Palkitut pääluottamusmiehet. Kari Pyrhönen ja Teppo Koskinen pokkasivat Vuoden luottamusmies 2016 -palkinnot Journalistiliiton valtuuston kevätkokouksessa 18. toukokuuta.

Poikkeustilanteiden veteraanit

JOURNALISTI
26.5.2017

Marja Honkonen, teksti
Susa Junnola, kuva

Pienet voitot, saavutetut sovut ja työkavereiden kiitos palkitsevat Kari Pyrhösen ja Teppo Koskisen luottamusmiehinä.

Jatkuvaa poikkeustilan hallintaa. Sellaista on työskentely MTV:n ja Mediahubin pääluottamusmiehenä, Kari ”Pyrtsi” Pyrhönen kertoo. Journalistiliitto palkitsi Pyrhösen 18. toukokuuta toisena Vuoden 2016 luottamusmiehenä.

Maikkarin yt-kierre alkoi vuonna 2012, kun Pyrhönen oli vielä MTV:n ohjelmatyöntekijöiden puheenjohtaja. Sen jälkeen neuvotteluja on käyty miltei joka vuosi.

Vuoden 2016 vaihtuessa varapääluottamusmieheksi siirtyi väsynyt mies.

Pyrhönen halusi kääntää uuden lehden niin työpaikalleen kuin itselleen. Hän kyllästyi siihen, että omaa työelämää hallitsi vastakkainasettelu työnantajan kanssa.

”Neljä vuotta luottamusmiehenä yt-rumbassa tuntui 14 vuodelta”, Pyrhönen sanoo.

Raskasta oli myös, että puolustettavat kollegat ja heidän etunsa ovat Pyrhösen mukaan ”hajallaan kuin varpusparvi”. Edustettavia on eri firmoissa, vuokratyöläisinä, määräaikaisina ja yrittäjinä.

Sekalaiseen seurakuntaan on hankala luoda yhtenäistä joukkovoimaa kuten 1990-luvulla, kun Pyrhönen tuli mukaan ay-toimintaan.

 

Kollegojen, toimitusosaston ja yhdistyksen tuki on luottamusmiehen jaksamiselle tärkeää, sanoo toinen luottamusmies-palkittu, Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Teppo Koskinen. Vaikeissa tilanteissa yhteisö kannattelee.

”Se muistuttaa, ettei tämä ole pelkkää yt-neuvottelua”, Koskinen sanoo.

Koskinen toimii Mediatalo Esan pääluottamusmiehenä. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla.

Vuodesta 2014 luottamusmiehenä toimineena Koskisellakin on takana useat yt-neuvottelut. Raskainta hänestä on ollut epätäydellisten ratkaisujen hyväksyminen ja tietty yksinäisyys.

Palkitsevia ovat pienet voitot: alkuoletuksia parempi neuvottelutulos tai alkuunsa katkaistu riidanaihe. Diplomaattisesti hän haluaa toimia myös itse toimituksen johdon suuntaan.

”Olen pyrkinyt viemään asioita eteenpäin proaktiivisesti ja niin, että pysyttäisiin rakentavassa hengessä.”

 

Myös Pyrhönen pitää yhtenä onnistumisenaan sitä, että välit pomoihin ovat säilyneet. Luottamusmiehelle, jonka suorasanaisuus on aiheuttanut närää välillä myös työkavereissa, se on hyvä meriitti.

”Vaikka olen vääntänyt ruuvia tiukasti, ei ole sellaista ovea, josta en voisi mennä sisään”, Pyrhönen sanoo.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta