Toimittajataustansa ansiosta Hannu Hallamaalla on alan arkeen hyvä tuntuma, mutta hän haluaa myös kuulla jäseniltä kaiken sen, mitä ei siitä vielä tiedä.

Journalistista juristiksi

JOURNALISTI
16.6.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Journalistiliiton uusi työehtoasiamies Hannu Hallamaa hankki itselleen tulevaisuusvakuutuksen aloittamalla oikeustieteen opinnot.

Journalistiliiton laki- ja työehtoneuvontaan tulee arviolta pari tuhatta päivystyspuhelua ja -sähköpostia vuodessa. Jatkossa osaan niistä vastaa Hannu Hallamaa, 38, joka valittiin toukokuussa asiamieheksi edunvalvontayksikköön. Hän kiinnostui tehtävästä sekä mahdollisuutena oppia uutta että hyödyntää sitä, minkä jo osaa.

”Aatteellisella puolella koen, että toimittajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä ja haluan olla mukana parantamassa sen edellytyksiä.”

Hallamaa on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa päätoimisesti noin puolitoista vuotta. Sitä ennen hän teki toimittajan töitä muun muassa STT:ssä, Yleisradiossa, MTV:ssä, Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä sekä freelancerina. Viestinnän työkokemusta hänellä on Suomen Yrittäjistä ja maahanmuuttovirastosta.

 

Oikeustiedettä Hallamaa ryhtyi opiskelemaan, koska halusi laajentaa osaamistaan varmistaakseen, että kiinnostavia töitä riittää myös tulevaisuudessa. Vastaava ”tulevaisuusvakuutus” itää monen muunkin journalistin mielessä, mutta opiskelujen aloittaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

Hallamaan ensimmäinen askel oli vuosiloman käyttäminen tiiviisti pääsykoekirjojen parissa. Varsinaiset opinnot hän aloitti hoitovapaan aikana ja on jatkanut niitä aikuiskoulutustuella. Loput hän aikoo suorittaa työn ohella aikataulussa, joka selviää, kunhan uusi työ on kunnolla hallussa.
 

Hallamaan tonttia ovat liitossa erityisesti freelancereiden, itsensä työllistäjien ja yrittäjien asiat. Jäseniltä hän toivoo rohkeutta ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa pienissäkin asioissa. Toisaalta selvää on, että osa päivystysyhteydenotoista johtaa pitkään työprosessiin.

Hallamaan oman kokemuksen mukaan freetyön keskeisiä haasteita on tasapainottelu asiakkaiden houkuttelemisen ja omista oikeuksista huolehtimisen välillä. Erikoisalaansa sopimusoikeuteen liittyen hän muistuttaa, että töistä kannattaa sopia aina vähintään sähköpostilla.

”Silloin mahdolliset erimielisyydet on myöhemmin helpompi selvittää.”

Loppukevennykseksi itsestään selvä kysymys on, ottaisiko alanvaihtaja autiolle saarelle mukaan journalistin vai juristin.

”Ehkä journalisteilla on keskimäärin hauskemmat jutut.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta