Hävitä heti luettuasi

Uusi tiedustelulainsäädäntö

Tiedustelulainsäädäntöä valmistelevat sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöt. Luonnokset esiteltiin huhtikuussa.

Tuekseen uudet lait tarvitsevat myös perustuslain muuttamista.

Uusien valtuuksien tarvetta on perusteltu muun muassa terrorismilla ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamalla vakoilulla.

Lakien valmistelu jatkuu elokuussa.

JOURNALISTI
16.6.2017

Marja Honkonen, teksti
Markus Pyörälä, kuvitus

Uusi tiedustelulainsäädäntö vaarantaa journalistien lähdesuojan. Urkinnalta on pitänyt suojautua jo ennen muutosta, toimittajat muistuttavat.

Uusi tiedustelulainsäädäntö hapertaa toteutuessaan journalistien lähdesuojaa – siitä huolimatta, että se on pyritty lakiluonnoksissa turvaamaan. Käytännössä viranomaisten haaviin voisi jatkossa jäädä lähdesuojan alaista tietoa, joka viranomaisen pitää kyllä hävittää ja jota ei saa käyttää.

Lähdesuojan kannalta ongelmallisia ovat etenkin uudet oikeudet tehdä tietoliikennetiedustelua. Kaikki journalistien viestintä ei kuulu lähdesuojan piiriin, vaan turvan saavat vain tietyt tiedot. Siten poliisiviranomaisen tai tiedustelu-upseerin olisi käytännössä luettava, mitkä osat automaatin seulomaa viestiä ovat lähdesuojan piirissä. Silloin vahinko on jo tapahtunut.

”Vaikka aineisto hävitetään, tieto on hänen päässään”, Journalistiliiton lakimies Tytti Oras sanoo.

Myös lakien valmistelijat tunnustavat ongelman. Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi huomauttaa, että sama ongelma on jo esimerkiksi nykyisin rikostutkintaan liittyvässä telekuuntelussa.

”Sellaista keinoa ei ole keksitty, millä tiedot voisi deletoida virkamiehen päästä”, Meriniemi sanoo.

Oras kantaa huolta myös siitä, että siviilitiedustelun kohteet on määritelty hyvin yleisluontoisesti. Silloin on hyvin hankala tietää, mistä syistä omaa viestiliikennettä voitaisiin seurata.

Tietoliikennetiedustelusta ei myöskään tarvitsisi kertoa jälkeenpäin ”sivuosuman” saaneelle journalistille, jonka viestit on hävitetty viipymättä. Tapahtumasta jäisi vain anonyymi lokimerkintä.

Kolme ministeriötä valmistelee Suomeen tiedustelulainsäädäntöä, joka muun muassa muuttaisi suojelupoliisin täysveriseksi tiedustelupalveluksi. Laajenevien valtuuksien turvin voitaisiin tutkia kansallisen turvallisuuden vaarantavaa toimintaa myös silloin, kun se ei sinällään ole rikos.

 

Journalistiliitto on antanut laeista omat lausuntonsa, joissa vaaditaan, ettei tiedustelutoiminta saisi vaarantaa lähdesuojaa. Myös tietosuojavaltuutettu on arvostellut niitä.

Lakien myötä suojelupoliisi ja puolustusvoimat saavat oikeuden tehdä kohdennettua tietoliikennetiedustelua eli suodattaa Suomen rajat ylittävää tietoliikennettä tietyin rajauksien ja perustein. Kotimaista tietoliikennettä ei saisi tiedustella.

Supo voisi jatkossa myös mennä salaa jonkun työpaikalle ja kuvata sieltä löydetyt paperit. Lakiluonnoksen perusteluissa tällaisen paikkatiedustelun ja jäljentämisen ulkopuolelle rajataan toimitukset. Jäljentää ei saisi myöskään lähdesuojan alaista materiaalia, joka on toimittajan hallussa.

Oikeustoimittajien puheenjohtaja, Ilta-Sanomien rikostoimituksen tuottaja Rami Mäkinen sanoo, että oikeus jäljentää asiakirjoja kohteelle kertomatta on silti lähdesuojan kannalta hankala. Vaikka lähdesuojan alaista aineistoa ei saa jäljentää, kiellon valvonta jäisi ilmeisesti Supon oman harkinnan varaan.

Myös Journalistiliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota asiaan: kenen ”hallussa” on esimerkiksi postissa oleva kirje?

Asiakirjan hallussapitoon ei ole yksiselitteistä määritelmää, sisäministeriön Meriniemi myöntää.

”Luulen, että näihin muodostuu tulevaisuudessa korkeimman oikeuden tulkintakäytäntöä”, hän sanoo.

 

Aihetta seuranneet toimittajat korostavat uusien valtuuksien valvonnan tärkeyttä. Sitä varten perustetaan tiedusteluvaltuutetun tehtävä.

”Kysymys on siitä, miten valtuuksia käytetään ja onko valvonta uskottavaa. Poliisissa tämä valvonta on jäänyt toisinaan lapsipuolen asemaan”, MTV:n rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä sanoo.

Rami Mäkistä mietityttää se, millaisella kynnyksellä lakeja sovellettaisiin. Esimerkkinä hän mainitsee informaatiovaikuttamisen.

”Valtiolla on toki tarve suojautua propagandalta, mutta ero informaatiovaikuttamisen ja sananvapauden käyttämisen välillä ei ole selkeä tai helposti osoitettavissa”, hän sanoo.

Käytännön tasolla uudet lait vaikuttavat toimitusten arkeen todennäköisesti vähän – etenkin jos on jo alun pitäen ollut perustellun varovainen.

”Tilanne on jo nyt sellainen, että tietyntyyppisissä jutuissa ja tilanteissa monenlainen urkinnan mahdollisuus on otettava huomioon ja suojauduttava sen mukaan”, Sipilä sanoo.

Samaa mieltä on Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen. Hänen mukaansa lähdesuoja on tärvelty jo vuosia sitten.

”Tämä johtuu teknologiasta ja valtioiden välisestä tiedusteluyhteistyöstä. Asiaan ei ole muuta lääkettä kuin ymmärrys omasta tietoturvasta ja tiedustelun luonteesta kokonaisuutena”, hän toteaa.

Halmisen mielestä ammattikunnalle olisi ”katastrofi”, jos lakiluonnokset tulisivat nykymuodossaan voimaan. Hän kuitenkin sanoo luottavansa siihen, että luonnokset vielä kohenevat valmisteluprosessissa.

Mäkinenkään ei usko, että ehdotus olisi vielä paras mahdollinen journalistisen työn ja lähdesuojan kannalta, vaikka hän pitää lakihanketta tärkeänä.

”Myrkkypilleriä ei kannata niellä, vaikka paketin kyljessä lukisi ’terrorismintorjunta’.”

Uusi tiedustelulainsäädäntö

Tiedustelulainsäädäntöä valmistelevat sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöt. Luonnokset esiteltiin huhtikuussa.

Tuekseen uudet lait tarvitsevat myös perustuslain muuttamista.

Uusien valtuuksien tarvetta on perusteltu muun muassa terrorismilla ja vieraiden valtioiden Suomeen kohdistamalla vakoilulla.

Lakien valmistelu jatkuu elokuussa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta