Hävitä heti luettuasi

Uusi tiedustelulainsäädäntö vaarantaa journalistien lähdesuojan. Urkinnalta on pitänyt suojautua jo ennen muutosta, toimittajat muistuttavat.

Uusi tiedustelulainsäädäntö

Tiedustelulainsäädäntöä valmistelevat sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöt. Luonnokset esiteltiin huhtikuussa.

Tuekseen uudet lait tarvitsevat myös perustuslain muuttamista.

Uusien valtuuksien tarvetta on perusteltu muun muassa terrorismilla ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamalla vakoilulla.

Lakien valmistelu jatkuu elokuussa.

JOURNALISTI
16.6.2017

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Uusi tiedustelulainsäädäntö hapertaa toteutuessaan journalistien lähdesuojaa – siitä huolimatta, että se on pyritty lakiluonnoksissa turvaamaan. Käytännössä viranomaisten haaviin voisi jatkossa jäädä lähdesuojan alaista tietoa, joka viranomaisen pitää kyllä hävittää ja jota ei saa käyttää.

Lähdesuojan kannalta ongelmallisia ovat etenkin uudet oikeudet tehdä tietoliikennetiedustelua. Kaikki journalistien viestintä ei kuulu lähdesuojan piiriin, vaan turvan saavat vain tietyt tiedot. Siten poliisiviranomaisen tai tiedustelu-upseerin olisi käytännössä luettava, mitkä osat automaatin seulomaa viestiä ovat lähdesuojan piirissä. Silloin vahinko on jo tapahtunut.

”Vaikka aineisto hävitetään, tieto on hänen päässään”, Journalistiliiton lakimies Tytti Oras sanoo.

Myös lakien valmistelijat tunnustavat ongelman. Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi huomauttaa, että sama ongelma on jo esimerkiksi nykyisin rikostutkintaan liittyvässä telekuuntelussa.

”Sellaista keinoa ei ole keksitty, millä tiedot voisi deletoida virkamiehen päästä”, Meriniemi sanoo.

Oras kantaa huolta myös siitä, että siviilitiedustelun kohteet on määritelty hyvin yleisluontoisesti. Silloin on hyvin hankala tietää, mistä syistä omaa viestiliikennettä voitaisiin seurata.

Tietoliikennetiedustelusta ei myöskään tarvitsisi kertoa jälkeenpäin ”sivuosuman” saaneelle journalistille, jonka viestit on hävitetty viipymättä. Tapahtumasta jäisi vain anonyymi lokimerkintä.

Kolme ministeriötä valmistelee Suomeen tiedustelulainsäädäntöä, joka muun muassa muuttaisi suojelupoliisin täysveriseksi tiedustelupalveluksi. Laajenevien valtuuksien turvin voitaisiin tutkia kansallisen turvallisuuden vaarantavaa toimintaa myös silloin, kun se ei sinällään ole rikos.

 

Journalistiliitto on antanut laeista omat lausuntonsa, joissa vaaditaan, ettei tiedustelutoiminta saisi vaarantaa lähdesuojaa. Myös tietosuojavaltuutettu on arvostellut niitä.

Lakien myötä suojelupoliisi ja puolustusvoimat saavat oikeuden tehdä kohdennettua tietoliikennetiedustelua eli suodattaa Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä tietyin rajauksien ja perustein. Kotimaista tietoliikennettä ei saisi tiedustella.

Supo voisi jatkossa myös mennä salaa jonkun työpaikalle ja kuvata sieltä löydetyt paperit. Lakiluonnoksen perusteluissa tällaisen paikkatiedustelun ja jäljentämisen ulkopuolelle rajataan toimitukset. Jäljentää ei saisi myöskään lähdesuojan alaista materiaalia, joka on toimittajan hallussa.

Oikeustoimittajien puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikostoimituksen tuottaja Rami Mäkinen sanoo, että oikeus jäljentää asiakirjoja kohteelle kertomatta on silti lähdesuojan kannalta hankala. Vaikka lähdesuojan alaista aineistoa ei saa jäljentää, kiellon valvonta jäisi ilmeisesti Supon oman harkinnan varaan.

Myös Journalistiliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota asiaan: kenen ”hallussa” on esimerkiksi postissa oleva kirje?

Asiakirjan hallussapitoon ei ole yksiselitteistä määritelmää, sisäministeriön Meriniemi myöntää.

”Luulen, että näihin muodostuu tulevaisuudessa korkeimman oikeuden tulkintakäytäntöä”, hän sanoo.

 

Aihetta seuranneet toimittajat korostavat uusien valtuuksien valvonnan tärkeyttä. Sitä varten perustetaan tiedusteluvaltuutetun tehtävä.

”Kysymys on siitä, miten valtuuksia käytetään ja onko valvonta uskottavaa. Poliisissa tämä valvonta on jäänyt toisinaan lapsipuolen asemaan”, MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä sanoo.

Rami Mäkistä mietityttää se, millaisella kynnyksellä lakeja sovellettaisiin. Esimerkkinä hän mainitsee informaatiovaikuttamisen.

”Valtiolla on toki tarve suojautua propagandalta, mutta ero informaatiovaikuttamisen ja sananvapauden käyttämisen välillä ei ole selkeä tai helposti osoitettavissa”, hän sanoo.

Käytännön tasolla uudet lait vaikuttavat toimitusten arkeen todennäköisesti vähän – etenkin jos on jo alun pitäen ollut perustellun varovainen.

”Tilanne on jo nyt sellainen, että tietyntyyppisissä jutuissa ja tilanteissa monenlainen urkinnan mahdollisuus on otettava huomioon ja suojauduttava sen mukaan”, Sipilä sanoo.

Samaa mieltä on Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen. Hänen mukaansa lähdesuoja on tärvelty jo vuosia sitten.

”Tämä johtuu teknologiasta ja valtioiden välisestä tiedusteluyhteistyöstä. Asiaan ei ole muuta lääkettä kuin ymmärrys omasta tietoturvasta ja tiedustelun luonteesta kokonaisuutena”, hän toteaa.

Halmisen mielestä ammattikunnalle olisi ”katastrofi”, jos lakiluonnokset tulisivat nykymuodossaan voimaan. Hän kuitenkin sanoo luottavansa siihen, että luonnokset vielä kohenevat valmisteluprosessissa.

Mäkinenkään ei usko, että ehdotus olisi vielä paras mahdollinen journalistisen työn ja lähdesuojan kannalta, vaikka hän pitää lakihanketta tärkeänä.

”Myrkkypilleriä ei kannata niellä, vaikka paketin kyljessä lukisi ’terrorismintorjunta’.”

Uusi tiedustelulainsäädäntö

Tiedustelulainsäädäntöä valmistelevat sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöt. Luonnokset esiteltiin huhtikuussa.

Tuekseen uudet lait tarvitsevat myös perustuslain muuttamista.

Uusien valtuuksien tarvetta on perusteltu muun muassa terrorismilla ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamalla vakoilulla.

Lakien valmistelu jatkuu elokuussa.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta