Ei turhaa vuoropuhelua. ”Selvitän mielelläni lehden valintojen taustat kysyjälle, mutta jos joku haasteltava haluaa muuttaa kaikki sitaatit, niin en lähde sellaiseen keskusteluun ollenkaan”, sanoo Seinäjoella ilmestyvän Eparin päätoimittaja Laura Syväoja.

Paikallista painostusta

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, teksti
Juha Harju, kuva
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja torjuu painostusyritykset keskustelemalla, mutta lyhyesti. Journalisti, Tampereen yliopisto ja Tutkivat toimittajat selvittivät journalisteihin kohdistuvaa painostusta laajalla kyselytutkimuksella.

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja sai hiljattain sähköpostia paikallisen yrityksen edustajalta. Syväoja oli tapansa mukaisesti lähettänyt jutun etukäteen haastateltavalle luettavaksi – ei kommentoitavaksi.

Sähköpostissa palautettu teksti oli kuitenkin täynnä punakynämerkintöjä ja kommentteja. Jutussa oli kirjoittajan mielestä ”sellaista asiaa, joka ei sovi meidän suuhun asetetuksi.” -- ”Tällaisenaan se ei ole julkaistavissa, ja ilman meidän hyväksyntäämme ei saa julkaista mitään.”

Syväoja naurahtaa. Samantapaisia sähköposti- ja tekstiviestejä hän saa säännöllisesti Eparin juttujen kohteilta, jotka haluavat muuttaa jutun sisältöä itselleen edullisemmaksi ja asettaa ehtoja sen julkaisemiselle.

Syväoja ei ota viestejä kovin vakavasti, vaikka ne ärsyttävätkin. Yhteydenotot päättyvät yleensä hyvin lyhyeen keskusteluun.

”Jos ilman perusteita vaaditaan, että juttua ei julkaista tai että aihetta ei käsiteltäisi, niin sanon vain, että valitettavasti te ette voi tähän asiaan vaikuttaa.”

 

Laura Syväojan saamat viestit ovat tyypillisiä esimerkkejä vaikuttamis- ja painostuskeinoista, joiden kohteeksi toimitukset joutuvat.

Tampereen yliopiston, Journalistin ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen tekemään painostustutkimukseen vastanneista yli 60 prosenttia on vastaanottanut journalistisesti perusteettomia vaatimuksia haastattelulausuntojen tai muun sisällön muuttamisesta jälkikäteen.

Journalistisesti perusteettoman vaatimuksen olla julkaisematta juttua kokonaan on saanut lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Hyvin yleinen tapa vaikuttaa on myös vaatimus koko jutun tarkistamisesta etukäteen ehtona haastattelulle.

Tutkimuksen toteuttanut Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ilmari Hiltunen arvioi, että juttujen tarkistuttamisesta haastateltavilla on muodostunut maan tapa.

”Käytäntöä perustellaan usein mahdollisten virheiden korjaamisella jo ennen julkaisua. Samalla avataan ovi ulkoiselle vaikuttamiselle ja luodaan virheellistä mielikuvaa siitä, että haastateltavalla olisi automaattinen oikeus puuttua journalismin sisältöön.”

Hiltunen muistuttaa, että vastuu jutun sisällöstä pitäisi olla yksin toimittajalla.

 

Epari on riippuvainen paikallisten yritysten ilmoittelusta. Se on kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, joka jaetaan yhteensä 52 000 talouteen Seinäjoella, Lapualla, Ilmajoella ja Kurikassa.

Ilmoitusten pois vetäminen ja sillä uhkailu ovat vakavia tapoja painostaa toimitusta.

Tutkimukseen vastanneista 33 prosenttia arvioi, että mainostajat pystyvät vaikuttamaan heidän tiedotusvälineidensä tekemään journalismiin. Hiltunen pitää tätä kovana lukemana.

”Se kertoo journalismin tekijöiden epäluottamuksesta tiedotusvälineidensä kykyyn vastustaa taloudellista painostusta. Paikallislehdissä työskentelevistä jopa 42 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa samaa mieltä”, Hiltunen sanoo.

Eparin sisältöön ilmoittajat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa, Syväoja vakuuttaa, vaikka lehden toimituksen linjana on keskittyä positiivisiin uutisiin ristiriitojen hakemisen sijaan.

Vaikeiden asioiden käsittelyä hän ei välttele tai koe harjoittavansa itsesensuuria. Kysymykseen paikallisesti kiusallisten uutisten vuotamisesta naapurilehtiin lehtiin tai kilpailijoille hän vaikenee.

”Tähän vastaaminen olisi omaan jalkaan potkimista”, Syväoja sanoo.

 

I-Mediat Oy:n linjausten mukaisesti päätoimittaja vastaa vain journalistisesta sisällöstä eikä neuvottele ilmoituksista tai vastaa budjetista. Hän voi keskittyä vain lehden sisältöön, josta hän keskustelee mielellään – myös itsekriittisesti.

”Jos juttu on huonosti tehty, meidän on tärkeää tarkistaa omaa toimintaamme, mutta jos lähdetään kiristämään ja uhkailemaan, niin siitä ei opi kukaan mitään. Jutuille on aina joku syy.”

Syväoja muistuttaa, että ilmoituksista päättävät tahot ylittävät valtansa yrittäessään puuttua journalistisiin ratkaisuihin.

”He eivät ymmärrä journalistin asemaa tai sitä, minkälaisen teon he tekevät, kun uhkaavat ilmoitusten pois vetämisellä tai muuten painostavat toimitusta.”

 

Syväoja kiittää omia esimiehiään tuesta, jota ilman työnteko muuttuisi hyvin vaikeaksi.

”Olen seurannut Ylegatea, ja minulla ei ole kokemusta esimiespuolelta tulevasta painostuksesta. Jos painostusta tulisi, se olisi oikeasti huolestuttavaa. Ulkopuoliset pystyvät vaikuttamaan mihin tahansa ja jos lisäksi vielä firman johtotaso painostaisi, niin silloin tämä työ olisi todella vaikeaa.”


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta