Painostus vaikuttaa sisältöihin hyvin vähän

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Joka kuudes journalisti on antanut ulkopuolisen painostuksen vaikuttaa juttuihinsa.

Joka kuudes vastaaja kertoo muuttaneensa tai poistaneensa jutuistaan jotain ulkoisen vaikuttamisen pelossa tai on antanut ulkopuolisten vaikuttaa aiheiden valintaan. Joka kolmas vastaaja arvioi, että mainostajat ja yhteistyökumppanit pystyvät vaikuttamaan journalismiin.

← Näin painostus vaikuttaa journalismin sisältöihin. Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

 

Painostus torjutaan keskustellen

Painostustutkimukseen vastanneista journalisteista 44 prosenttia kertoo tietoisesti kehittäneenä menetelmiä ja toimintatapoja ulkoisen vaikuttamisen torjumiseksi.

Vakava uhkailu ja esimerkiksi fyysinen uhka on otettava aina vakavasti, mutta kevyempään painostukseen toimittajat suhtautuvat avointen vastausten perusteella hyvin diplomaattisesti. Moni pyrkii välttämään hankalat tilanteet keskustelemalla ja painottamalla sitä, että toimittajan täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Tämä pätee etenkin haastateltaviin, joille median toimintatavat eivät ole tuttuja.

Kollegoille vastaajat antavat seuraavanlaisia ohjeita:

 

Kerro pelisäännöistä. ”Lehtemme noudattaa Journalistin ohjeita, mitä on myös tietoisesti korostettu sekä ilmoitushankkijalle, esimiehille että lehden lukijoille. Tämä onkin pikkuhiljaa auttanut pääsemään eroon asiattomista ehdotuksista”, yksi vastaaja kirjoittaa.

 

Tee yhteistyötä. Yksi vastaajasta välttää ongelmia avaamalla etukäteen kysymysten sijaan haastattelun teemat. ”Työssäni haastattelun teemojen kertominen haastateltavalle on lähes aina luonut luottamusta puolin ja toisin ja edesauttanut jutun tekoa.”

 

Tee kotiläksyt. Hyvä valmistautuminen on toimittajan paras puolustus. ”Se on parhaita tapoja paitsi saada hankaliinkin kysymyksiin kunnolliset vastaukset myös pitää peli reiluna ja torjua painostus”, eräs vastaaja kirjoittaa.

 

Ole tarkka. Yksi vastaaja kertoo ennakoivansa vaikutusyrityksiä viemällä kriitikoilta aseet etukäteen. ”Rakennan juttuni täsmällisemmin, avaan lähteet tarkemmin ja perustelen ratkaisut useammin.”

 

Pidä pääsi. Moni vastaaja kertoo suostuvansa pyyntöön tarkastaa koko juttu, mutta myöntyvänsä haastateltavan toiveesta vain journalistisesti perusteltuihin muutoksiin. ”Yleensä haastateltava on tajunnut selittäessäni, miksi tämä ei käy”, yksi vastaaja kertoo.

 

Suhteuta. Monen vastaajan mielestä korjaustoiveisiin on syytä suhtautua armeliaammin, jos aihe on henkilökohtainen tai haastateltava ”tavis”. ”Olen joskus hyväksynyt haastateltavan ehdottoman muutoksen, jos asialla on merkitystä lähinnä hänelle itselleen, eikä se jutun kannalta ole olennainen. Se menee sosiaalityön piikkiin”, yksi vastaaja kertoo.

 

Pidä esimies kartalla. ”Avoimuus esimiehen suuntaan on erittäin tärkeää. Raportoin merkittävistä vaikuttamispyrkimyksistä välittömästi esimiehelle, että hän pysyy kartalla tilanteesta ennen kuin mitään tapahtuu”, yksi vastaaja korostaa. Silloin myös esimies on valmiina puolustamaan toimittajaansa, hän muistuttaa.

 

Tunnusta rajasi. ”Arkinen journalistinen työ on joskus myös tasapainoilua: ryhdikäskään toimittaja ei ole joka juttureissulla yhtä ryhdikäs mahdollisen painostuksen tai ulkoisen ohjailun edessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta