Jästipään jututtaja

Anna-Sofia Berner

31-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, etupäässä Sunnuntai-sivujen toimittajana. Ollut aiemmin toimittajana Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.

Ei ole sukua liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille tai monialayritys Berner Oy:n omistajille.

JOURNALISTI
16.6.2017

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Atte Jääskeläinen tarjosi HS:n toimittaja Anna-Sofia Bernerille kyydin kotiin. Seuraavana päivänä Bernerin jutun julkaisusta Jääskeläinen sai lähteä Yleltä.

Helsingin Sanomat julkaisi 28. toukokuuta laajan henkilökuvan Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisestä. Toimittaja Anna-Sofia Berner kuvaili häntä jutussaan uhmakkaaksi oman tien kulkijaksi, Jääskeläisen omin sanoin ”jästipääksi”.

Yksi sitaatti teki henkilökuvasta ison uutisen. Jääskeläinen vihjasi, että Yle voisi jättää Julkisen sanan neuvoston. Seuraavana päi-vänä Ylen hallitus kertoi Jääskeläisen lähtevän välittömästi yhtiöstä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kommentoi HS:n haastattelun olleen ”osa kokonaisarviointia.” Anna-Sofia Berner ei halua spekuloida, kuinka suuri merkitys jutulla oli.

 

Jääskeläisen henkilökuvasta oli keskusteltu HS:n featuretoimituksessa pitkin vuotta. Juttu päätettiin tehdä, kun professori Olli Mäenpään Yle-raportti julkaistiin toukokuun puolessa välissä. Selvityksessä Mäenpää kritisoi voimakkaasti uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanutta Jääskeläistä.

”Halusin ymmärtää, millainen Jääskeläinen on ja mistä tässä kaikessa on kyse”, Berner sanoo.

Haastattelu järjestyi jo samalle päivälle. Jääskeläinen oli menossa puhumaan illalla Forssaan ja lupasi keskustella autossa koko paluumatkan ajan Helsinkiin.

Berner kuvailee Jääskeläistä ystävälliseksi ja kohteliaaksi haastateltavaksi.

”Hän esimerkiksi heitti minut kotiin asti.”

 

Kuuluisan JSN-sitaatin Jääskeläinen sanoi matkan loppupuolella, noin puoli kymmenen aikaan illalla.

”Olin lausunnosta hämmästynyt, mutta niin uuvahtanut pitkästä päivästä, että en tajunnut kysyä lisää.”

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, olisiko Bernerin pitänyt myöhemmin soittaa ja varmistaa, onko Jääskeläinen tosissaan.

”Toimittajien tehtävä ei ole pelastaa varsinkaan korkeassa asemassa olevia haastateltavia lausunnoiltaan”, Berner sanoo.

Berner ei myöskään lähettänyt sitaatteja Jääskeläisen nähtäväksi, koska päätoimittaja ei sitä pyytänyt.

”Hänen asemassaan oleva ihminen tietää kyllä oikeutensa, ja ajattelin, että tämä oli häneltä tietoinen valinta.”

 

Uutinen Jääskeläisen työsuhteen päättymisestä yllätti Bernerin, olihan päätoimittaja onnistunut säilyttämään paikkansa monta kuukautta kohun keskellä. Hän ei halua ottaa kantaa, oliko ratkaisu oikea.

”Mitä enemmän juttua tehdessä pohdin Ylen asioita, sitä vähemmän pystyn sanomaan vakaata mielipidettä niistä.”

HS:n aktiivista roolia keskustelussa Jääskeläisen asemasta Berner kommentoi lyhyesti.

”Alan sisäiset uutiset ovat aina vaikeita. Mediat alkavat näyttää helposti osapuolilta, mutta samaan aikaan jutut pitää tehdä journalististen perusperiaatteiden mukaan. Siltä pohjalta tein itsekin juttuni.”

Anna-Sofia Berner

31-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, etupäässä Sunnuntai-sivujen toimittajana. Ollut aiemmin toimittajana Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.

Ei ole sukua liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille tai monialayritys Berner Oy:n omistajille.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta