Lähdesuoja turvattava

JOURNALISTI
16.6.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valmisteilla oleva tiedustelulakipaketti vaarantaa journalistin lähdesuojan. Lainsäädännön tavoite on laajasti hyväksytty, mutta lainvalmistelussa julki lausuttu pyrkimys lähdesuojan turvaamiseen on jäänyt aikeiden asteelle. Tältä osin lausunnolla oleva paketti kaipaa suuria säätöjä.

Lähdesuoja on sananvapauden kulmakiviä. Se takaa journalistille keinon valvoa vallankäyttöä ja tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Journalistilla on oikeus, ja moraalinen velvollisuus, pitää lähteensä salassa, jotta varmistetaan mahdollisuus penkoa arkaluontoisia aiheita.

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen vallankäytön valvonnassa lähdesuoja mahdollistaa pääsyn tärkeän tiedon ääreen: tietolähteen ei tarvitse pelätä joutuvansa painostuksen tai kostotoimien kohteeksi, kun journalisti voi sananvapauslakiin (16 §) tukeutuen ”olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot”.

Lakipaketti määrittelee kansalliseksi tiedustelupalveluksi muuntuvalle suojelupoliisille ja puolustusvoimille oikeudet tehdä tietoliikennetiedustelua. Tässä valvonnassa tiedustelua harjoittavat viranomaiset törmäävät väistämättä myös sellaisiin journalistin ja tietolähteen välisiin luottamuksellisiin viesteihin, jotka ovat lähdesuojan piirissä.

Tätä aineistoa he eivät saisi käyttää, mutta lähdesuoja vaarantuu jo siinä vaiheessa, kun viranomainen arvioi viestejä. Tieto välittyy tiedusteluviranomaiselle, kolmannelle osapuolelle, vaikka tämä poistaisi viestit seurannasta. Hänen muististaan niitä ei voi deletoida.

Tästä seuraa lisäkysymyksiä: Miten viranomainen tunnistaa lähdesuojan alaisen aineiston? Miten taataan, ettei tieduste-lussa sivuutettavaksi arvioitua tietoa käytetä aiheettomasti esitutkinnan ja oikeustoimien yhteydessä? Vastauksia on syytä odottaa ja vaatia lainvalmistelun edetessä.

Lakipaketin kirjaukset lähdesuojan alaisen materiaalin hävittämisestä ja käyttökiellosta ovat vaikeita toteuttaa ja mahdottomia valvoa. Urkinta voi tapahtua myös niin, ettei sen kohde saa asiasta tietoa. Oikeusturvasyistä journalistille pitäisi antaa täsmälliset tiedot kaikista tilanteista, joissa toimituksellista viestintää on tiedustelun yhteydessä tarkasteltu.

Lähdesuojan turvaaminen tiedustelulakeja säädettäessä ei ole mikään joutava lillukanvarsi. Lähdesuoja mahdollistaa kansalaisten pääsyn yhteiskunnallisesti merkittävään tietoon.

Kysymyksestä rajumyrsky

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen on joutunut myrskynsilmään kysyttyään Venäjän ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa homoseksuaalien kohtelusta Tšetšeniassa.

Ministeriön tiedottaja Maria Zaharova kimmastui kysymyksestä ja kehotti Mikkosta matkustamaan paikan päälle. Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov ilmoitti olevansa valmis järjestämään ekskursion.

Mikkonen kieltäytyi: Yle ei osallistu maksetuille maasutusmatkoille eikä halua vaarantaa vainottujen vähemmistöjen edustajia kulkemalla vainoa-jien talutuksessa. Meillä toimitukset päättävät itse, mitä tekevät ja millä näkökulmalla.

Zaharova jatkaa Mikkosen kurmootusta ja saa tukea myös suomalaisilta ”Venäjän-ystäviltä”. Kampanja on kohtuuton. Se osoittaa, kuinka kaukana sananvapauden ja ihmisoikeuksien ideaaleista voidaan olla – lähellä meitä, myös meillä.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta