Kovat kesätyövaatimukset

JOURNALISTI
16.6.2017

Salla Varpula ja Heikki Hellman, teksti

varpula.salla.m@student.uta.fi
heikki.hellman@staff.uta.fi

Salla Varpula on journalistiikan opiskelija Tampereen yliopistossa ja opiskelijajärjestö Vostokin puheenjohtaja. Heikki Hellman on pitkäaikainen journalisti, tiedotusopin dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.

Journalistinen työ muuttuu ja sen myötä toimittajilta odotetaan aiempaa enemmän. Se näkyy ennen muuta kesätoimittajien työpaikkailmoituksissa, kirjoittavat Salla Varpula ja Heikki Hellman.

Joskus tuntuu, että mikään ei riitä. Vai mitä sanotte seuraavasta:

”Journalistina haistat uutisen ja löydät kiinnostavan henkilön ja ilmiön sekä haluat kertoa näistä elävästi asiakkaallemme eli lukijalle. Olet itsenäinen ja kiinnostava tarinankertoja. Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja. Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä. Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa. Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä. Sinulla on journalistista asennetta ja hallitset hyvin keskeiset julkaisuohjelmat. Sinulla on hyvä yleissivistys, alan koulutusta ja kielitaitoa.”

Tällä ilmoituksella Alma Media haki kesätoimittajia paikallislehtiinsä viime joulukuussa. Vaatimukset oli viritetty korkealle – harva kokenut journalistikaan täyttää saappaat.

Kesätoimittajat ovat journalismin tai muiden alojen opiskelijoita tai vastavalmistuneita. Kenties juuri nuoruutensa takia heiltä odotetaan tuoreinta tietoa ja taitoa – osaamista, jota omiin työtapoihinsa juuttuneilta toimituksilta itseltään saattaa puuttua.

Työpaikkailmoitukset paljastavat paljon alan muuttuvista vaatimuksista.

 

Digitalisaatiosta juontuva työn valtava muutos ei tietenkään koske vain toimituksia.

Työelämän muuttuessa muuttuu myös ihannetyöntekijän ideaali. Tutkimusten mukaan työnhakijan persoona, motivaatio ja sosiaaliset taidot painottuvat rekrytoinnissa entistä enemmän. Kun ennen ilmoituksissa haettiin soveltuvaa tekijää, nykyään haetaan hyvää tyyppiä.

Jos tämä pätee myös journalismiin, se voisi näkyä siinä, että ilmoituksissa korostetaan verkostoitumista ja valmiuksia hyödyntää sosiaalista mediaa. ”Esiinnyt luontevasti kameran edessä ja kaikissa sosiaalisen median kanavissa.”

Median kulttuurisen aseman murroksesta johtuen myös yleisön puhuttelu on yhä tärkeämpää. ”Kaikki juttusi ovat sellaisia, että lukijan on helppo sijoittaa niihin itsensä.”

Median teknologinen murros saa työpaikkailmoitukset korostamaan erilaisten laitteiden ja sovellusten hallintaa. ”Kaikki ilmaisukeinot ja työvälineet ovat sinulle tuttuja.”

Odotuksia suuntaa myös median talous. Kun yhä enemmän työtä tehdään yhä vähemmällä väellä, säästöjä haetaan moniosaamisella. ”Kuvaat sujuvasti myös itse sekä videota että stilliä.”

 

Alman ilmoitus ei todellakaan ole poikkeus. Se kävi ilmi, kun vertailimme Journalisti-lehden julkaisemia kesätyöpaikkailmoituksia vuosilta 2006–2007 ja 2016–2017. Viime talven aineistoa täydensimme verkosta löytämillämme ilmoituksilla niin, että kaikkiaan käsillä oli 47 ilmoitusta, joista 22 oli viime talvelta ja 25 kymmenen vuoden takaa.

Yllätys ei ollut, että kesätoimittajalle asetetut toivomukset ja vaatimukset olivat lisääntyneet vuosikymmenessä. Kun vuonna 2006–2007 vaatimuksia oli keskimäärin 5,2 ilmoitusta kohden, viime talven ilmoituksissa oli keskimäärin 7,7 vaatimusta.

Tärkeämpi havainto liittyy kuitenkin vaatimusten luonteen muutokseen.

Vaatimukset ovat karkeasti luokiteltavissa kolmeen ryhmään: tietoihin, taitoihin ja ominaisuuksiin.

Tiedot liittyvät koulutukseen ja erityisalojen tuntemukseen, kun taas taidoilla tarkoitetaan esimerkiksi välineiden hallintaa. Ominaisuudet puolestaan liittyvät hakijan persoonaan.

Odotustemme mukaisesti sekä ominaisuuksiin että taitoihin liittyvät odotukset olivat korostuneet tietoihin kohdistuvien kustannuksella. Maininnat tietoihin liittyvistä vaatimuksista olivat vähentyneet vuosikymmenessä peräti puoleen.

Eniten olivat lisääntyneet nimenomaan taitovaatimukset. Vuoden 2006–2007 ilmoituksissa erilaisia taitoja haettiin joka kolmannessa ilmoituksessa, viime talvena jo lähes joka toisessa. Kasvaneet taitovaatimukset liittyivät erityisesti monimediaosaamiseen.

Mielenkiintoista on, kuinka harvoin kesätoimittajilta edellytettiin asiantuntemusta tai yleissivistystä. Koko 47 työpaikkailmoituksen joukosta nämä mainittiin vain seitsemän kertaa. Kenties yleissivistystä pidetään toimittajan perusominaisuutena, jota ei tarvitse erikseen mainita.

Myös koulutukseen liittyvät vaatimukset olivat kymmenessä vuodessa vähentyneet jonkin verran. Kun viestintäalalle koulutetuista ei ole pulaa, toimitusten ei kenties tarvitse erikseen edellyttää alan opintoja. Tai kukaties mediatalot etsivät lahjakkuuksia koulutuksesta riippumatta.

 

Mikäli toimitukset ovat onnistuneet tämän kesän rekrytoinneissaan, työnsä on aloittanut joukko monimediataitoisia, koulutettuja, työkokemusta omaavia, ideointi- ja kirjoitustaitoisia kesätoimittajia. Nämä määreet nousivat viiden halutuimman asian joukkoon viime talven työpaikkailmoituksissa.

Kun ilmoitusten määreitä vertailee kymmenen vuoden takaisiin, voi suurimman kasvun huomata nimenomaan monimediataidoissa, sosiaalisen median osaamisessa, lukijan ymmärtämisessä sekä ammatillisen kunnianhimon vaatimuksissa.

Esimerkiksi ammatillisen kunnianhimon vaatimus vihjaa mielikuvaan journalismista kutsumusammattina – mutta myös median talouspaineisiin. Muutamassa ilmoituksessa toivottiin, että hakija poimisi valtakunnallisia uutisvoittoja.

Jos haluat tietää, mihin journalismi on matkalla, kannattaa lukea nimenomaan kesätoimittajien hakuilmoituksia.

Kun mediatalot palkkaavat pysyviä toimittajia, vaatimukset rajautuvat juuri kyseisen tehtävän tarpeisiin. Kesätoimittajien hakuilmoitukset sen sijaan tuntuvat kertovan enemmän siitä, millaisia osaamistarpeita mediataloissa ylimalkaan on ja mitä journalisteilta juuri nyt odotetaan.

Journalistin työ ei enää välttämättä ole pitkä työura saman median palveluksessa. Yhä useampi on pätkätöissä ja työllistää itse itsensä.

Se saattaa ruokkia menestyskulttuuria ja pyrkimystä brändäytyä. Työlle omistaudutaan entistä enemmän ja projekteja tehdään niin, että se hyödyttää omaa uraa ja työmahdollisuuksia myös jatkossa. Nimi ja profiili on luotava jo työn alkutaipaleella.

Kannustimia tähän löytyy jo kesätyöpaikkailmoituksistakin.

Journalistikoulutuksen näkökulmasta haaste on se, miten löytää tasapaino journalistin perustaitojen oppimisen sekä työmarkkinoiden oikkuihin sopeutumisen välillä – tinkimättä akateemi-sesta sivistyksestä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta