- ja sivulatausmäärät ohjaavat suunnitteluamme paljon. Jokapäiväisessä työssä eniten hyötyä on reaaliaikaisten kävijöiden seuraamisesta. Sen avulla pysymme jatkuvasti lukijoiden pulssilla.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Se, mistä jäsenet sivullemme tulevat. Tärkeimmät lähteet ovat uutiskirje ja Facebook.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Miten analytiikka vaikuttaa toimitustyöhön?

”Se voi esimerkiksi auttaa hoksaamaan, että jutun otsikkoa pitää parantaa. Keskimääräinen luettu osuus kertoo, pitikö pitkä juttu lukijan otteessaan.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Tieto luetuimmista jutuista vaikuttaa siihen, mitä kannattaa pitää etusivulla näkyvästi ja mistä tehdään jatkojuttuja. Teemme silti etusivun juttupainotusta paljolti perinteisten uutiskriteerien perusteella.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Tietojen valossa mietimme, millaista journalismia haluamme tehdä, mitä juuri meidän kannattaa tehdä ja miten saamme isomman yleisön.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Jos kävijöitä ei ole, jotain pitää tehdä. Jos joku aihe vetää hyvin, tehdään jatkojuttua. Facebookin analytiikka opettaa, mitä kannattaa jakaa ja millaisilla saatteilla.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Se ohjaa työn oikeaan kohtaan. Koska suurin osa kävijöistämme tulee uutiskirjeestä ja Facebookista, laitamme paukut aihevalintojen lisäksi uutiskirjeen pääotsikoihin ja some-jakojen houkuttelevuuteen. Emme kuitenkaan hae klikkiaiheita tai popularisoi tiedettä.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Onko analytiikka journalismin tuho vai pelastus?

”Pelastus on tietenkin oikeampi vaihtoehto. Analy-tiikka ei kuitenkaan keksi oivaltavia juttuaiheita tai tee journalistista valintaa puolestamme.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Parhaimmillaan se auttaa toimituksia tekemään kiinnostavaa sisältöä. Jos toimitukset unohtavat perinteiset journalismin arvot klikkejä metsästettäessä, se voi olla tuho.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Pelastus! Sisältövalinnat tehdään journalistisin perustein, mutta verkkoanalytiikka auttaa viemään sisällön yleisön luo.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Se auttaa tarjoamaan kiinnostavia juttuja ja palveluja. Silti emme tee ’halpoja juttuja’, vaan pysymme kiinni aidossa journalismissa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Kyse on siitä, miten asiat paketoidaan kiinnostavasti.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Vain analytiikan ehdoilla journalismia on mahdollista jatkossa harjoittaa, kun taloudelliset reunaehdot kiristyvät. Journalismi muuttuu aina ajassa. Onko analytiikan tuoma suunta hyvä vai huono, on makuasia.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Paras oivallus analytiikasta?

”Viime vuosien suurimpia muutoksia on ollut se, että vaihdoimme ajan tärkeimmäksi mittariksemme. Se on tuottanut lukuisia oivalluksia siitä, miten voimme tehdä parempia juttuja ja videoita.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Ei pidä sekoittaa toimituksellisia sisältövalintoja ja sitä, että voidaan valita fiksuimmat tavat ja ajat tavoittaa yleisö. Toimitukset osaavat hyödyntää upeilla tavoilla dataa journalistisessa sisällössä. Miksi ei siis myös sen muotojen sekä työprosessin kehittämisessä.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Printtiä kirjoittaessamme tiedämme vain harvoin, miten jutut vastaanotetaan. Nyt saamme olla jatkuvassa yhteydessä lukijoihimme ja saamme heistä paljon hyödyllistä tietoa. Sen avulla voimme jalostaa journalismiamme entistä terävämmäksi ja kiinnostavammaksi.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Ymmärrä oikein. Mikään ei ole tyhmempää kuin ohjata toimintaa teknisistä syistä väärillä luvuilla. Tai luvuista tehdyillä väärillä tulkinnoilla.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)

Heiltä kysyimme

Timo Kämäräinen on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava verkkotuottaja.

Teemu Rauhala on Keskisuomalaisen vs. sähköisten sisältöjen tuottaja.

Anne Leppäjärvi on Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja ja ohjaa verkkomedia Tuiman tekoa.

Heli Keskinen on Valkeakosken Sanomien toimituksen esimies.

Pekka Nykänen on Lääkärilehden päätoimittaja ja Journalistin analytiikkaopas -blogin kirjoittaja.

Juttua varten on haastateltu myös Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtajaa Kirsi Hakaniemeä.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta