Painostuksen monet muodot

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Journalistien fyysinen painostaminen on harvinaista, mutta sanallista painostusta on kokenut moni.

Journalisteihin kohdistuva fyysinen painostaminen on Suomessa harvinaista. Sen sijaan taloudellista, institutionaalista tai sanallista painostusta on kokenut moni journalisti. Myös työnteon häirintä on melko yleistä.

← Millä tavoin suomalaisia journalisteja painostetaan? Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

Tutkimuksessa kartoitetut painostamisen menetelmät yhdistettiin analyysia varten kuudeksi kokonaisuudeksi. Taulukot osoittavat, kuinka usein tutkimukseen vastanneisiin journalisteihin on keskimäärin pyritty vaikuttamaan taulukon kuvatekstiin listatuille menetelmillä. Vertailu piirtää yleiskuvan siitä, mitkä ovat yleisempiä taloja painostaa toimittajia tai pyrkiä vaikuttamaan journalismin sisältöön.

 

Pulaan aiheesta kuin aiheesta

Jos journalistina haluaa välttää painostuksen, turvallisia aiheita ei juuri ole. Painostustutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, että kriittinen tai muuten vain epämieluisa käsittelytapa voi suututtaa haastateltavan tai yleisön aiheesta riippumatta.

Monissa vastauksissa kerrotaan suksien menneen ristiin, kun juttu joko vahingoittaa tai vain ei palvele esimerkiksi yrittäjän tai poliitikon etua.

Positiivisia juttuja odottavat myös monet kulttuuri-, urheilu- ja yhdistystoimijat.

”Paikallinen urheiluseura näkee sanomalehden lähinnä markkinointiviestintänsä jatkeena, ja kanssakäyminen on sen mukaista”, yksi vastaajista kertoo.

”Joskus tuntuu, että meitä toimittajia on alettu pitää asiakaspalvelijoina, jotka toteuttavat haastateltavien toiveita”, toinen vastaaja kirjoittaa

 

On toki aiheita, joiden käsittelystä uhkailuja tai vihaviestejä saa muita todennäköisemmin. Selkeästi useimmin vastaajat mainitsivat painostuksen syyksi turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa ja rasismia käsitelleet aiheet. Yksittäisistä toimijoista useimmin painostajaksi nimettiin Suomi Ensin -liike.

Maahanmuuttoaiheista ei kuitenkaan saa lokaa niskaansa vain nettirasisteilta, vaan myös aktiivisilta antirasisteilta.

”Molemmissa päissä vihataan mediaa, ihan eri syistä vain. MV-porukan mielestä me ollaan suvakkeja, sen toisen jengin mielestä taas mahdottomia rasisteja”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Muina painostusta aiheuttaneina jutunaiheina mainitaan myös Guggenheim, saamelaisten oikeudet, ympäristökysymykset, ydinvoima, Talvivaara, uskonto, sudet, feminismi, Venäjä, Donald Trump, Brexit, Israel ja Palestiina, imetys, rokotteet, kannabis ja huumekauppa. Eräs vastaaja kertoo tulevansa uhkailluksi some-keskustelujen moderoinnin vuoksi.

 

Avointen vastausten perusteella journalistien painostajia löytyy melkein kaikista organisaatioista. Juttujen sisältöihin pyrkivät vaikuttamaan niin pr-ammattilaiset ja tiedottajat, politiikot kuin virkamiehetkin. Myös tutkijat ja yliopistoväki, erilaiset sote-alan toimijat ja poliisi mainitaan useammin kuin kerran.

”Hankalimpia ovat luontojärjestöt, isot teollisuusyritykset ja isot valtionyritykset. Siis yleensäkin ne, joilla on resursseja yrittää ylläpitää tiettyä mediakuvaa tai vankka motiivi tietynlaisten juttujen kirjoittamisesta mielipiteenmuokkausmielessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.

 

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta