Digiajan miesten lehti

Baana yrittää tehdä sen, mihin Suomessa ei kukaan ole pystynyt. Miesten lifestyle -saitin avainsanoja ovat mobiilivetoisuus ja data.

Viisikko. Annabella Kiviniemi (vas.), Toni Keränen, Elina Schüller, Inka Ikonen ja Jenna Viitanen tekevät nettilehteä miehille.

Baana

"Elämäntapasivusto erityisesti miehille, jotka haluavat saada kaiken irti arjesta ja vapaa-ajasta."

Aloitti huhtikuussa 2017. 

1 452 Facebook-tykkääjää (9.6.)

 

Idealista

”Hyväntuulinen elämysmedia, josta löydät oikeat sisällöt oikeisiin hetkiin.”

Aloitti huhtikuussa 2016

47 284 Facebook-tykkääjää (9.6.)

JOURNALISTI
16.6.2017

Manu Haapalainen, teksti
Aleksi Poutanen, kuvat

”Ihan ensimmäinen asia oli, että printtilehteä emme tee”, Elina Schüller kiirehtii sanomaan jo ennen kuin olemme edes ehtineet istahtaa alas haastattelua varten.

Schüller siirtyi Allerille sisältöjohtajaksi viime vuoden lokakuussa Ilta-Sanomien toimituspäällikön paikalta.

Hän vastaa talon kaikista digitaalisista ja lehtibrändeistä, keskustelupalsta Suomi24:stä ja natiivimainonnasta. Kaiken tämän päälle hän on ”otona” sekä Baanan että Allerin naistenlehtityyppisen ”hyväntuulisen elämysmedian” Idealistan päätoimittaja.

”Tultuani taloon aloin tutkia millaista sisältöä on Allerilla Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Huomasin, että täällä tehdään paljon perinteistä lifestylea ja viihdejournalismia. Lisäksi on paljon osaamista sisällön tekemisessä miehille”, Schüller kertoo.

 

Moni muistaa vielä Veli-lehden, Trendin rinnakkaislehden, joka lakkautettiin kahden vuoden taipaleen jälkeen loppuvuodesta 2008. Tai Suomen Kuvalehden sisarlehdeksi lanseeratun SK Miehen. Tai Miesten Glorian, Cosmosin sekä Men’s Healthin ja Slitzin suomalaisversiot.

Yksikään näistä 2000-luvun alkupuolen kunnianhimoisista lehtivirityksistä ei elänyt pitkään. Miehille tehtyjen yleisaikakauslehtien markkinoilla ei ole tapahtunut sen jälkeen mitään.

Kun Aller Media tämän vuoden huhtikuussa julkaisi miehille suunnatun elämantapasivuston Baanan, maailma ei varsinaisesti seisahtanut. Se ei ole ihmekään. Baana julkaistiin riisuttuna koeversiona, MVP-versiona*, kuten baanalaiset itse sanovat.

Allerilta ei kerrota Baanan alkuvaiheen lukijamääriä, mutta tämän jutun kirjoitushetken noin 1 450 Facebook -tykkääjää kertoo siitä, että toimintaa vasta aloitellaan.

Lukijoilta saatu palaute ja heidän verkkokäyttäytymisestään ammennettu data ohjaavat sitä, millainen Baana ”ostovoimaisten, keski-ikäisten, aktiivisten, itsestään huolehtivien, työssä käyvien, kaupunkilaisten miesten” eteen jatkossa aukeaa.

 

Baanan toiminta-ajatus on tehokas ja taloudellinen. Se juontuu osaltaan muutama vuosi sitten mediataloissa läpi runnottujen freesopimusten ja myös työsuhteiden tekijänoikeuspykäliin – niihin, joiden läpimenoa on pidetty osoituksena ay-liikkeen voimattomuudesta. Kaikkien juttujen kaikki oikeudet ovat kirjoittajien sijaan Allerilla, jonka juttupankki on valtava.

Omassa Ajassa, Fitissä tai vaikka Katsossa jo julkaistuja juttuja syötetään Baanaan muokattuina ja päivitettyinä versioina, ostovoimaiselle kaupunkilaismiehelle tarjoiltuna. Juttuja käännetään ja versioidaan myös talon muista pohjoismaisista lehdistä.

Tämän päälle Baanan viisihenkinen toimitus ja vajaan kymmenen hengen vahvuinen avustajakunta tuottavat Baanan omaa sisältöä. Omaa sisältöä on jo nyt suurin osa.

Sama toimitus tekee myös sisarjulkaisu Idealistaa. Allerin tv-toimituksesta kevään aikana siirtynyttä Toni Kerästä lukuunottamatta he käyttävät ainakin toistaiseksi enemmän aikaansa isompaan ja jo menestykseksi muodostuneeseen Idealistaan.

Vielä enemmän kuin oman laadukkaan sisällön merkitystä, tekijät korostavat data-analyysin suurta roolia niin Baanan tulevassa kuin Idealistan jo saavutetussa menestyksessä. Sisältöä tehdään tiiviissä yhteistyössä Allerin kuluttajadataa tuottavan ja analysoivan Rikastamon kanssa.

 

Kun Baana huhtikuussa lanseerattiin, sosiaalisessa mediassa herätti jonkin verran huomiota, että toimitus muodostui sataprosenttisesti naisista. Keräsen mukaantulon jälkeenkin neljä viidestä Baanan tekijästä on naisia. Sukupuoliroolien väljentymisen aikakaudella tuntuu väljähtäneeltä kohottaa tällaisesta edes kulmakarvojaan.

Baanan toimitusta aihe kuitenkin naurattaa, sillä kommenttia on tullut.

”On siitä toki tullut palautetta. Olemme enemmän kuin kiitollisia siitä, että Toni on astunut meidän remmiimme. Saadaan sillä tavalla uskottavuutta”, toimituspäällikkö Inka Ikonen sanoo.

”Ja toki avustajiksi on otettu miehiä. Tonilla on toimituksessa aikamoinen vastuu. Hän on usein se, jolta kysymme, miten miehet haluavat tämän lukea”, Elina Schüller jatkaa.

”Mutta kyllä me perustamisvaiheessa aika nöyrinä kuuntelimme tutkimuksen kautta ja myös talon sisältä miesten yksittäisiä kokemuksia, teimme kyselyitä sisäisissä viestintäkanavissamme. Data ohjaa sitä lukijoiden kokemusten luotaamista, mutta ymmärrän, että kaikkea sekään ei pysty kertomaan.”

Keränen huomauttaa, että koko mies-nais-jako on erilainen kuin vaikkapa 1980-luvulla

”Sellainen rasvainen miesjuttu ei enää oikein lennä. Ajat ovat muuttuneet aika paljon. Mieskuva on muuttunut.”

”Minäkin olen saanut palautetta, että älkää vaan alleviivatko äijämäisyyttä”, Ikonen jatkaa.

”Sen äänensävyn ei tarvitse olla rasvan, kaljan ja makkaran katkuinen. Laadukas ja hyvä sisältö puhuttelee sukupuolesta riip-pumatta.”

”Olemme korvat auki ja hereillä”, Annabella Kiviniemi sanoo.

”Haistelemme, mitä miehet puhuvat, ja mikä kiinnostaa, mikä tuttavapiirissä puhuttaa. Ehkä sitä tulee katsottua naisena miesten maailmaa vähän ulkopuolisena. Kun roolit ovat muuttuneet, niin ei se sukupuolijako ole niin justiinsa. Olen huomannut, että mies- ja naispuoliset ystäväni ovat lukeneet vaikka ihan saman jutun Baanasta. Se on mukava kuulla.”

 

Baanan tekemistä ohjaa tarkkaan mitattu bisneslogiikka. Se ei sulje pois tekemisen iloa. Toimituksesta pulppuaa intoa, kun kysyn hauskoja muistoja uuden sivuston alkutaipaleelta.

”Aloituspalaveri jäi elävästi mieleen”, Jenna Viitanen nauraa.

”Se alkoi isolta skriiniltä näytetyllä Pete Parkkosen Kohta sataa -videolla. Vakavammin puhuen hienoa on ollut ideoiden vapaa heittely ja se, miten kukaan ei ole ottanut sellaista roolia, että on aina oikeassa.”

”Olemme saaneet karrikoidusti miettiä millainen se meitä lukeva äijä on, lyöty välillä läskiksikin. On ollut mahtava päästä nollasta saakka rakentamaan ja hahmottamaan”, Ikonen jatkaa.

”Vapaus on haastavinta ja hauskinta”, vakiintuneesta printtijulkaisusta Baanaan siirtynyt Keränen sanoo.

”Ei ole sisällöllisesti ja tekotavallisesti mitään rajoja. Tämän voi nyt luoda.”

*MVP on lyhenne sanoista Minimum Viable Product. Lyhenteellä tarkoitetaan tuotteen ensimmäistä myyntiin menevää versiota tai prototyyppiä.

Baana

"Elämäntapasivusto erityisesti miehille, jotka haluavat saada kaiken irti arjesta ja vapaa-ajasta."

Aloitti huhtikuussa 2017. 

1 452 Facebook-tykkääjää (9.6.)

 

Idealista

”Hyväntuulinen elämysmedia, josta löydät oikeat sisällöt oikeisiin hetkiin.”

Aloitti huhtikuussa 2016

47 284 Facebook-tykkääjää (9.6.)

Lehti muotoutuu julkaisun jälkeen

Ennen aikakauslehtikonsepteja rakennettiin pitkään ja lanseerattiin suuresti. Baana ja Idealista taas toimivat diginatiivien ehdoilla.

”Baanan formaatti kehittyy koko ajan. Siihen tulee koko ajan uutta, sitä mukaa kun opimme käyttäjiltä, mihin suuntaan sitä kannattaa kehittää. Markkinointislangilla sanoen kokeilemme koko ajan uusia tapoja tehdä sisällöllä uutta liiketoimintaa ja parempia asiakaskohtaamisia”, Allerin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä sanoo.

Baanan ja Idealistan kävijäliikenteen optimoinnissa keskeisessä roolissa on toimituspäällikkö Inka Ikonen. Hän työskentelee läheisessä yhteistyössä Allerin analytiikkaosaston kanssa. Journalismia ei Baanassa ja Idealistassa tehdä niin kuin sitä tehtiin joskus ennen.

”Nyt kun saitti on auki, mietimme mihin suuntaan laivaa aletaan kääntää ja minkä tyyppisiä sisältöjä meillä kannattaa olla, miten puhuttelemme lukijaamme”, Ikonen sanoo

Kun puhutaan robottijournalismista, tarkoitetaan yleensä koneellisesti kirjoitettuja artikkeleita. Allerin kohdalla voi puhua toisen asteen robottijournalismista, algoritmiavusteisesti konseptoiduista julkaisuista.

”Emme lähde vanhanaikaisesti miettimään, mistä ihmiset voisivat olla kiinnostuneita. Talon analytiikkaosaamisen ansiosta tiedämme ennen sisällön tuottamista, tuleeko se toimimaan vai ei”, Ikonen sanoo itsevarmasti.

Uutta ajattelua edustaa Idealistan jo käyttämä personoitu suosittelu, jossa saitin algoritmi luo kävijälle räätälöidyn tuotteen tämän mieltymysten mukaan. Baanaan tätä ominaisuutta ei vielä ole luotu, mutta saitin kasvaessa se on tarkoitus ottaa mukaan.

Miten kävijät sitten saadaan mukaan Baanan kyytiin? Ikonen sanoo, että sosiaalinen media on edelleen liikenteen lähteenä tärkeä, mutta sieltä tuleva liikenne on lyhytaikaista ja satunnaista.

”Siksi keskitymme Googlesta tulevaan liikenteeseen ja mietimme aiheita, juttuja ja otsikoita niin, että ne ovat hakukoneoptimoituja ja elävät mahdollisesti vuosia Googlen kautta tulevan liikenteen avulla. Emme hae pikavoittoja, vaan kasvatamme kävijäliikennettä pikkuhiljaa.”

Baanan someääni on tällä hetkellä aika asiallinen”, some-tuottaja Jenna Viitanen sanoo.

”Meidän sisältömme on laadukasta, emmekä halua pilata sitä heittämällä läskiksi.”

 

Baanan vetäjät uskovat sivuston kasvavan parissa vuodessa Allerille kannattavaksi tuotteeksi. Paitsi perinteisestä mainonnasta baanalaiset uskovat rahavirtojen tulevan natiivimainonnasta.

”Idealistasta olemme saaneet loistavia onnistumisia nimenomaan natiivimainonnassa”, Ikonen huomauttaa.

Vaikka Baanan konsepti tuntuu ennen kaikkea kevyen kulurakenteensa ansiosta mietityltä ja taloudellisesti melko riskittömältä, julkaisuun on helppo suhtautua myös skeptisesti.

Tällä journalismin alueella on Suomessa epäonnistuttu näyttävästikin, vaikka sisältö on ollut laadukasta. Bull Mentulan treenivinkkejä, listauksia uusista ale-oluista ja juttuja pariskuntien seksihalujen kohtaanto-ongelmista on luettu muualtakin.

Allerin sisältöjohtaja Elina Schüller huomauttaa, ettei Baanasta ole tarkoituskaan tulla massiivista. Riittää, että siitä tulee kohderyhmälleen tärkeä.

”On ihan eri asia puhua printtituotteesta, jota joku tilaa ja maksaa, kuin siitä, että joku on valmis klikkaamaan juttua Facebookissa tai Googlessa. Aiemmat lehdet eivät ehkä ole löytäneet oikeaa tapaa puhutella suurta osaa suomalaisista miehistä. Olivatko ne liian hienoja ja liian pienelle yleisölle tehtyjä näin pienellä markkina-alueella”, Schüller kysyy.

”Uskottavuuden luominen kestää. Aikkaria ei voi loputtomiin pyörittää ja odotella sen uskottavuuden syntymistä”, lisää Annabella Kiviniemi, Baanan ja Idealistan digituottaja.

”Lähdimme tähän juuri siksi, että emme löytäneet vastaavaa tuotetta suomenkielisestä digitarjonnasta. Suuret toimijat kuten iltapäivälehdet tekevät hommansa erittäin hyvin, joten siihen kilpailuun meidän ei kannata lähteä”, Schüller sanoo.

Schüller sanoo Baanan sijoittuvan iltapäivälehtien ja muiden yleissivustojen ja toisaalta tiukasti oman kohderyhmänsä palveluun keskittyvien harrastesivustojen välimaastoon.

”Teemme asiallisia, uskottavia, syvälle meneviä juttuja. Vertaisin konseptia nimenomaan naisten lifestylesivustoihin, kuten Idealistaan”, Schüller sanoo.

”En usko että edeltäjät ovat tuottaneet sisältöään datan ohjaamina”, Ikonen lisää.

”Koska se on kuitenkin Suomessa aika uutta.”

Manu Haapalainen



8 2018
Arkisto

Kollegojen kuteet

Kuusi media-alan ammattilaista näyttää ja kertoo, miten he pukeutuvat töihin. Kerro sinäkin Twitterissä hashtagilla #paallakoska.

Kansalaiset mukaan. ”Toivon, että suuri yleisö antaisi henkistä tukea työlle, jossa moniarvoista viestintää pidetään yllä”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.

Maalitus on koko yhteiskunnan asia

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan syytteitä toimittajiin ja mediaan kohdistuneista rikoksista. Haitalliseen vaikuttamiseen voisi puuttua terävämmin.

En minä, vaan tämä ammatti

Vihapuheen ilmiöllistäminen auttaa, kun toimittaja on verkkoraivon kohteena, sanoo itsekin solvatuksi joutunut Suvi-Tuulia Nykänen.

Myllytys koettelee sananvapautta

Toimituksien supistukset ja ulkopuolinen painostus leimaavat journalistien arkea, kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen.

Pieni kohu-opas

”Kohujournalismissa media itse määrittelee asian kohuksi ja etäännyttää näin itsensä vastuusta kytkeä aihe tosimaailman tapahtumiin”, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Palkittua uutistyötä. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala saivat yhdessä STT:n työryhmän kanssa Bonnier-palkinnon seksuaalista häirintää ja ahdistelua käsittelevistä jutuistaan. Palkintoraati kiitteli tekijöitä huolellisesta, sinnikkäästä ja rohkeasta uutistyöstä.

Hiljaista sympatiaa

Psyykkisen järkytyksen kokeneen haastattelussa on hyvä osata kuunnella. Annamari Nurminen ja Esko Pihkala kohtasivat naisia, jotka olivat koululaisina joutuneet opettajan seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

Myy, opasta ja ole uskottava

Verkossa yleisö tarvitsee perusteluita ja kädestä pitämistä – ja toimittaja rohkeutta etsiä omaa ääntään, sanoo verkkokerronnasta kirjan tehnyt Terhi Upola.

Slutspurt i juni. För en förlagsredaktör är sommaren en intensiv period. Alla böcker som ska ut till höstens bokmässor måste gå i tryck senast under juni. ”Innan boken går i tryck kan man vara lite hysterisk och dubbelkolla att allt är okej. Sedan tar man det lugnt tills den ska recenseras”, säger Myrika Ekbom.

Hängmattan hägrar också för förlagsredaktören

Alla texter som ska ges ut i bokform behöver redigeras av proffs. Den som försöker ta en genväg riskerar att boken blir full av stavfel och upprepningar.

Mielipide vastaan fakta

Kielteiseen valoon joutuneelle pitää antaa mahdollisuus samanaikaiseen kuulemiseen tai vastineeseen.

Täältä ja muualta. ”Kymmenkunta vuotta sitten matkat nähtiin lähinnä kustannuseränä, mutta viime vuosina olen käynyt ulkomailla  juttukeikoilla noin neljä kertaa vuodessa”, sanoo Keskisuomalaisen Janne Yläjoki. ”On sisäistetty, että uskottavaan ulkomaanjournalismiin tarvitaan muutakin kuin sitä, että kirjoitetaan neljän seinän sisällä.”

Oman näkökulman perässä

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittaja Janne Yläjoki yrittää löytää aiheita, joita isot koneistot eivät käsittele. ”Meillä ei voi olla aamulla verkossa ihan samaa kuin mitä tv-uutisissa on toisteltu edellisenä iltana.”

Lisää rahaa, suojaa ja oikeuksia

Nykyinen hallitus ei ole ollut media-alalle erityisen hyvä, sanoo Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho. Digi-alv:n alentaminen olisi tärkein parannus.

Vaikeudet ongelmissa?

Suurissa ongelmissa -ilmaus yleistyy julkisessa kielenkäytössä, myös journalistisissa teksteissä, kirjoittaa Vesa Heikkinen. ”Yhtäältä kyse on kieleen kuuluvasta sanojen merkitysten vähittäisestä muuttumisesta, toisaalta tälle ajalle ominaisesta tavasta tarkastella maailmanmenoa.”

Kesäkeikalla. Ensimmäinen kesä toimittajana on vienyt Tuuli Rantasaloa monenlaisille juttukeikoille. 4. kesäkuuta hän haastatteli Paiholassa, Pielisjoen rannalla kesäkahvilaa pitäviä 4H-yrittäjiä (oik.) Johanna Väänästä, Maria Mäkeä ja Salla Karhua.

Hankalinta on tiivistää oleellinen

Ensimmäisessä oman alan työpaikassaan Tuuli Rantasalo jännitti etukäteen, odotetaanko harjoittelijan olevan valmis toimittaja.

1918 – med respekt

”När uppmärksammandet av inbördeskriget 1918 sparkade igång i januari i år var jag skeptisk: skulle vi klara av detta efter all #suomi100-hype?” skriver Magnus Londen.

Onnellinen yrittäjä

Freelancetyössä vuorottelevat epävarmuus - ja ylityöllistyminen. ”Silloin on niin lopussa, että vain turkulaisesta kasvattajaseurasta hankittu rutiini pelastaa”, kirjoittaa Lauri Rotko.

Ikuisesti pahoillani, Paula

Epäkohtelias vastaus puhelinmyyjälle oli maksaa Manu Haapalaiselle Paula Koivuniemen haastattelun.

Puheenaiheita takomaan

Susanne Salmi aloittaa Ylioppilaslehden päätoimittajana elokuussa.

Itse kasvatettu. Leikkokukkien lisäksi Satu Koivisto kasvattaa siirtolapuutarhassaan ruokakasveja. ”Esimerkiksi oman kasvihuoneen kurkku on uskomattoman makea ja rapea verrattuna kaupan kurkkuun.”

Ruuan alkulähteillä

Päätoimittaja Satu Koivisto rentoutuu ruokakasvien kauneuden äärellä siirtolapuutarhassa.

Tosielämän toimittajadraama

Viime vuonna kuvattu Vuosi New York Timesin toimituksessa näyttää ja kuulostaa parhailta tv-draamoilta – eikä välty niiden kliseiltä, kirjoittaa Marja Honkonen

Bra start för Medielaget

I slutet av 2017 hade andelslaget 172 medlemmar vilket var nästan 100 fler än vad man räknat med.

Hangöseminariet i september

Ekonomijournalistik, frilansliv, riksdagsvalet i Sverige och yttrandefriheten i Ryssland är huvudteman på årets publicistseminarium i Hangö.

Poimuri

Mediasta sanottua.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta