Ei turhaa vuoropuhelua. ”Selvitän mielelläni lehden valintojen taustat kysyjälle, mutta jos joku haasteltava haluaa muuttaa kaikki sitaatit, niin en lähde sellaiseen keskusteluun ollenkaan”, sanoo Seinäjoella ilmestyvän Eparin päätoimittaja Laura Syväoja.

Paikallista painostusta

JOURNALISTI
26.5.2017

Manu Marttinen, teksti
Juha Harju, kuva
Vesa Lehtimäki, kuvitus

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja torjuu painostusyritykset keskustelemalla, mutta lyhyesti. Journalisti, Tampereen yliopisto ja Tutkivat toimittajat selvittivät journalisteihin kohdistuvaa painostusta laajalla kyselytutkimuksella.

Kaupunkilehti Eparin päätoimittaja Laura Syväoja sai hiljattain sähköpostia paikallisen yrityksen edustajalta. Syväoja oli tapansa mukaisesti lähettänyt jutun etukäteen haastateltavalle luettavaksi – ei kommentoitavaksi.

Sähköpostissa palautettu teksti oli kuitenkin täynnä punakynämerkintöjä ja kommentteja. Jutussa oli kirjoittajan mielestä ”sellaista asiaa, joka ei sovi meidän suuhun asetetuksi.” -- ”Tällaisenaan se ei ole julkaistavissa, ja ilman meidän hyväksyntäämme ei saa julkaista mitään.”

Syväoja naurahtaa. Samantapaisia sähköposti- ja tekstiviestejä hän saa säännöllisesti Eparin juttujen kohteilta, jotka haluavat muuttaa jutun sisältöä itselleen edullisemmaksi ja asettaa ehtoja sen julkaisemiselle.

Syväoja ei ota viestejä kovin vakavasti, vaikka ne ärsyttävätkin. Yhteydenotot päättyvät yleensä hyvin lyhyeen keskusteluun.

”Jos ilman perusteita vaaditaan, että juttua ei julkaista tai että aihetta ei käsiteltäisi, niin sanon vain, että valitettavasti te ette voi tähän asiaan vaikuttaa.”

 

Laura Syväojan saamat viestit ovat tyypillisiä esimerkkejä vaikuttamis- ja painostuskeinoista, joiden kohteeksi toimitukset joutuvat.

Tampereen yliopiston, Journalistin ja Tutkivien toimittajien yhdistyksen tekemään painostustutkimukseen vastanneista yli 60 prosenttia on vastaanottanut journalistisesti perusteettomia vaatimuksia haastattelulausuntojen tai muun sisällön muuttamisesta jälkikäteen.

Journalistisesti perusteettoman vaatimuksen olla julkaisematta juttua kokonaan on saanut lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Hyvin yleinen tapa vaikuttaa on myös vaatimus koko jutun tarkistamisesta etukäteen ehtona haastattelulle.

Tutkimuksen toteuttanut Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Ilmari Hiltunen arvioi, että juttujen tarkistuttamisesta haastateltavilla on muodostunut maan tapa.

”Käytäntöä perustellaan usein mahdollisten virheiden korjaamisella jo ennen julkaisua. Samalla avataan ovi ulkoiselle vaikuttamiselle ja luodaan virheellistä mielikuvaa siitä, että haastateltavalla olisi automaattinen oikeus puuttua journalismin sisältöön.”

Hiltunen muistuttaa, että vastuu jutun sisällöstä pitäisi olla yksin toimittajalla.

 

Epari on riippuvainen paikallisten yritysten ilmoittelusta. Se on kerran viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti, joka jaetaan yhteensä 52 000 talouteen Seinäjoella, Lapualla, Ilmajoella ja Kurikassa.

Ilmoitusten pois vetäminen ja sillä uhkailu ovat vakavia tapoja painostaa toimitusta.

Tutkimukseen vastanneista 33 prosenttia arvioi, että mainostajat pystyvät vaikuttamaan heidän tiedotusvälineidensä tekemään journalismiin. Hiltunen pitää tätä kovana lukemana.

”Se kertoo journalismin tekijöiden epäluottamuksesta tiedotusvälineidensä kykyyn vastustaa taloudellista painostusta. Paikallislehdissä työskentelevistä jopa 42 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa samaa mieltä”, Hiltunen sanoo.

Eparin sisältöön ilmoittajat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa, Syväoja vakuuttaa, vaikka lehden toimituksen linjana on keskittyä positiivisiin uutisiin ristiriitojen hakemisen sijaan.

Vaikeiden asioiden käsittelyä hän ei välttele tai koe harjoittavansa itsesensuuria. Kysymykseen paikallisesti kiusallisten uutisten vuotamisesta naapurilehtiin lehtiin tai kilpailijoille hän vaikenee.

”Tähän vastaaminen olisi omaan jalkaan potkimista”, Syväoja sanoo.

 

I-Mediat Oy:n linjausten mukaisesti päätoimittaja vastaa vain journalistisesta sisällöstä eikä neuvottele ilmoituksista tai vastaa budjetista. Hän voi keskittyä vain lehden sisältöön, josta hän keskustelee mielellään – myös itsekriittisesti.

”Jos juttu on huonosti tehty, meidän on tärkeää tarkistaa omaa toimintaamme, mutta jos lähdetään kiristämään ja uhkailemaan, niin siitä ei opi kukaan mitään. Jutuille on aina joku syy.”

Syväoja muistuttaa, että ilmoituksista päättävät tahot ylittävät valtansa yrittäessään puuttua journalistisiin ratkaisuihin.

”He eivät ymmärrä journalistin asemaa tai sitä, minkälaisen teon he tekevät, kun uhkaavat ilmoitusten pois vetämisellä tai muuten painostavat toimitusta.”

 

Syväoja kiittää omia esimiehiään tuesta, jota ilman työnteko muuttuisi hyvin vaikeaksi.

”Olen seurannut Ylegatea, ja minulla ei ole kokemusta esimiespuolelta tulevasta painostuksesta. Jos painostusta tulisi, se olisi oikeasti huolestuttavaa. Ulkopuoliset pystyvät vaikuttamaan mihin tahansa ja jos lisäksi vielä firman johtotaso painostaisi, niin silloin tämä työ olisi todella vaikeaa.”


Painostustutkimus 2017

Journalisti-lehti, Tampereen yliopisto ja Tutkivien toimittajien yhdistys tutkivat keväällä 2017 sitä, millaista painostusta journalistit kohtaavat työssään. Tuloksista kerrottiin laajasti Journalistin numerossa 7/2017. Lisää tutkimuksen tuloksista voit lukea näistä jutuista.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta