Toimittajataustansa ansiosta Hannu Hallamaalla on alan arkeen hyvä tuntuma, mutta hän haluaa myös kuulla jäseniltä kaiken sen, mitä ei siitä vielä tiedä.

Journalistista juristiksi

JOURNALISTI
16.6.2017

Nina Erho, teksti
Kai Widell, kuva

Journalistiliiton uusi työehtoasiamies Hannu Hallamaa hankki itselleen tulevaisuusvakuutuksen aloittamalla oikeustieteen opinnot.

Journalistiliiton laki- ja työehtoneuvontaan tulee arviolta pari tuhatta päivystyspuhelua ja -sähköpostia vuodessa. Jatkossa osaan niistä vastaa Hannu Hallamaa, 38, joka valittiin toukokuussa asiamieheksi edunvalvontayksikköön. Hän kiinnostui tehtävästä sekä mahdollisuutena oppia uutta että hyödyntää sitä, minkä jo osaa.

”Aatteellisella puolella koen, että toimittajat tekevät tärkeää yhteiskunnallista työtä ja haluan olla mukana parantamassa sen edellytyksiä.”

Hallamaa on opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa päätoimisesti noin puolitoista vuotta. Sitä ennen hän teki toimittajan töitä muun muassa STT:ssä, Yleisradiossa, MTV:ssä, Helsingin Sanomissa ja Ylioppilaslehdessä sekä freelancerina. Viestinnän työkokemusta hänellä on Suomen Yrittäjistä ja maahanmuuttovirastosta.

 

Oikeustiedettä Hallamaa ryhtyi opiskelemaan, koska halusi laajentaa osaamistaan varmistaakseen, että kiinnostavia töitä riittää myös tulevaisuudessa. Vastaava ”tulevaisuusvakuutus” itää monen muunkin journalistin mielessä, mutta opiskelujen aloittaminen on helpommin sanottu kuin tehty.

Hallamaan ensimmäinen askel oli vuosiloman käyttäminen tiiviisti pääsykoekirjojen parissa. Varsinaiset opinnot hän aloitti hoitovapaan aikana ja on jatkanut niitä aikuiskoulutustuella. Loput hän aikoo suorittaa työn ohella aikataulussa, joka selviää, kunhan uusi työ on kunnolla hallussa.
 

Hallamaan tonttia ovat liitossa erityisesti freelancereiden, itsensä työllistäjien ja yrittäjien asiat. Jäseniltä hän toivoo rohkeutta ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoa pienissäkin asioissa. Toisaalta selvää on, että osa päivystysyhteydenotoista johtaa pitkään työprosessiin.

Hallamaan oman kokemuksen mukaan freetyön keskeisiä haasteita on tasapainottelu asiakkaiden houkuttelemisen ja omista oikeuksista huolehtimisen välillä. Erikoisalaansa sopimusoikeuteen liittyen hän muistuttaa, että töistä kannattaa sopia aina vähintään sähköpostilla.

”Silloin mahdolliset erimielisyydet on myöhemmin helpompi selvittää.”

Loppukevennykseksi itsestään selvä kysymys on, ottaisiko alanvaihtaja autiolle saarelle mukaan journalistin vai juristin.

”Ehkä journalisteilla on keskimäärin hauskemmat jutut.”



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta