Lähdesuoja turvattava

JOURNALISTI
16.6.2017

Markku Lappalainen

markku.lappalainen@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Valmisteilla oleva tiedustelulakipaketti vaarantaa journalistin lähdesuojan. Lainsäädännön tavoite on laajasti hyväksytty, mutta lainvalmistelussa julki lausuttu pyrkimys lähdesuojan turvaamiseen on jäänyt aikeiden asteelle. Tältä osin lausunnolla oleva paketti kaipaa suuria säätöjä.

Lähdesuoja on sananvapauden kulmakiviä. Se takaa journalistille keinon valvoa vallankäyttöä ja tuoda esiin yhteiskunnallisia epäkohtia. Journalistilla on oikeus, ja moraalinen velvollisuus, pitää lähteensä salassa, jotta varmistetaan mahdollisuus penkoa arkaluontoisia aiheita.

Yhteiskunnallisen ja taloudellisen vallankäytön valvonnassa lähdesuoja mahdollistaa pääsyn tärkeän tiedon ääreen: tietolähteen ei tarvitse pelätä joutuvansa painostuksen tai kostotoimien kohteeksi, kun journalisti voi sananvapauslakiin (16 §) tukeutuen ”olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot”.

Lakipaketti määrittelee kansalliseksi tiedustelupalveluksi muuntuvalle suojelupoliisille ja puolustusvoimille oikeudet tehdä tietoliikennetiedustelua. Tässä valvonnassa tiedustelua harjoittavat viranomaiset törmäävät väistämättä myös sellaisiin journalistin ja tietolähteen välisiin luottamuksellisiin viesteihin, jotka ovat lähdesuojan piirissä.

Tätä aineistoa he eivät saisi käyttää, mutta lähdesuoja vaarantuu jo siinä vaiheessa, kun viranomainen arvioi viestejä. Tieto välittyy tiedusteluviranomaiselle, kolmannelle osapuolelle, vaikka tämä poistaisi viestit seurannasta. Hänen muististaan niitä ei voi deletoida.

Tästä seuraa lisäkysymyksiä: Miten viranomainen tunnistaa lähdesuojan alaisen aineiston? Miten taataan, ettei tieduste-lussa sivuutettavaksi arvioitua tietoa käytetä aiheettomasti esitutkinnan ja oikeustoimien yhteydessä? Vastauksia on syytä odottaa ja vaatia lainvalmistelun edetessä.

Lakipaketin kirjaukset lähdesuojan alaisen materiaalin hävittämisestä ja käyttökiellosta ovat vaikeita toteuttaa ja mahdottomia valvoa. Urkinta voi tapahtua myös niin, ettei sen kohde saa asiasta tietoa. Oikeusturvasyistä journalistille pitäisi antaa täsmälliset tiedot kaikista tilanteista, joissa toimituksellista viestintää on tiedustelun yhteydessä tarkasteltu.

Lähdesuojan turvaaminen tiedustelulakeja säädettäessä ei ole mikään joutava lillukanvarsi. Lähdesuoja mahdollistaa kansalaisten pääsyn yhteiskunnallisesti merkittävään tietoon.

Kysymyksestä rajumyrsky

Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen on joutunut myrskynsilmään kysyttyään Venäjän ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa homoseksuaalien kohtelusta Tšetšeniassa.

Ministeriön tiedottaja Maria Zaharova kimmastui kysymyksestä ja kehotti Mikkosta matkustamaan paikan päälle. Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov ilmoitti olevansa valmis järjestämään ekskursion.

Mikkonen kieltäytyi: Yle ei osallistu maksetuille maasutusmatkoille eikä halua vaarantaa vainottujen vähemmistöjen edustajia kulkemalla vainoa-jien talutuksessa. Meillä toimitukset päättävät itse, mitä tekevät ja millä näkökulmalla.

Zaharova jatkaa Mikkosen kurmootusta ja saa tukea myös suomalaisilta ”Venäjän-ystäviltä”. Kampanja on kohtuuton. Se osoittaa, kuinka kaukana sananvapauden ja ihmisoikeuksien ideaaleista voidaan olla – lähellä meitä, myös meillä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta