Työkalut tilanteen mukaan

Verkkoanalytiikka auttaa tekemään lukijoita kiinnostavia juttuja ja tavoittamaan heidät. Se ei kuitenkaan keksi oivaltavia juttuaiheita tai tee journalistista valintaa, sanovat toimitusten verkkogurut Journalistin kyselyssä.

Heiltä kysyimme

Timo Kämäräinen on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava verkkotuottaja.

Teemu Rauhala on Keskisuomalaisen vs. sähköisten sisältöjen tuottaja.

Anne Leppäjärvi on Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja ja ohjaa verkkomedia Tuiman tekoa.

Heli Keskinen on Valkeakosken Sanomien toimituksen esimies.

Pekka Nykänen on Lääkärilehden päätoimittaja ja Journalistin analytiikkaopas -blogin kirjoittaja.

Juttua varten on haastateltu myös Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtajaa Kirsi Hakaniemeä.

JOURNALISTI
16.6.2017

Nina Erho, teksti
Johanna Sarajärvi, kuvitus

Mitä työkaluja käytätte ja mitä ne kertovat?

”Ylen omalla Dashboardilla voi katsoa yksittäisen jutun keskimääräisen lukuajan tai lukijoiden sukupuolijakauman. Palvelu kertoo myös, kuinka hyvin tavoitamme suomalaisia viikkotasolla. Chartbeat näyttää, mitä verkkopalvelussa tapahtuu reaaliajassa ja miten asiakkaat siellä liikkuvat.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Cxense kertoo, paljonko eri jutut keräävät sivulatauksia eri aikajänteillä, milloin juttuja on klikattu, mitä kautta liikenne on tullut, missä suhteessa juttuja on luettu eri välineillä ja kauanko lukijat ovat viettäneet aikaa niiden parissa.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Google Analytics kertoo, luetaanko juttua ja kuinka pitkään, millä laitteilla juttuihin tullaan sisään, miltä alustalta, mihin aikaan.” (Anne Leppäjärvi, HaagaHelia)

”Seuraamme Google Analyticsillä viikko- ja päiväkävijöitä ja reaaliaikaista tilannetta koko ajan. Alman omalla työkalulla näemme esimerkiksi sen, mikä vetää muissa lehdissä. Lisäksi seuraamme TNS Metrixistä muiden lehtien kävijämääriä ja Facebookista omien jakojen menestymistä.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Seuraamme Google Analyticsilla jäsenten käyntejä ja käyntien tuottamia sivunlatauksia. Samoin luetuimpia juttuja.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Mitkä ovat tiedoista hyödyllisimmät?

”Toimittajaa usein kiinnostaa eniten, kuinka paljon juttua on luettu. Koko palvelun kannalta oleellisempaa on, tavoitammeko suomalaiset tavoitteidemme mukaisesti.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Päivittäisessä tekemisessä tärkeintä on tieto siitä, mitä juttuja luetaan eniten juuri nyt.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Tieto, että sisältöömme tullaan vahvasti sisään nimenomaan Facebookin kautta. Se tarkoittaa lisäpanostuksia Facebookiin mutta myös valintaa: Onko tämä ok meille? Mitä muuta haluamme?” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Päivittäiset kävijä- ja sivulatausmäärät ohjaavat suunnitteluamme paljon. Jokapäiväisessä työssä eniten hyötyä on reaaliaikaisten kävijöiden seuraamisesta. Sen avulla pysymme jatkuvasti lukijoiden pulssilla.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Se, mistä jäsenet sivullemme tulevat. Tärkeimmät lähteet ovat uutiskirje ja Facebook.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Miten analytiikka vaikuttaa toimitustyöhön?

”Se voi esimerkiksi auttaa hoksaamaan, että jutun otsikkoa pitää parantaa. Keskimääräinen luettu osuus kertoo, pitikö pitkä juttu lukijan otteessaan.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Tieto luetuimmista jutuista vaikuttaa siihen, mitä kannattaa pitää etusivulla näkyvästi ja mistä tehdään jatkojuttuja. Teemme silti etusivun juttupainotusta paljolti perinteisten uutiskriteerien perusteella.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Tietojen valossa mietimme, millaista journalismia haluamme tehdä, mitä juuri meidän kannattaa tehdä ja miten saamme isomman yleisön.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Jos kävijöitä ei ole, jotain pitää tehdä. Jos joku aihe vetää hyvin, tehdään jatkojuttua. Facebookin analytiikka opettaa, mitä kannattaa jakaa ja millaisilla saatteilla.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Se ohjaa työn oikeaan kohtaan. Koska suurin osa kävijöistämme tulee uutiskirjeestä ja Facebookista, laitamme paukut aihevalintojen lisäksi uutiskirjeen pääotsikoihin ja some-jakojen houkuttelevuuteen. Emme kuitenkaan hae klikkiaiheita tai popularisoi tiedettä.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Onko analytiikka journalismin tuho vai pelastus?

”Pelastus on tietenkin oikeampi vaihtoehto. Analy-tiikka ei kuitenkaan keksi oivaltavia juttuaiheita tai tee journalistista valintaa puolestamme.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Parhaimmillaan se auttaa toimituksia tekemään kiinnostavaa sisältöä. Jos toimitukset unohtavat perinteiset journalismin arvot klikkejä metsästettäessä, se voi olla tuho.” (Teemu Rauhala, KSML)

”Pelastus! Sisältövalinnat tehdään journalistisin perustein, mutta verkkoanalytiikka auttaa viemään sisällön yleisön luo.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Se auttaa tarjoamaan kiinnostavia juttuja ja palveluja. Silti emme tee ’halpoja juttuja’, vaan pysymme kiinni aidossa journalismissa ja yhteiskunnallisissa asioissa. Kyse on siitä, miten asiat paketoidaan kiinnostavasti.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Vain analytiikan ehdoilla journalismia on mahdollista jatkossa harjoittaa, kun taloudelliset reunaehdot kiristyvät. Journalismi muuttuu aina ajassa. Onko analytiikan tuoma suunta hyvä vai huono, on makuasia.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)
 

Paras oivallus analytiikasta?

”Viime vuosien suurimpia muutoksia on ollut se, että vaihdoimme ajan tärkeimmäksi mittariksemme. Se on tuottanut lukuisia oivalluksia siitä, miten voimme tehdä parempia juttuja ja videoita.” (Timo Kämäräinen, Yle)

”Ei pidä sekoittaa toimituksellisia sisältövalintoja ja sitä, että voidaan valita fiksuimmat tavat ja ajat tavoittaa yleisö. Toimitukset osaavat hyödyntää upeilla tavoilla dataa journalistisessa sisällössä. Miksi ei siis myös sen muotojen sekä työprosessin kehittämisessä.” (Anne Leppäjärvi, Haaga-Helia)

”Printtiä kirjoittaessamme tiedämme vain harvoin, miten jutut vastaanotetaan. Nyt saamme olla jatkuvassa yhteydessä lukijoihimme ja saamme heistä paljon hyödyllistä tietoa. Sen avulla voimme jalostaa journalismiamme entistä terävämmäksi ja kiinnostavammaksi.” (Heli Keskinen, Valkeakosken Sanomat)

”Ymmärrä oikein. Mikään ei ole tyhmempää kuin ohjata toimintaa teknisistä syistä väärillä luvuilla. Tai luvuista tehdyillä väärillä tulkinnoilla.” (Pekka Nykänen, Lääkärilehti)

Heiltä kysyimme

Timo Kämäräinen on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava verkkotuottaja.

Teemu Rauhala on Keskisuomalaisen vs. sähköisten sisältöjen tuottaja.

Anne Leppäjärvi on Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja ja ohjaa verkkomedia Tuiman tekoa.

Heli Keskinen on Valkeakosken Sanomien toimituksen esimies.

Pekka Nykänen on Lääkärilehden päätoimittaja ja Journalistin analytiikkaopas -blogin kirjoittaja.

Juttua varten on haastateltu myös Keskisuomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtajaa Kirsi Hakaniemeä.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta