Painostus vaikuttaa sisältöihin hyvin vähän

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Joka kuudes journalisti on antanut ulkopuolisen painostuksen vaikuttaa juttuihinsa.

Joka kuudes vastaaja kertoo muuttaneensa tai poistaneensa jutuistaan jotain ulkoisen vaikuttamisen pelossa tai on antanut ulkopuolisten vaikuttaa aiheiden valintaan. Joka kolmas vastaaja arvioi, että mainostajat ja yhteistyökumppanit pystyvät vaikuttamaan journalismiin.

← Näin painostus vaikuttaa journalismin sisältöihin. Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

 

Painostus torjutaan keskustellen

Painostustutkimukseen vastanneista journalisteista 44 prosenttia kertoo tietoisesti kehittäneenä menetelmiä ja toimintatapoja ulkoisen vaikuttamisen torjumiseksi.

Vakava uhkailu ja esimerkiksi fyysinen uhka on otettava aina vakavasti, mutta kevyempään painostukseen toimittajat suhtautuvat avointen vastausten perusteella hyvin diplomaattisesti. Moni pyrkii välttämään hankalat tilanteet keskustelemalla ja painottamalla sitä, että toimittajan täytyy noudattaa Journalistin ohjeita. Tämä pätee etenkin haastateltaviin, joille median toimintatavat eivät ole tuttuja.

Kollegoille vastaajat antavat seuraavanlaisia ohjeita:

 

Kerro pelisäännöistä. ”Lehtemme noudattaa Journalistin ohjeita, mitä on myös tietoisesti korostettu sekä ilmoitushankkijalle, esimiehille että lehden lukijoille. Tämä onkin pikkuhiljaa auttanut pääsemään eroon asiattomista ehdotuksista”, yksi vastaaja kirjoittaa.

 

Tee yhteistyötä. Yksi vastaajasta välttää ongelmia avaamalla etukäteen kysymysten sijaan haastattelun teemat. ”Työssäni haastattelun teemojen kertominen haastateltavalle on lähes aina luonut luottamusta puolin ja toisin ja edesauttanut jutun tekoa.”

 

Tee kotiläksyt. Hyvä valmistautuminen on toimittajan paras puolustus. ”Se on parhaita tapoja paitsi saada hankaliinkin kysymyksiin kunnolliset vastaukset myös pitää peli reiluna ja torjua painostus”, eräs vastaaja kirjoittaa.

 

Ole tarkka. Yksi vastaaja kertoo ennakoivansa vaikutusyrityksiä viemällä kriitikoilta aseet etukäteen. ”Rakennan juttuni täsmällisemmin, avaan lähteet tarkemmin ja perustelen ratkaisut useammin.”

 

Pidä pääsi. Moni vastaaja kertoo suostuvansa pyyntöön tarkastaa koko juttu, mutta myöntyvänsä haastateltavan toiveesta vain journalistisesti perusteltuihin muutoksiin. ”Yleensä haastateltava on tajunnut selittäessäni, miksi tämä ei käy”, yksi vastaaja kertoo.

 

Suhteuta. Monen vastaajan mielestä korjaustoiveisiin on syytä suhtautua armeliaammin, jos aihe on henkilökohtainen tai haastateltava ”tavis”. ”Olen joskus hyväksynyt haastateltavan ehdottoman muutoksen, jos asialla on merkitystä lähinnä hänelle itselleen, eikä se jutun kannalta ole olennainen. Se menee sosiaalityön piikkiin”, yksi vastaaja kertoo.

 

Pidä esimies kartalla. ”Avoimuus esimiehen suuntaan on erittäin tärkeää. Raportoin merkittävistä vaikuttamispyrkimyksistä välittömästi esimiehelle, että hän pysyy kartalla tilanteesta ennen kuin mitään tapahtuu”, yksi vastaaja korostaa. Silloin myös esimies on valmiina puolustamaan toimittajaansa, hän muistuttaa.

 

Tunnusta rajasi. ”Arkinen journalistinen työ on joskus myös tasapainoilua: ryhdikäskään toimittaja ei ole joka juttureissulla yhtä ryhdikäs mahdollisen painostuksen tai ulkoisen ohjailun edessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta