Tasaista kehitystä. Veera Luoma-aho pelaa HJK:n naisten harrastejoukkue Klubin gimmoissa. Hän suhtautuu realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. "Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Ihan tosissaan rennosti

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.

JOURNALISTI
16.6.2017

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, Kuva

Mediayrittäjä Veera Luoma-aho aloitti 38-vuotiaana jalkapallojoukkueessa. 9–0-tappiokaan ei harmita, kun koko ajan oppii uutta.

Jo 10-vuotiaana Veera Luoma-aho yritti perustaa tyttöjen jalkapallojoukkueen. Hän levitti koulussa kutsua joukkueen ensimmäisiin harjoituksiin, mutta unohti lopulta itse saapua paikalle.

Kovin paljon paremmin ei sujunut softball-harrastus muutamaa vuotta myöhemmin.

”Olimme ainoa ikäisteni tyttöjen joukkue Suomessa, joten pelasimme poikien baseball-joukkueita vastaan. Vaikka pelasimme softballin säännöillä, hävisimme lähes aina.”

Luoma-aholle jäi kuitenkin kipinä kuulua vielä joskus urheilujoukkueeseen. Siihen tuli tilaisuus noin 25 vuotta myöhemmin viime syksynä. Luoma-ahon pojan futiskaverin äiti kertoi, että HJK oli perustanut juuri naisten harrastejoukkueen.

Tammikuussa Luoma-aho osallistui ensimmäistä kertaa HJK:n Klubin gimmojen harjoituksiin. Häneen vetosi treeneissä erityisesti rentouden ja tavoitteellisuuden yhdistyminen.

”Kaikki joukkueessa ovat erittäin motivoituneita, mutta epäonnistumisiin suhtaudutaan itseironisesti, ja kaikki kannustavat toisiaan. On hauskaa, että voi suhtautua tosissaan johonkin, mihin ei kuitenkaan tarvitse suhtautua tosissaan.”

Myös HJK on tosissaan Gimmojen kanssa. Siinä missä Luoma-ahon HJK:ssa pelaava 7-vuotias poika treenaa hiekkakentillä, äiti pääsee pallottelemaan nurmikolla. Gimmojen valmentajat ovat kokeneita ja pari kertaa harjoituksia on vetänyt HJK:n toimitusjohtaja, entinen ammattilaispelaaja Aki Riihilahti.

”Jokainen treeni ja peli on ollut oppimiskokemus. Tässä ei vain pidetä kuntoa yllä tai polteta kaloreita.”

Siksi jalkapallo toimii Luoma-ahon mielestä täydellisenä irtiottona töistä: jos ja kun lajissa haluaa kehittyä, on pakko unohtaa työt. Podcasteja työkseen tekevä Luoma-aho harrastaa myös juoksemista, mutta tyytyy yleensä lönkyttelemään hitaasti ja keskittyy kuuntelemaan amerikkalaisia podcasteja.

Luoma-aho suhtautuu silti realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. Kovin hyvää pelaajaa hänestä tuskin koskaan tulee.

”Kun jonkin lajin aloittaa nuorena, harjoitteluaikaa on loputtomasti. Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Ja on kypsällä iällä lajin aloittamisessa hyviäkin puolia, kuten se, etteivät rökäletappiot jaksa harmittaa. Kun Klubin gimmat pelasivat huhtikuussa näytösottelun HJK:n 9-vuotiaiden poikien edustusjoukkuetta vastaan, he hävisivät 4–0. Ensimmäisessä virallisessa ottelussa tappiolukemat olivat 9–0 kalliolaista harrastejoukkuetta vastaan.

”Meidän peli pysyi silti hyvin kasassa. Ottelusta jäi hyvä fiilis.”

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta