Painostuksen monet muodot

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, grafiikoiden tekstit

Kai Widell, grafiikka

Marja Honkonen, teksti

Vesa Lehtimäki, kuvitus

Journalistien fyysinen painostaminen on harvinaista, mutta sanallista painostusta on kokenut moni.

Journalisteihin kohdistuva fyysinen painostaminen on Suomessa harvinaista. Sen sijaan taloudellista, institutionaalista tai sanallista painostusta on kokenut moni journalisti. Myös työnteon häirintä on melko yleistä.

← Millä tavoin suomalaisia journalisteja painostetaan? Avaa graafit klikkaamalla kuvaa.

Tutkimuksessa kartoitetut painostamisen menetelmät yhdistettiin analyysia varten kuudeksi kokonaisuudeksi. Taulukot osoittavat, kuinka usein tutkimukseen vastanneisiin journalisteihin on keskimäärin pyritty vaikuttamaan taulukon kuvatekstiin listatuille menetelmillä. Vertailu piirtää yleiskuvan siitä, mitkä ovat yleisempiä taloja painostaa toimittajia tai pyrkiä vaikuttamaan journalismin sisältöön.

 

Pulaan aiheesta kuin aiheesta

Jos journalistina haluaa välttää painostuksen, turvallisia aiheita ei juuri ole. Painostustutkimuksen avoimista vastauksista käy ilmi, että kriittinen tai muuten vain epämieluisa käsittelytapa voi suututtaa haastateltavan tai yleisön aiheesta riippumatta.

Monissa vastauksissa kerrotaan suksien menneen ristiin, kun juttu joko vahingoittaa tai vain ei palvele esimerkiksi yrittäjän tai poliitikon etua.

Positiivisia juttuja odottavat myös monet kulttuuri-, urheilu- ja yhdistystoimijat.

”Paikallinen urheiluseura näkee sanomalehden lähinnä markkinointiviestintänsä jatkeena, ja kanssakäyminen on sen mukaista”, yksi vastaajista kertoo.

”Joskus tuntuu, että meitä toimittajia on alettu pitää asiakaspalvelijoina, jotka toteuttavat haastateltavien toiveita”, toinen vastaaja kirjoittaa

 

On toki aiheita, joiden käsittelystä uhkailuja tai vihaviestejä saa muita todennäköisemmin. Selkeästi useimmin vastaajat mainitsivat painostuksen syyksi turvapaikanhakijoita, maahanmuuttoa ja rasismia käsitelleet aiheet. Yksittäisistä toimijoista useimmin painostajaksi nimettiin Suomi Ensin -liike.

Maahanmuuttoaiheista ei kuitenkaan saa lokaa niskaansa vain nettirasisteilta, vaan myös aktiivisilta antirasisteilta.

”Molemmissa päissä vihataan mediaa, ihan eri syistä vain. MV-porukan mielestä me ollaan suvakkeja, sen toisen jengin mielestä taas mahdottomia rasisteja”, yksi vastaaja kirjoittaa.

Muina painostusta aiheuttaneina jutunaiheina mainitaan myös Guggenheim, saamelaisten oikeudet, ympäristökysymykset, ydinvoima, Talvivaara, uskonto, sudet, feminismi, Venäjä, Donald Trump, Brexit, Israel ja Palestiina, imetys, rokotteet, kannabis ja huumekauppa. Eräs vastaaja kertoo tulevansa uhkailluksi some-keskustelujen moderoinnin vuoksi.

 

Avointen vastausten perusteella journalistien painostajia löytyy melkein kaikista organisaatioista. Juttujen sisältöihin pyrkivät vaikuttamaan niin pr-ammattilaiset ja tiedottajat, politiikot kuin virkamiehetkin. Myös tutkijat ja yliopistoväki, erilaiset sote-alan toimijat ja poliisi mainitaan useammin kuin kerran.

”Hankalimpia ovat luontojärjestöt, isot teollisuusyritykset ja isot valtionyritykset. Siis yleensäkin ne, joilla on resursseja yrittää ylläpitää tiettyä mediakuvaa tai vankka motiivi tietynlaisten juttujen kirjoittamisesta mielipiteenmuokkausmielessä”, yksi vastaaja summaa.


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.

 

Näin tutkimus tehtiin

Tutkija Ilmari Hiltunen toteutti kyselyn journalisteihin kohdistuvasta ulkoisesta vaikuttamisesta maaliskuussa 2017.

Kysely lähetettiin 8 271 Journalistiliiton, Päätoimittajien yhdistyksen, Paikallislehtien päätoimittajien sekä Aikakauslehtien päätoimittajien jäsenelle.

Vastaajia oli yhteensä 875 ja vastausprosentti oli 10,6.

Vastanneista 64 prosenttia työskenteli toimittajana, 19 esimehenä ja 10 päätoimittajana. 83 prosenttia oli työsuhteisia.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta