Palkitut pääluottamusmiehet. Kari Pyrhönen ja Teppo Koskinen pokkasivat Vuoden luottamusmies 2016 -palkinnot Journalistiliiton valtuuston kevätkokouksessa 18. toukokuuta.

Poikkeustilanteiden veteraanit

JOURNALISTI
26.5.2017

Marja Honkonen, teksti
Susa Junnola, kuva

Pienet voitot, saavutetut sovut ja työkavereiden kiitos palkitsevat Kari Pyrhösen ja Teppo Koskisen luottamusmiehinä.

Jatkuvaa poikkeustilan hallintaa. Sellaista on työskentely MTV:n ja Mediahubin pääluottamusmiehenä, Kari ”Pyrtsi” Pyrhönen kertoo. Journalistiliitto palkitsi Pyrhösen 18. toukokuuta toisena Vuoden 2016 luottamusmiehenä.

Maikkarin yt-kierre alkoi vuonna 2012, kun Pyrhönen oli vielä MTV:n ohjelmatyöntekijöiden puheenjohtaja. Sen jälkeen neuvotteluja on käyty miltei joka vuosi.

Vuoden 2016 vaihtuessa varapääluottamusmieheksi siirtyi väsynyt mies.

Pyrhönen halusi kääntää uuden lehden niin työpaikalleen kuin itselleen. Hän kyllästyi siihen, että omaa työelämää hallitsi vastakkainasettelu työnantajan kanssa.

”Neljä vuotta luottamusmiehenä yt-rumbassa tuntui 14 vuodelta”, Pyrhönen sanoo.

Raskasta oli myös, että puolustettavat kollegat ja heidän etunsa ovat Pyrhösen mukaan ”hajallaan kuin varpusparvi”. Edustettavia on eri firmoissa, vuokratyöläisinä, määräaikaisina ja yrittäjinä.

Sekalaiseen seurakuntaan on hankala luoda yhtenäistä joukkovoimaa kuten 1990-luvulla, kun Pyrhönen tuli mukaan ay-toimintaan.

 

Kollegojen, toimitusosaston ja yhdistyksen tuki on luottamusmiehen jaksamiselle tärkeää, sanoo toinen luottamusmies-palkittu, Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Teppo Koskinen. Vaikeissa tilanteissa yhteisö kannattelee.

”Se muistuttaa, ettei tämä ole pelkkää yt-neuvottelua”, Koskinen sanoo.

Koskinen toimii Mediatalo Esan pääluottamusmiehenä. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla.

Vuodesta 2014 luottamusmiehenä toimineena Koskisellakin on takana useat yt-neuvottelut. Raskainta hänestä on ollut epätäydellisten ratkaisujen hyväksyminen ja tietty yksinäisyys.

Palkitsevia ovat pienet voitot: alkuoletuksia parempi neuvottelutulos tai alkuunsa katkaistu riidanaihe. Diplomaattisesti hän haluaa toimia myös itse toimituksen johdon suuntaan.

”Olen pyrkinyt viemään asioita eteenpäin proaktiivisesti ja niin, että pysyttäisiin rakentavassa hengessä.”

 

Myös Pyrhönen pitää yhtenä onnistumisenaan sitä, että välit pomoihin ovat säilyneet. Luottamusmiehelle, jonka suorasanaisuus on aiheuttanut närää välillä myös työkavereissa, se on hyvä meriitti.

”Vaikka olen vääntänyt ruuvia tiukasti, ei ole sellaista ovea, josta en voisi mennä sisään”, Pyrhönen sanoo.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta