Painostus vaikuttaa sisältöihin hyvin vähän

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Joka kuudes journalisti on antanut ulkopuolisen painostuksen vaikuttaa juttuihinsa.

Joka kuudes vastaaja kertoo muuttaneensa tai poistaneensa jutuistaan jotain ulkoisen vaikuttamisen pelossa tai on antanut ulkopuolisten vaikuttaa aiheiden valintaan. Joka kolmas vastaaja arvioi, että mainostajat ja yhteistyökumppanit pystyvät vaikuttamaan journalismiin.

← Näin painostus vaikuttaa journalismin sisältöihin. Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

 

Painostus torjutaan keskustellen

Painostustutkimukseen vastanneista journalisteista 44 prosenttia kertoo tietoisesti kehittäneenä menetelmiä ja toimintatapoja ulkoisen vaikuttamisen torjumiseksi.

Vakava uhkailu ja esimerkiksi fyysinen uhka on otettava aina vakavasti, mutta kevyempään painostukseen toimittajat suhtautuvat avointen vastausten perusteella hyvin diplomaattisesti. Moni pyrkii välttämään hankalat tilanteet keskustelemalla ja painottamalla sitä, että toimittajan täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Tämä pätee etenkin haastateltaviin, joille median toimintatavat eivät ole tuttuja.

Kollegoille vastaajat antavat seuraavanlaisia ohjeita:

 

Kerro pelisäännöistä. ”Lehtemme noudattaa Journalistin ohjeita, mitä on myös tietoisesti korostettu sekä ilmoitushankkijalle, esimiehille että lehden lukijoille. Tämä onkin pikkuhiljaa auttanut pääsemään eroon asiattomista ehdotuksista”, yksi vastaaja kirjoittaa.

 

Tee yhteistyötä. Yksi vastaajasta välttää ongelmia avaamalla etukäteen kysymysten sijaan haastattelun teemat. ”Työssäni haastattelun teemojen kertominen haastateltavalle on lähes aina luonut luottamusta puolin ja toisin ja edesauttanut jutun tekoa.”

 

Tee kotiläksyt. Hyvä valmistautuminen on toimittajan paras puolustus. ”Se on parhaita tapoja paitsi saada hankaliinkin kysymyksiin kunnolliset vastaukset myös pitää peli reiluna ja torjua painostus”, eräs vastaaja kirjoittaa.

 

Ole tarkka. Yksi vastaaja kertoo ennakoivansa vaikutusyrityksiä viemällä kriitikoilta aseet etukäteen. ”Rakennan juttuni täsmällisemmin, avaan lähteet tarkemmin ja perustelen ratkaisut useammin.”

 

Pidä pääsi. Moni vastaaja kertoo suostuvansa pyyntöön tarkastaa koko juttu, mutta myöntyvänsä haastateltavan toiveesta vain journalistisesti perusteltuihin muutoksiin. ”Yleensä haastateltava on tajunnut selittäessäni, miksi tämä ei käy”, yksi vastaaja kertoo.

 

Suhteuta. Monen vastaajan mielestä korjaustoiveisiin on syytä suhtautua armeliaammin, jos aihe on henkilökohtainen tai haastateltava ”tavis”. ”Olen joskus hyväksynyt haastateltavan ehdottoman muutoksen, jos asialla on merkitystä lähinnä hänelle itselleen, eikä se jutun kannalta ole olennainen. Se menee sosiaalityön piikkiin”, yksi vastaaja kertoo.

 

Pidä esimies kartalla. ”Avoimuus esimiehen suuntaan on erittäin tärkeää. Raportoin merkittävistä vaikuttamispyrkimyksistä välittömästi esimiehelle, että hän pysyy kartalla tilanteesta ennen kuin mitään tapahtuu”, yksi vastaaja korostaa. Silloin myös esimies on valmiina puolustamaan toimittajaansa, hän muistuttaa.

 

Tunnusta rajasi. ”Arkinen journalistinen työ on joskus myös tasapainoilua: ryhdikäskään toimittaja ei ole joka juttureissulla yhtä ryhdikäs mahdollisen painostuksen tai ulkoisen ohjailun edessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta