Markkinointiviestintää vai journalismia?

Rahapeliuutisoinnissa menevat sekaisin journalismi ja markkinointiviestintä.

Journalistin ohje 16

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt ry vetoaa mediaan ja toivoo, että toimitukset linjaisivat eettiset periaatteet rahapeliuutisoinnilleen.

JOURNALISTI
16.6.2017

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Helsingin Sanomien uutinen huhtikuun lopulta vaikuttaa ihan tavalliselta jutulta. Otsikossa todetaan, että pelaaja voitti pelikoneesta 70 500 euroa kahden euron panoksella Vuosaaressa ja että kyseessä on kautta aikojen suurimpia automaattipotteja Suomessa.

Jutun viimeinen kappale kuitenkin hämmentää.

”Alkemia-pelin päävoittoja jakavia automaatteja on vain Veikkauksen omissa pelisaleissa ja peliklubeilla, joita löytyy eri puolilta Suomea. Esimerkiksi kaupoissa ja huoltoasemillakin voi kyseistä peliä pelata, mutta päävoitto on niissä liiketilasta riippuen vain 250 tai 500 euroa.”

Onko tämä journalistisesti perusteltua hyvää lukijan palvelua vai osa rahapeliyhtiö Veikkauksen yksittäisen pelin markkinointia? Sisällön puolesta vaikuttaa enemmän jälkimmäiseltä. Kappale on kopioitu sanasta sanaan Veikkauksen verkkosivulta.

 

Julkisen sanan neuvosto otti viime vuonna kantaa Veikkauksen rahapelejä käsittelevään uutisointiin. Neuvosto tuomitsi päätöksessään käytännön, jossa ”tiedotusvälineet julkaisevat Veikkauksen tuottamia nimettömiin haastatteluihin perustuvia voittajatarinoita journalismina”.

JSN antoi Iltalehdelle langettavan päätöksen kolmesta jutusta, jotka perustuivat Veikkauksen tiedotteisiin oman tiedonhankinnan sijaan.

Neuvoston mielestä yhtiö pyrki tiedotteillaan markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Julkaisemalla voittajatarinoita ilman omaa toimituksellista panosta lehti alistuu osaksi yhtiön markkinointia.

 

Veikkauksen tiedotemateriaalia päätyy edelleen uutisten aiheiksi ja sisällöiksi melko kritiikittömästi. Esimerkiksi Iltalehti julkaisi viime elokuussa jutun 28-vuotiaasta Heidistä, joka kamppaili rahahuolien kanssa ja kärsi peliriippuvuudesta.

”Nettipelistä tullut jättivoitto muutti hänen elämän suunnan. Voittonsa avulla hän haluaa auttaa muita ongelmiensa kanssa kamppailevia”, Iltalehti uutisoi.

Myös Tampereelle osunut 80 miljoonan voittopotti synnytti huhti – toukokuussa voittouutisointivyöryn, jonka aikana Veikkauk-sen pelejä ja tuotteita esiteltiin vuolaasti.

Voittotarinat ovat kuitenkin vain hyvin pieni osa todellisuutta. Jokaista voittotarinaa kohden on valtava määrä inhimillisiä trage-dioita, rahanmenetyksiä, peliriippuvuutta ja muita ongelmia, joista ei Veikkauksen tiedotteista löydy kertomuksia.

Suurin osa pelaajista ei koskaan voita mitään, mutta sijoittavat peleihin valtavia summia rahaa. Arvioiden mukaan Veikkauksen tuloista noin kolmannes kertyy peliriippuvaisilta ja muilta ongelmapelaajilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2015 suomalaisista 3,3 prosenttia eli noin 124 000 kärsi rahapeliongelmasta.

Tiedotesisältöjen päätyminen juttujen osaksi tai lähteiksi on ongelma erityisesti siksi, että lukija ei voi tietää, mikä osa jutusta on journalismia ja mikä on suoraan tiedotteesta. Se lienee viestin lähettäjän tarkoituskin.

Rahapeleistä uutisoimiselle on ymmärrettävät syynsä. Uutiset kiinnostavat lukijoita. Moni tykkää lukea tarinoita siitä, miten jättipotti muuttaa elämää. Lisäksi Veikkaus tukee yleisesti kannatettavia asioita, kuten kulttuuria ja lasten harrastamista.

Siksi se nauttii poikkeuksellisen positiivisesta julkisuudesta, varsinkin jos sitä vertaa muihin valtionyhtiöihin, kuten vaikka VR:ään.

Silti journalistin on tärkeää suhtautua normaalilla kriittisyydellä Veikkauksen tiedotteiden voittotarinoihin.

Ehkäpä näin kritiikkittömiä ”selvityksiä” emme enää saa lukea: Ilta-Sanomat uutisoi taannoin, että ”kannattaa asua K-kirjaimella alkavalla paikkakunnalla”, koska jättipotit osuvat usein Kotkaan, Kangasniemelle, Kalajoelle ja Kauhajoelle.

Journalistin ohje 16

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt ry vetoaa mediaan ja toivoo, että toimitukset linjaisivat eettiset periaatteet rahapeliuutisoinnilleen.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta