Kovat kesätyövaatimukset

JOURNALISTI
16.6.2017

Salla Varpula ja Heikki Hellman, teksti

varpula.salla.m@student.uta.fi
heikki.hellman@staff.uta.fi

Salla Varpula on journalistiikan opiskelija Tampereen yliopistossa ja opiskelijajärjestö Vostokin puheenjohtaja. Heikki Hellman on pitkäaikainen journalisti, tiedotusopin dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.

Journalistinen työ muuttuu ja sen myötä toimittajilta odotetaan aiempaa enemmän. Se näkyy ennen muuta kesätoimittajien työpaikkailmoituksissa, kirjoittavat Salla Varpula ja Heikki Hellman.

Joskus tuntuu, että mikään ei riitä. Vai mitä sanotte seuraavasta:

”Journalistina haistat uutisen ja löydät kiinnostavan henkilön ja ilmiön sekä haluat kertoa näistä elävästi asiakkaallemme eli lukijalle. Olet itsenäinen ja kiinnostava tarinankertoja. Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja. Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä. Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä. Sinulla on journalistista asennetta ja hallitset hyvin keskeiset julkaisuohjelmat. Sinulla on hyvä yleissivistys, alan koulutusta ja kielitaitoa.”

Tällä ilmoituksella Alma Media haki kesätoimittajia paikallislehtiinsä viime joulukuussa. Vaatimukset oli viritetty korkealle – harva kokenut journalistikaan täyttää saappaat.

Kesätoimittajat ovat journalismin tai muiden alojen opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Kenties juuri nuoruutensa takia heiltä odotetaan tuoreinta tietoa ja taitoa – osaamista, jota omiin työtapoihinsa juuttuneilta toimituksilta itseltään saattaa puuttua.

Työpaikkailmoitukset paljastavat paljon alan muuttuvista vaatimuksista.

 

Digitalisaatiosta juontuva työn valtava muutos ei tietenkään koske vain toimituksia.

Työelämän muuttuessa muuttuu myös ihannetyöntekijän ideaali. Tutkimusten mukaan työnhakijan persoona, motivaatio ja sosiaaliset taidot painottuvat rekrytoinnissa entistä enemmän. Kun ennen ilmoituksissa haettiin soveltuvaa tekijää, nykyään haetaan hyvää tyyppiä.

Jos tämä pätee myös journalismiin, se voisi näkyä siinä, että ilmoituksissa korostetaan verkostoitumista ja valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa. ”Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa.”

Median kulttuurisen aseman murroksesta johtuen myös yleisön puhuttelu on yhä tärkeämpää. ”Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä.”

Median teknologinen murros saa työpaikkailmoitukset korostamaan erilaisten laitteiden ja sovellusten hallintaa. ”Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja.”

Odotuksia suuntaa myös median talous. Kun yhä enemmän työtä tehdään yhä vähemmällä väellä, säästöjä haetaan moniosaamisella. ”Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä.”

 

Alman ilmoitus ei todellakaan ole poikkeus. Se kävi ilmi, kun vertailimme Journalisti-lehden julkaisemia kesätyöpaikkailmoituksia vuosilta 2006–2007 ja 2016–2017. Viime talven aineistoa täydensimme verkosta löytämillämme ilmoituksilla niin, että kaikkiaan käsillä oli 47 ilmoitusta, joista 22 oli viime talvelta ja 25 kymmenen vuoden takaa.

Yllätys ei ollut, että kesätoimittajalle asetetut toivomukset ja vaatimukset olivat lisääntyneet vuosikymmenessä. Kun vuonna 2006–2007 vaatimuksia oli keskimäärin 5,2 ilmoitusta kohden, viime talven ilmoituksissa oli keskimäärin 7,7 vaatimusta.

Tärkeämpi havainto liittyy kuitenkin vaatimusten luonteen muutokseen.

Vaatimukset ovat karkeasti luokiteltavissa kolmeen ryhmään: tietoihin, taitoihin ja ominaisuuksiin.

Tiedot liittyvät koulutukseen ja erityisalojen tuntemukseen, kun taas taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi välineiden hallintaa. Ominaisuudet puolestaan liittyvät hakijan persoonaan.

Odotustemme mukaisesti sekä ominaisuuksiin että taitoihin liittyvät odotukset olivat korostuneet tietoihin kohdistuvien kustannuksella. Maininnat tietoihin liittyvistä vaatimuksista olivat vähentyneet vuosikymmenessä peräti puoleen.

Eniten olivat lisääntyneet nimenomaan taitovaatimukset. Vuoden 2006–2007 ilmoituksissa erilaisia taitoja haettiin joka kolmannessa ilmoituksessa, viime talvena jo lähes joka toisessa. Kasvaneet taitovaatimukset liittyivät erityisesti monimediaosaamiseen.

Mielenkiintoista on, kuinka harvoin kesätoimittajilta edellytettiin asiantuntemusta tai yleissivistystä. Koko 47 työpaikkailmoituksen joukosta nämä mainittiin vain seitsemän kertaa. Kenties yleissivistystä pidetään toimittajan perusominaisuutena, jota ei tarvitse erikseen mainita.

Myös koulutukseen liittyvät vaatimukset olivat kymmenessä vuodessa vähentyneet jonkin verran. Kun viestintäalalle koulutetuista ei ole pulaa, toimitusten ei kenties tarvitse erikseen edellyttää alan opintoja. Tai kukaties mediatalot etsivät lahjakkuuksia koulutuksesta riippumatta.

 

Mikäli toimitukset ovat onnistuneet tämän kesän rekrytoinneissaan, työnsä on aloittanut joukko monimediataitoisia, koulutettuja, työkokemusta omaavia, ideointi- ja kirjoitustaitoisia kesätoimittajia. Nämä määreet nousivat viiden halutuimman asian joukkoon viime talven työpaikkailmoituksissa.

Kun ilmoitusten määreitä vertailee kymmenen vuoden takaisiin, voi suurimman kasvun huomata nimenomaan monimediataidoissa, sosiaalisen median osaamisessa, lukijan ymmärtämisessä sekä ammatillisen kunnianhimon vaatimuksissa.

Esimerkiksi ammatillisen kunnianhimon vaatimus vihjaa mielikuvaan journalismista kutsumusammattina – mutta myös median talouspaineisiin. Muutamassa ilmoituksessa toivottiin, että hakija poimisi valtakunnallisia uutisvoittoja.

Jos haluat tietää, mihin journalismi on matkalla, kannattaa lukea nimenomaan kesätoimittajien hakuilmoituksia.

Kun mediatalot palkkaavat pysyviä toimittajia, vaatimukset rajautuvat juuri kyseisen tehtävän tarpeisiin. Kesätoimittajien hakuilmoitukset sen sijaan tuntuvat kertovan enemmän siitä, millaisia osaamistarpeita mediataloissa ylimalkaan on ja mitä journalisteilta juuri nyt odotetaan.

Journalistin työ ei enää välttämättä ole pitkä työura saman median palveluksessa. Yhä useampi on pätkätöissä ja työllistää itse itsensä.

Se saattaa ruokkia menestyskulttuuria ja pyrkimystä brändäytyä. Työlle omistaudutaan entistä enemmän ja projekteja tehdään niin, että se hyödyttää omaa uraa ja työmahdollisuuksia myös jatkossa. Nimi ja profiili on luotava jo työn alkutaipaleella.

Kannustimia tähän löytyy jo kesätyöpaikkailmoituksistakin.

Journalistikoulutuksen näkökulmasta haaste on se, miten löytää tasapaino journalistin perustaitojen oppimisen sekä työmarkkinoiden oikkuihin sopeutumisen välillä – tinkimättä akateemi-sesta sivistyksestä.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta