Markkinointiviestintää vai journalismia?

Journalistin ohje 16

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt ry vetoaa mediaan ja toivoo, että toimitukset linjaisivat eettiset periaatteet rahapeliuutisoinnilleen.

JOURNALISTI
16.6.2017

Manu Marttinen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Rahapeliuutisoinnissa menevat sekaisin journalismi ja markkinointiviestintä.

Helsingin Sanomien uutinen huhtikuun lopulta vaikuttaa ihan tavalliselta jutulta. Otsikossa todetaan, että pelaaja voitti pelikoneesta 70 500 euroa kahden euron panoksella Vuosaaressa ja että kyseessä on kautta aikojen suurimpia automaattipotteja Suomessa.

Jutun viimeinen kappale kuitenkin hämmentää.

”Alkemia-pelin päävoittoja jakavia automaatteja on vain Veikkauksen omissa pelisaleissa ja peliklubeilla, joita löytyy eri puolilta Suomea. Esimerkiksi kaupoissa ja huoltoasemillakin voi kyseistä peliä pelata, mutta päävoitto on niissä liiketilasta riippuen vain 250 tai 500 euroa.”

Onko tämä journalistisesti perusteltua hyvää lukijan palvelua vai osa rahapeliyhtiö Veikkauksen yksittäisen pelin markkinointia? Sisällön puolesta vaikuttaa enemmän jälkimmäiseltä. Kappale on kopioitu sanasta sanaan Veikkauksen verkkosivulta.

 

Julkisen sanan neuvosto otti viime vuonna kantaa Veikkauksen rahapelejä käsittelevään uutisointiin. Neuvosto tuomitsi päätöksessään käytännön, jossa ”tiedotusvälineet julkaisevat Veikkauksen tuottamia nimettömiin haastatteluihin perustuvia voittajatarinoita journalismina”.

JSN antoi Iltalehdelle langettavan päätöksen kolmesta jutusta, jotka perustuivat Veikkauksen tiedotteisiin oman tiedonhankinnan sijaan.

Neuvoston mielestä yhtiö pyrki tiedotteillaan markkinoimaan omia tuotteitaan ja palveluitaan. Julkaisemalla voittajatarinoita ilman omaa toimituksellista panosta lehti alistuu osaksi yhtiön markkinointia.

 

Veikkauksen tiedotemateriaalia päätyy edelleen uutisten aiheiksi ja sisällöiksi melko kritiikittömästi. Esimerkiksi Iltalehti julkaisi viime elokuussa jutun 28-vuotiaasta Heidistä, joka kamppaili rahahuolien kanssa ja kärsi peliriippuvuudesta.

”Nettipelistä tullut jättivoitto muutti hänen elämän suunnan. Voittonsa avulla hän haluaa auttaa muita ongelmiensa kanssa kamppailevia”, Iltalehti uutisoi.

Myös Tampereelle osunut 80 miljoonan voittopotti synnytti huhti – toukokuussa voittouutisointivyöryn, jonka aikana Veikkauk-sen pelejä ja tuotteita esiteltiin vuolaasti.

Voittotarinat ovat kuitenkin vain hyvin pieni osa todellisuutta. Jokaista voittotarinaa kohden on valtava määrä inhimillisiä trage-dioita, rahanmenetyksiä, peliriippuvuutta ja muita ongelmia, joista ei Veikkauksen tiedotteista löydy kertomuksia.

Suurin osa pelaajista ei koskaan voita mitään, mutta sijoittavat peleihin valtavia summia rahaa. Arvioiden mukaan Veikkauksen tuloista noin kolmannes kertyy peliriippuvaisilta ja muilta ongelmapelaajilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän selvityksen mukaan vuonna 2015 suomalaisista 3,3 prosenttia eli noin 124 000 kärsi rahapeliongelmasta.

Tiedotesisältöjen päätyminen juttujen osaksi tai lähteiksi on ongelma erityisesti siksi, että lukija ei voi tietää, mikä osa jutusta on journalismia ja mikä on suoraan tiedotteesta. Se lienee viestin lähettäjän tarkoituskin.

Rahapeleistä uutisoimiselle on ymmärrettävät syynsä. Uutiset kiinnostavat lukijoita. Moni tykkää lukea tarinoita siitä, miten jättipotti muuttaa elämää. Lisäksi Veikkaus tukee yleisesti kannatettavia asioita, kuten kulttuuria ja lasten harrastamista.

Siksi se nauttii poikkeuksellisen positiivisesta julkisuudesta, varsinkin jos sitä vertaa muihin valtionyhtiöihin, kuten vaikka VR:ään.

Silti journalistin on tärkeää suhtautua normaalilla kriittisyydellä Veikkauksen tiedotteiden voittotarinoihin.

Ehkäpä näin kritiikkittömiä ”selvityksiä” emme enää saa lukea: Ilta-Sanomat uutisoi taannoin, että ”kannattaa asua K-kirjaimella alkavalla paikkakunnalla”, koska jättipotit osuvat usein Kotkaan, Kangasniemelle, Kalajoelle ja Kauhajoelle.

Journalistin ohje 16

JO 16: Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava.

Ehkäisevän päihdetyön järjestö Ehyt ry vetoaa mediaan ja toivoo, että toimitukset linjaisivat eettiset periaatteet rahapeliuutisoinnilleen.



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta