Kovat kesätyövaatimukset

JOURNALISTI
16.6.2017

Salla Varpula ja Heikki Hellman, teksti

varpula.salla.m@student.uta.fi
heikki.hellman@staff.uta.fi

Salla Varpula on journalistiikan opiskelija Tampereen yliopistossa ja opiskelijajärjestö Vostokin puheenjohtaja. Heikki Hellman on pitkäaikainen journalisti, tiedotusopin dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.

Journalistinen työ muuttuu ja sen myötä toimittajilta odotetaan aiempaa enemmän. Se näkyy ennen muuta kesätoimittajien työpaikkailmoituksissa, kirjoittavat Salla Varpula ja Heikki Hellman.

Joskus tuntuu, että mikään ei riitä. Vai mitä sanotte seuraavasta:

”Journalistina haistat uutisen ja löydät kiinnostavan henkilön ja ilmiön sekä haluat kertoa näistä elävästi asiakkaallemme eli lukijalle. Olet itsenäinen ja kiinnostava tarinankertoja. Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja. Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä. Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä. Sinulla on journalistista asennetta ja hallitset hyvin keskeiset julkaisuohjelmat. Sinulla on hyvä yleissivistys, alan koulutusta ja kielitaitoa.”

Tällä ilmoituksella Alma Media haki kesätoimittajia paikallislehtiinsä viime joulukuussa. Vaatimukset oli viritetty korkealle – harva kokenut journalistikaan täyttää saappaat.

Kesätoimittajat ovat journalismin tai muiden alojen opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Kenties juuri nuoruutensa takia heiltä odotetaan tuoreinta tietoa ja taitoa – osaamista, jota omiin työtapoihinsa juuttuneilta toimituksilta itseltään saattaa puuttua.

Työpaikkailmoitukset paljastavat paljon alan muuttuvista vaatimuksista.

 

Digitalisaatiosta juontuva työn valtava muutos ei tietenkään koske vain toimituksia.

Työelämän muuttuessa muuttuu myös ihannetyöntekijän ideaali. Tutkimusten mukaan työnhakijan persoona, motivaatio ja sosiaaliset taidot painottuvat rekrytoinnissa entistä enemmän. Kun ennen ilmoituksissa haettiin soveltuvaa tekijää, nykyään haetaan hyvää tyyppiä.

Jos tämä pätee myös journalismiin, se voisi näkyä siinä, että ilmoituksissa korostetaan verkostoitumista ja valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa. ”Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa.”

Median kulttuurisen aseman murroksesta johtuen myös yleisön puhuttelu on yhä tärkeämpää. ”Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä.”

Median teknologinen murros saa työpaikkailmoitukset korostamaan erilaisten laitteiden ja sovellusten hallintaa. ”Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja.”

Odotuksia suuntaa myös median talous. Kun yhä enemmän työtä tehdään yhä vähemmällä väellä, säästöjä haetaan moniosaamisella. ”Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä.”

 

Alman ilmoitus ei todellakaan ole poikkeus. Se kävi ilmi, kun vertailimme Journalisti-lehden julkaisemia kesätyöpaikkailmoituksia vuosilta 2006–2007 ja 2016–2017. Viime talven aineistoa täydensimme verkosta löytämillämme ilmoituksilla niin, että kaikkiaan käsillä oli 47 ilmoitusta, joista 22 oli viime talvelta ja 25 kymmenen vuoden takaa.

Yllätys ei ollut, että kesätoimittajalle asetetut toivomukset ja vaatimukset olivat lisääntyneet vuosikymmenessä. Kun vuonna 2006–2007 vaatimuksia oli keskimäärin 5,2 ilmoitusta kohden, viime talven ilmoituksissa oli keskimäärin 7,7 vaatimusta.

Tärkeämpi havainto liittyy kuitenkin vaatimusten luonteen muutokseen.

Vaatimukset ovat karkeasti luokiteltavissa kolmeen ryhmään: tietoihin, taitoihin ja ominaisuuksiin.

Tiedot liittyvät koulutukseen ja erityisalojen tuntemukseen, kun taas taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi välineiden hallintaa. Ominaisuudet puolestaan liittyvät hakijan persoonaan.

Odotustemme mukaisesti sekä ominaisuuksiin että taitoihin liittyvät odotukset olivat korostuneet tietoihin kohdistuvien kustannuksella. Maininnat tietoihin liittyvistä vaatimuksista olivat vähentyneet vuosikymmenessä peräti puoleen.

Eniten olivat lisääntyneet nimenomaan taitovaatimukset. Vuoden 2006–2007 ilmoituksissa erilaisia taitoja haettiin joka kolmannessa ilmoituksessa, viime talvena jo lähes joka toisessa. Kasvaneet taitovaatimukset liittyivät erityisesti monimediaosaamiseen.

Mielenkiintoista on, kuinka harvoin kesätoimittajilta edellytettiin asiantuntemusta tai yleissivistystä. Koko 47 työpaikkailmoituksen joukosta nämä mainittiin vain seitsemän kertaa. Kenties yleissivistystä pidetään toimittajan perusominaisuutena, jota ei tarvitse erikseen mainita.

Myös koulutukseen liittyvät vaatimukset olivat kymmenessä vuodessa vähentyneet jonkin verran. Kun viestintäalalle koulutetuista ei ole pulaa, toimitusten ei kenties tarvitse erikseen edellyttää alan opintoja. Tai kukaties mediatalot etsivät lahjakkuuksia koulutuksesta riippumatta.

 

Mikäli toimitukset ovat onnistuneet tämän kesän rekrytoinneissaan, työnsä on aloittanut joukko monimediataitoisia, koulutettuja, työkokemusta omaavia, ideointi- ja kirjoitustaitoisia kesätoimittajia. Nämä määreet nousivat viiden halutuimman asian joukkoon viime talven työpaikkailmoituksissa.

Kun ilmoitusten määreitä vertailee kymmenen vuoden takaisiin, voi suurimman kasvun huomata nimenomaan monimediataidoissa, sosiaalisen median osaamisessa, lukijan ymmärtämisessä sekä ammatillisen kunnianhimon vaatimuksissa.

Esimerkiksi ammatillisen kunnianhimon vaatimus vihjaa mielikuvaan journalismista kutsumusammattina – mutta myös median talouspaineisiin. Muutamassa ilmoituksessa toivottiin, että hakija poimisi valtakunnallisia uutisvoittoja.

Jos haluat tietää, mihin journalismi on matkalla, kannattaa lukea nimenomaan kesätoimittajien hakuilmoituksia.

Kun mediatalot palkkaavat pysyviä toimittajia, vaatimukset rajautuvat juuri kyseisen tehtävän tarpeisiin. Kesätoimittajien hakuilmoitukset sen sijaan tuntuvat kertovan enemmän siitä, millaisia osaamistarpeita mediataloissa ylimalkaan on ja mitä journalisteilta juuri nyt odotetaan.

Journalistin työ ei enää välttämättä ole pitkä työura saman median palveluksessa. Yhä useampi on pätkätöissä ja työllistää itse itsensä.

Se saattaa ruokkia menestyskulttuuria ja pyrkimystä brändäytyä. Työlle omistaudutaan entistä enemmän ja projekteja tehdään niin, että se hyödyttää omaa uraa ja työmahdollisuuksia myös jatkossa. Nimi ja profiili on luotava jo työn alkutaipaleella.

Kannustimia tähän löytyy jo kesätyöpaikkailmoituksistakin.

Journalistikoulutuksen näkökulmasta haaste on se, miten löytää tasapaino journalistin perustaitojen oppimisen sekä työmarkkinoiden oikkuihin sopeutumisen välillä – tinkimättä akateemi-sesta sivistyksestä.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta