Painostuksen monet muodot

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Journalistien fyysinen painostaminen on harvinaista, mutta sanallista painostusta on kokenut moni.

Journalisteihin kohdistuva fyysinen painostaminen on Suomessa harvinaista. Sen sijaan taloudellista, institutionaalista tai sanallista painostusta on kokenut moni journalisti. Myös työnteon häirintä on melko yleistä.

← Millä tavoin suomalaisia journalisteja painostetaan? Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

Tutkimuksessa kartoitetut painostamisen menetelmät yhdistettiin analyysia varten kuudeksi kokonaisuudeksi. Taulukot osoittavat, kuinka usein tutkimukseen vastanneisiin journalisteihin on keskimäärin pyritty vaikuttamaan taulukon kuvatekstiin listatuille menetelmillä. Vertailu piirtää yleiskuvan siitä, mitkä ovat yleisempiä taloja painostaa toimittajia tai pyrkiä vaikuttamaan journalismin sisältöön.

 

Pulaan aiheesta kuin aiheesta

Jos journalistina haluaa välttää painostuksen, turvallisia aiheita ei juuri ole. Painostustutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, että kriittinen tai muuten vain epämieluisa käsittelytapa voi suututtaa haastateltavan tai yleisön aiheesta riippumatta.

Monissa vastauksissa kerrotaan suksien menneen ristiin, kun juttu joko vahingoittaa tai vain ei palvele esimerkiksi yrittäjän tai poliitikon etua.

Positiivisia juttuja odottavat myös monet kulttuuri-, urheilu- ja yhdistystoimijat.

”Paikallinen urheiluseura näkee sanomalehden lähinnä markkinointiviestintänsä jatkeena, ja kanssakäyminen on sen mukaista”, yksi vastaajista kertoo.

”Joskus tuntuu, että meitä toimittajia on alettu pitää asiakaspalvelijoina, jotka toteuttavat haastateltavien toiveita”, toinen vastaaja kirjoittaa

 

On toki aiheita, joiden käsittelystä uhkailuja tai vihaviestejä saa muita todennäköisemmin. Selkeästi useimmin vastaajat mainitsivat painostuksen syyksi turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa ja rasismia käsitelleet aiheet. Yksittäisistä toimijoista useimmin painostajaksi nimettiin Suomi Ensin -liike.

Maahanmuuttoaiheista ei kuitenkaan saa lokaa niskaansa vain nettirasisteilta, vaan myös aktiivisilta antirasisteilta.

”Molemmissa päissä vihataan mediaa, ihan eri syistä vain. MV-porukan mielestä me ollaan suvakkeja, sen toisen jengin mielestä taas mahdottomia rasisteja”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Muina painostusta aiheuttaneina jutunaiheina mainitaan myös Guggenheim, saamelaisten oikeudet, ympäristökysymykset, ydinvoima, Talvivaara, uskonto, sudet, feminismi, Venäjä, Donald Trump, Brexit, Israel ja Palestiina, imetys, rokotteet, kannabis ja huumekauppa. Eräs vastaaja kertoo tulevansa uhkailluksi some-keskustelujen moderoinnin vuoksi.

 

Avointen vastausten perusteella journalistien painostajia löytyy melkein kaikista organisaatioista. Juttujen sisältöihin pyrkivät vaikuttamaan niin pr-ammattilaiset ja tiedottajat, politiikot kuin virkamiehetkin. Myös tutkijat ja yliopistoväki, erilaiset sote-alan toimijat ja poliisi mainitaan useammin kuin kerran.

”Hankalimpia ovat luontojärjestöt, isot teollisuusyritykset ja isot valtionyritykset. Siis yleensäkin ne, joilla on resursseja yrittää ylläpitää tiettyä mediakuvaa tai vankka motiivi tietynlaisten juttujen kirjoittamisesta mielipiteenmuokkausmielessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.

 

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta