Lähdesuoja turvattava

JOURNALISTI
16.6.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valmisteilla oleva tiedustelulakipaketti vaarantaa journalistin lähdesuojan. Lainsäädännön tavoite on laajasti hyväksytty, mutta lainvalmistelussa julki lausuttu pyrkimys lähdesuojan turvaamiseen on jäänyt aikeiden asteelle. Tältä osin lausunnolla oleva paketti kaipaa suuria säätöjä.

Lähdesuoja on sananvapauden kulmakiviä. Se takaa journalistille keinon valvoa vallankäyttöä ja tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Journalistilla on oikeus, ja moraalinen velvollisuus, pitää lähteensä salassa, jotta varmistetaan mahdollisuus penkoa arkaluontoisia aiheita.

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen vallankäytön valvonnassa lähdesuoja mahdollistaa pääsyn tärkeän tiedon ääreen: tietolähteen ei tarvitse pelätä joutuvansa painostuksen tai kostotoimien kohteeksi, kun journalisti voi sananvapauslakiin (16 §) tukeutuen ”olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot”.

Lakipaketti määrittelee kansalliseksi tiedustelupalveluksi muuntuvalle suojelupoliisille ja puolustusvoimille oikeudet tehdä tietoliikennetiedustelua. Tässä valvonnassa tiedustelua harjoittavat viranomaiset törmäävät väistämättä myös sellaisiin journalistin ja tietolähteen välisiin luottamuksellisiin viesteihin, jotka ovat lähdesuojan piirissä.

Tätä aineistoa he eivät saisi käyttää, mutta lähdesuoja vaarantuu jo siinä vaiheessa, kun viranomainen arvioi viestejä. Tieto välittyy tiedusteluviranomaiselle, kolmannelle osapuolelle, vaikka tämä poistaisi viestit seurannasta. Hänen muististaan niitä ei voi deletoida.

Tästä seuraa lisäkysymyksiä: Miten viranomainen tunnistaa lähdesuojan alaisen aineiston? Miten taataan, ettei tieduste-lussa sivuutettavaksi arvioitua tietoa käytetä aiheettomasti esitutkinnan ja oikeustoimien yhteydessä? Vastauksia on syytä odottaa ja vaatia lainvalmistelun edetessä.

Lakipaketin kirjaukset lähdesuojan alaisen materiaalin hävittämisestä ja käyttökiellosta ovat vaikeita toteuttaa ja mahdottomia valvoa. Urkinta voi tapahtua myös niin, ettei sen kohde saa asiasta tietoa. Oikeusturvasyistä journalistille pitäisi antaa täsmälliset tiedot kaikista tilanteista, joissa toimituksellista viestintää on tiedustelun yhteydessä tarkasteltu.

Lähdesuojan turvaaminen tiedustelulakeja säädettäessä ei ole mikään joutava lillukanvarsi. Lähdesuoja mahdollistaa kansalaisten pääsyn yhteiskunnallisesti merkittävään tietoon.

Kysymyksestä rajumyrsky

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen on joutunut myrskynsilmään kysyttyään Venäjän ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa homoseksuaalien kohtelusta Tšetšeniassa.

Ministeriön tiedottaja Maria Zaharova kimmastui kysymyksestä ja kehotti Mikkosta matkustamaan paikan päälle. Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov ilmoitti olevansa valmis järjestämään ekskursion.

Mikkonen kieltäytyi: Yle ei osallistu maksetuille maasutusmatkoille eikä halua vaarantaa vainottujen vähemmistöjen edustajia kulkemalla vainoa-jien talutuksessa. Meillä toimitukset päättävät itse, mitä tekevät ja millä näkökulmalla.

Zaharova jatkaa Mikkosen kurmootusta ja saa tukea myös suomalaisilta ”Venäjän-ystäviltä”. Kampanja on kohtuuton. Se osoittaa, kuinka kaukana sananvapauden ja ihmisoikeuksien ideaaleista voidaan olla – lähellä meitä, myös meillä.



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta