Ei turhaa vuoropuhelua. ”Selvitän mielelläni lehden valintojen taustat kysyjälle, mutta jos joku haasteltava haluaa muuttaa kaikki sitaatit, niin en lähde sellaiseen keskusteluun ollenkaan”, sanoo Seinäjoella ilmestyvän Eparin päätoimittaja Laura Syväoja.

Paikallista painostusta

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, teksti
Juha Harju, kuva
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja torjuu painostusyritykset keskustelemalla, mutta lyhyesti. Journalisti, Tampereen yliopisto ja Tutkivat toimittajat selvittivät journalisteihin kohdistuvaa painostusta laajalla kyselytutkimuksella.

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja sai hiljattain sähköpostia paikallisen yrityksen edustajalta. Syväoja oli tapansa mukaisesti lähettänyt jutun etukäteen haastateltavalle luettavaksi – ei kommentoitavaksi.

Sähköpostissa palautettu teksti oli kuitenkin täynnä punakynämerkintöjä ja kommentteja. Jutussa oli kirjoittajan mielestä ”sellaista asiaa, joka ei sovi meidän suuhun asetetuksi.” -- ”Tällaisenaan se ei ole julkaistavissa, ja ilman meidän hyväksyntäämme ei saa julkaista mitään.”

Syväoja naurahtaa. Samantapaisia sähköposti- ja tekstiviestejä hän saa säännöllisesti Eparin juttujen kohteilta, jotka haluavat muuttaa jutun sisältöä itselleen edullisemmaksi ja asettaa ehtoja sen julkaisemiselle.

Syväoja ei ota viestejä kovin vakavasti, vaikka ne ärsyttävätkin. Yhteydenotot päättyvät yleensä hyvin lyhyeen keskusteluun.

”Jos ilman perusteita vaaditaan, että juttua ei julkaista tai että aihetta ei käsiteltäisi, niin sanon vain, että valitettavasti te ette voi tähän asiaan vaikuttaa.”

 

Laura Syväojan saamat viestit ovat tyypillisiä esimerkkejä vaikuttamis- ja painostuskeinoista, joiden kohteeksi toimitukset joutuvat.

Tampereen yliopiston, Journalistin ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen tekemään painostustutkimukseen vastanneista yli 60 prosenttia on vastaanottanut journalistisesti perusteettomia vaatimuksia haastattelulausuntojen tai muun sisällön muuttamisesta jälkikäteen.

Journalistisesti perusteettoman vaatimuksen olla julkaisematta juttua kokonaan on saanut lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Hyvin yleinen tapa vaikuttaa on myös vaatimus koko jutun tarkistamisesta etukäteen ehtona haastattelulle.

Tutkimuksen toteuttanut Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ilmari Hiltunen arvioi, että juttujen tarkistuttamisesta haastateltavilla on muodostunut maan tapa.

”Käytäntöä perustellaan usein mahdollisten virheiden korjaamisella jo ennen julkaisua. Samalla avataan ovi ulkoiselle vaikuttamiselle ja luodaan virheellistä mielikuvaa siitä, että haastateltavalla olisi automaattinen oikeus puuttua journalismin sisältöön.”

Hiltunen muistuttaa, että vastuu jutun sisällöstä pitäisi olla yksin toimittajalla.

 

Epari on riippuvainen paikallisten yritysten ilmoittelusta. Se on kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, joka jaetaan yhteensä 52 000 talouteen Seinäjoella, Lapualla, Ilmajoella ja Kurikassa.

Ilmoitusten pois vetäminen ja sillä uhkailu ovat vakavia tapoja painostaa toimitusta.

Tutkimukseen vastanneista 33 prosenttia arvioi, että mainostajat pystyvät vaikuttamaan heidän tiedotusvälineidensä tekemään journalismiin. Hiltunen pitää tätä kovana lukemana.

”Se kertoo journalismin tekijöiden epäluottamuksesta tiedotusvälineidensä kykyyn vastustaa taloudellista painostusta. Paikallislehdissä työskentelevistä jopa 42 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa samaa mieltä”, Hiltunen sanoo.

Eparin sisältöön ilmoittajat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa, Syväoja vakuuttaa, vaikka lehden toimituksen linjana on keskittyä positiivisiin uutisiin ristiriitojen hakemisen sijaan.

Vaikeiden asioiden käsittelyä hän ei välttele tai koe harjoittavansa itsesensuuria. Kysymykseen paikallisesti kiusallisten uutisten vuotamisesta naapurilehtiin lehtiin tai kilpailijoille hän vaikenee.

”Tähän vastaaminen olisi omaan jalkaan potkimista”, Syväoja sanoo.

 

I-Mediat Oy:n linjausten mukaisesti päätoimittaja vastaa vain journalistisesta sisällöstä eikä neuvottele ilmoituksista tai vastaa budjetista. Hän voi keskittyä vain lehden sisältöön, josta hän keskustelee mielellään – myös itsekriittisesti.

”Jos juttu on huonosti tehty, meidän on tärkeää tarkistaa omaa toimintaamme, mutta jos lähdetään kiristämään ja uhkailemaan, niin siitä ei opi kukaan mitään. Jutuille on aina joku syy.”

Syväoja muistuttaa, että ilmoituksista päättävät tahot ylittävät valtansa yrittäessään puuttua journalistisiin ratkaisuihin.

”He eivät ymmärrä journalistin asemaa tai sitä, minkälaisen teon he tekevät, kun uhkaavat ilmoitusten pois vetämisellä tai muuten painostavat toimitusta.”

 

Syväoja kiittää omia esimiehiään tuesta, jota ilman työnteko muuttuisi hyvin vaikeaksi.

”Olen seurannut Ylegatea, ja minulla ei ole kokemusta esimiespuolelta tulevasta painostuksesta. Jos painostusta tulisi, se olisi oikeasti huolestuttavaa. Ulkopuoliset pystyvät vaikuttamaan mihin tahansa ja jos lisäksi vielä firman johtotaso painostaisi, niin silloin tämä työ olisi todella vaikeaa.”


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta