Jästipään jututtaja

Anna-Sofia Berner

31-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, etupäässä Sunnuntai-sivujen toimittajana. Ollut aiemmin toimittajana Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.

Ei ole sukua liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille tai monialayritys Berner Oy:n omistajille.

JOURNALISTI
16.6.2017

Janne Salomaa, teksti
Meeri Utti, kuva

Atte Jääskeläinen tarjosi HS:n toimittaja Anna-Sofia Bernerille kyydin kotiin. Seuraavana päivänä Bernerin jutun julkaisusta Jääskeläinen sai lähteä Yleltä.

Helsingin Sanomat julkaisi 28. toukokuuta laajan henkilökuvan Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisestä. Toimittaja Anna-Sofia Berner kuvaili häntä jutussaan uhmakkaaksi oman tien kulkijaksi, Jääskeläisen omin sanoin ”jästipääksi”.

Yksi sitaatti teki henkilökuvasta ison uutisen. Jääskeläinen vihjasi, että Yle voisi jättää Julkisen sanan neuvoston. Seuraavana päi-vänä Ylen hallitus kertoi Jääskeläisen lähtevän välittömästi yhtiöstä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kommentoi HS:n haastattelun olleen ”osa kokonaisarviointia.” Anna-Sofia Berner ei halua spekuloida, kuinka suuri merkitys jutulla oli.

 

Jääskeläisen henkilökuvasta oli keskusteltu HS:n featuretoimituksessa pitkin vuotta. Juttu päätettiin tehdä, kun professori Olli Mäenpään Yle-raportti julkaistiin toukokuun puolessa välissä. Selvityksessä Mäenpää kritisoi voimakkaasti uutis- ja ajankohtaistoimintaa johtanutta Jääskeläistä.

”Halusin ymmärtää, millainen Jääskeläinen on ja mistä tässä kaikessa on kyse”, Berner sanoo.

Haastattelu järjestyi jo samalle päivälle. Jääskeläinen oli menossa puhumaan illalla Forssaan ja lupasi keskustella autossa koko paluumatkan ajan Helsinkiin.

Berner kuvailee Jääskeläistä ystävälliseksi ja kohteliaaksi haastateltavaksi.

”Hän esimerkiksi heitti minut kotiin asti.”

 

Kuuluisan JSN-sitaatin Jääskeläinen sanoi matkan loppupuolella, noin puoli kymmenen aikaan illalla.

”Olin lausunnosta hämmästynyt, mutta niin uuvahtanut pitkästä päivästä, että en tajunnut kysyä lisää.”

Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu siitä, olisiko Bernerin pitänyt myöhemmin soittaa ja varmistaa, onko Jääskeläinen tosissaan.

”Toimittajien tehtävä ei ole pelastaa varsinkaan korkeassa asemassa olevia haastateltavia lausunnoiltaan”, Berner sanoo.

Berner ei myöskään lähettänyt sitaatteja Jääskeläisen nähtäväksi, koska päätoimittaja ei sitä pyytänyt.

”Hänen asemassaan oleva ihminen tietää kyllä oikeutensa, ja ajattelin, että tämä oli häneltä tietoinen valinta.”

 

Uutinen Jääskeläisen työsuhteen päättymisestä yllätti Bernerin, olihan päätoimittaja onnistunut säilyttämään paikkansa monta kuukautta kohun keskellä. Hän ei halua ottaa kantaa, oliko ratkaisu oikea.

”Mitä enemmän juttua tehdessä pohdin Ylen asioita, sitä vähemmän pystyn sanomaan vakaata mielipidettä niistä.”

HS:n aktiivista roolia keskustelussa Jääskeläisen asemasta Berner kommentoi lyhyesti.

”Alan sisäiset uutiset ovat aina vaikeita. Mediat alkavat näyttää helposti osapuolilta, mutta samaan aikaan jutut pitää tehdä journalististen perusperiaatteiden mukaan. Siltä pohjalta tein itsekin juttuni.”

Anna-Sofia Berner

31-vuotias helsinkiläinen toimittaja.

Työskennellyt vuodesta 2010 Helsingin Sanomissa, etupäässä Sunnuntai-sivujen toimittajana. Ollut aiemmin toimittajana Ylioppilaslehdessä ja Aamulehdessä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, opiskellut tiedotusoppia Tampereen yliopistossa.

Ei ole sukua liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille tai monialayritys Berner Oy:n omistajille.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta