Ihan tosissaan rennosti

Mediayrittäjä Veera Luoma-aho aloitti 38-vuotiaana jalkapallojoukkueessa. 9–0-tappiokaan ei harmita, kun koko ajan oppii uutta.

Tasaista kehitystä. Veera Luoma-aho pelaa HJK:n naisten harrastejoukkue Klubin gimmoissa. Hän suhtautuu realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. "Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.

JOURNALISTI
16.6.2017

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, Kuva

Jo 10-vuotiaana Veera Luoma-aho yritti perustaa tyttöjen jalkapallojoukkueen. Hän levitti koulussa kutsua joukkueen ensimmäisiin harjoituksiin, mutta unohti lopulta itse saapua paikalle.

Kovin paljon paremmin ei sujunut softball-harrastus muutamaa vuotta myöhemmin.

”Olimme ainoa ikäisteni tyttöjen joukkue Suomessa, joten pelasimme poikien baseball-joukkueita vastaan. Vaikka pelasimme softballin säännöillä, hävisimme lähes aina.”

Luoma-aholle jäi kuitenkin kipinä kuulua vielä joskus urheilujoukkueeseen. Siihen tuli tilaisuus noin 25 vuotta myöhemmin viime syksynä. Luoma-ahon pojan futiskaverin äiti kertoi, että HJK oli perustanut juuri naisten harrastejoukkueen.

Tammikuussa Luoma-aho osallistui ensimmäistä kertaa HJK:n Klubin gimmojen harjoituksiin. Häneen vetosi treeneissä erityisesti rentouden ja tavoitteellisuuden yhdistyminen.

”Kaikki joukkueessa ovat erittäin motivoituneita, mutta epäonnistumisiin suhtaudutaan itseironisesti, ja kaikki kannustavat toisiaan. On hauskaa, että voi suhtautua tosissaan johonkin, mihin ei kuitenkaan tarvitse suhtautua tosissaan.”

Myös HJK on tosissaan Gimmojen kanssa. Siinä missä Luoma-ahon HJK:ssa pelaava 7-vuotias poika treenaa hiekkakentillä, äiti pääsee pallottelemaan nurmikolla. Gimmojen valmentajat ovat kokeneita ja pari kertaa harjoituksia on vetänyt HJK:n toimitusjohtaja, entinen ammattilaispelaaja Aki Riihilahti.

”Jokainen treeni ja peli on ollut oppimiskokemus. Tässä ei vain pidetä kuntoa yllä tai polteta kaloreita.”

Siksi jalkapallo toimii Luoma-ahon mielestä täydellisenä irtiottona töistä: jos ja kun lajissa haluaa kehittyä, on pakko unohtaa työt. Podcasteja työkseen tekevä Luoma-aho harrastaa myös juoksemista, mutta tyytyy yleensä lönkyttelemään hitaasti ja keskittyy kuuntelemaan amerikkalaisia podcasteja.

Luoma-aho suhtautuu silti realistisesti kehittymismahdollisuuksiinsa. Kovin hyvää pelaajaa hänestä tuskin koskaan tulee.

”Kun jonkin lajin aloittaa nuorena, harjoitteluaikaa on loputtomasti. Välillä olen harmitellut, etten ole aloittanut tätä aiemmin. Mutta mikä olisi vaihtoehto: se, etten olisi aloittanut tätä nytkään.”

Ja on kypsällä iällä lajin aloittamisessa hyviäkin puolia, kuten se, etteivät rökäletappiot jaksa harmittaa. Kun Klubin gimmat pelasivat huhtikuussa näytösottelun HJK:n 9-vuotiaiden poikien edustusjoukkuetta vastaan, he hävisivät 4–0. Ensimmäisessä virallisessa ottelussa tappiolukemat olivat 9–0 kalliolaista harrastejoukkuetta vastaan.

”Meidän peli pysyi silti hyvin kasassa. Ottelusta jäi hyvä fiilis.”

Veera Luoma-aho

39-vuotias helsinkiläinen mediayrittäjä. Omistaa Olli Sulopuiston kanssa podcastien tekoon keskittyneen Toimitus Sulopuisto & Luoma-aho -yrityksen.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Allerin digipäätoimittajana, Olivian ja Ylioppilaslehden päätoimittajana sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen ja Sunnuntai-sivujen toimittajana.

Koulutukseltaan valtiotieteen maisteri pääaineenaan valtio-oppi.

Harrastaa jalkapalloa, juoksemista sekä yhdessä perheensä kanssa veneilyä ja suunnistusta.



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta