Tasaista kehitystä. Veera Luoma-aho pelaa HJK:n naisten harrastejoukkue Klubin gimmoissa. Hän suhtautuu realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. "Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Ihan tosissaan rennosti

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.

JOURNALISTI
16.6.2017

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, Kuva

Mediayrittäjä Veera Luoma-aho aloitti 38-vuotiaana jalkapallojoukkueessa. 9–0-tappiokaan ei harmita, kun koko ajan oppii uutta.

Jo 10-vuotiaana Veera Luoma-aho yritti perustaa tyttöjen jalkapallojoukkueen. Hän levitti koulussa kutsua joukkueen ensimmäisiin harjoituksiin, mutta unohti lopulta itse saapua paikalle.

Kovin paljon paremmin ei sujunut softball-harrastus muutamaa vuotta myöhemmin.

”Olimme ainoa ikäisteni tyttöjen joukkue Suomessa, joten pelasimme poikien baseball-joukkueita vastaan. Vaikka pelasimme softballin säännöillä, hävisimme lähes aina.”

Luoma-aholle jäi kuitenkin kipinä kuulua vielä joskus urheilujoukkueeseen. Siihen tuli tilaisuus noin 25 vuotta myöhemmin viime syksynä. Luoma-ahon pojan futiskaverin äiti kertoi, että HJK oli perustanut juuri naisten harrastejoukkueen.

Tammikuussa Luoma-aho osallistui ensimmäistä kertaa HJK:n Klubin gimmojen harjoituksiin. Häneen vetosi treeneissä erityisesti rentouden ja tavoitteellisuuden yhdistyminen.

”Kaikki joukkueessa ovat erittäin motivoituneita, mutta epäonnistumisiin suhtaudutaan itseironisesti, ja kaikki kannustavat toisiaan. On hauskaa, että voi suhtautua tosissaan johonkin, mihin ei kuitenkaan tarvitse suhtautua tosissaan.”

Myös HJK on tosissaan Gimmojen kanssa. Siinä missä Luoma-ahon HJK:ssa pelaava 7-vuotias poika treenaa hiekkakentillä, äiti pääsee pallottelemaan nurmikolla. Gimmojen valmentajat ovat kokeneita ja pari kertaa harjoituksia on vetänyt HJK:n toimitusjohtaja, entinen ammattilaispelaaja Aki Riihilahti.

”Jokainen treeni ja peli on ollut oppimiskokemus. Tässä ei vain pidetä kuntoa yllä tai polteta kaloreita.”

Siksi jalkapallo toimii Luoma-ahon mielestä täydellisenä irtiottona töistä: jos ja kun lajissa haluaa kehittyä, on pakko unohtaa työt. Podcasteja työkseen tekevä Luoma-aho harrastaa myös juoksemista, mutta tyytyy yleensä lönkyttelemään hitaasti ja keskittyy kuuntelemaan amerikkalaisia podcasteja.

Luoma-aho suhtautuu silti realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. Kovin hyvää pelaajaa hänestä tuskin koskaan tulee.

”Kun jonkin lajin aloittaa nuorena, harjoitteluaikaa on loputtomasti. Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Ja on kypsällä iällä lajin aloittamisessa hyviäkin puolia, kuten se, etteivät rökäletappiot jaksa harmittaa. Kun Klubin gimmat pelasivat huhtikuussa näytösottelun HJK:n 9-vuotiaiden poikien edustusjoukkuetta vastaan, he hävisivät 4–0. Ensimmäisessä virallisessa ottelussa tappiolukemat olivat 9–0 kalliolaista harrastejoukkuetta vastaan.

”Meidän peli pysyi silti hyvin kasassa. Ottelusta jäi hyvä fiilis.”

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta