Journalistista juristiksi

Journalistiliiton uusi työehtoasiamies Hannu Hallamaa hankki itselleen tulevaisuusvakuutuksen aloittamalla oikeustieteen opinnot.

Toimittajataustansa ansiosta Hannu Hallamaalla on alan arkeen hyvä tuntuma, mutta hän haluaa myös kuulla jäseniltä kaiken sen, mitä ei siitä vielä tiedä.

Journalistiliiton laki- ja työehtoneuvontaan tulee arviolta pari tuhatta päivystyspuhelua ja -sähköpostia vuodessa. Jatkossa osaan niistä vastaa Hannu Hallamaa, 38, joka valittiin toukokuussa asiamieheksi edunvalvontayksikköön. Hän kiinnostui tehtävästä sekä mahdollisuutena oppia uutta että hyödyntää sitä, minkä jo osaa.

”Aatteellisella puolella koen, että toimittajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä ja haluan olla mukana parantamassa sen edellytyksiä.”

Hallamaa on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa päätoimisesti noin puolitoista vuotta. Sitä ennen hän teki toimittajan töitä muun muassa STT:ssä, Yleisradiossa, MTV:ssä, Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä sekä freelancerina. Viestinnän työkokemusta hänellä on Suomen Yrittäjistä ja maahanmuuttovirastosta.

 

Oikeustiedettä Hallamaa ryhtyi opiskelemaan, koska halusi laajentaa osaamistaan varmistaakseen, että kiinnostavia töitä riittää myös tulevaisuudessa. Vastaava ”tulevaisuusvakuutus” itää monen muunkin journalistin mielessä, mutta opiskelujen aloittaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

Hallamaan ensimmäinen askel oli vuosiloman käyttäminen tiiviisti pääsykoekirjojen parissa. Varsinaiset opinnot hän aloitti hoitovapaan aikana ja on jatkanut niitä aikuiskoulutustuella. Loput hän aikoo suorittaa työn ohella aikataulussa, joka selviää, kunhan uusi työ on kunnolla hallussa.
 

Hallamaan tonttia ovat liitossa erityisesti freelancereiden, itsensä työllistäjien ja yrittäjien asiat. Jäseniltä hän toivoo rohkeutta ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa pienissäkin asioissa. Toisaalta selvää on, että osa päivystysyhteydenotoista johtaa pitkään työprosessiin.

Hallamaan oman kokemuksen mukaan freetyön keskeisiä haasteita on tasapainottelu asiakkaiden houkuttelemisen ja omista oikeuksista huolehtimisen välillä. Erikoisalaansa sopimusoikeuteen liittyen hän muistuttaa, että töistä kannattaa sopia aina vähintään sähköpostilla.

”Silloin mahdolliset erimielisyydet on myöhemmin helpompi selvittää.”

Loppukevennykseksi itsestään selvä kysymys on, ottaisiko alanvaihtaja autiolle saarelle mukaan journalistin vai juristin.

”Ehkä journalisteilla on keskimäärin hauskemmat jutut.”

16.6.2017
Facebook

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
93. vuosikerta