Oma, lainaus vai varkaus?

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

Miten toisen tekemää sisältöä voi lainata hyvän tavan mukaisesti? Toisen julkaisemia tietoja käytettäessä lähde on mainittava aina.

Kun erityisasiantuntija Ulla Tiililä luki maaliskuussa Talouselämää, hän törmäsi tutun oloiseen sisältöön. Kyseessä oli toimittaja Saara Kohon verkkokommentti, jonka otsikko oli Ymmärrätkö sinä Kelan lomakkeiden kieltä? – Ammattijargon kertoo piittaamattomuudesta.

Kommentti sisälsi suoria lainauksia Tiililän Kielikelloon kirjoittamasta artikkelista ja hänen työnantajansa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta ilman viittauksia niihin. Vasta kun Kotus toivoi viittaamista, Talous-elämä lisäsi kommentin loppupuolelle viittauksen ja linkin Tiililän artikkeliin ja kertoi linkin jääneen pois vahingossa.

Tiililä hämmästelee tekstiä ja korjauksen tapaa. Koska suorien lainausten lisäksi myös suuri osa kommentin tiedoista ja ajatuksista oli peräisin hänen artikkelistaan, Kotuksen sivuilta tai lähteistä, joihin oli todennäköisesti päädytty niiden kautta, hänestä molempiin olisi pitänyt viitata jo tekstin alussa.

 

Talouselämässä ollaan eri mieltä. Toimittaja Saara Koho kertoo löytäneensä kommenttia tehdessään netistä Ylen jutun, Kotuksen sivut ja niiden kautta Vaasan yliopiston tutkimuksen aiheesta.

”Kommentissa on kerrottu lähdeaineistosta ja linkitetty alkuperäisiin teksteihin. On tärkeää, että tutkijat saavat kunnian työstään ja että lukija pystyy arvioimaan toimittajan käyttämien lähteiden luotettavuutta.”

Kotukseen Koho ei kuitenkaan viitannut, koska pitää suoria lainauksiaan sen sivuilta yleisesti tunnettuina tosiasioina. Hän myös korostaa, että kommentti ei ollut pelkkä referaattikokoelma, vaan sisälsi myös omia esimerkkejä ja ajattelua.

Päätoimittaja Emilia Kullaksen mielestä olennaista on, että teksti on kolumni. Sen tekijä muodostaa näkemyksensä eri lähteistä, eikä se ole uutinen eikä tieteellistä tekstiä.

”Kun tavoitteena on sujuva juttu, joka löytää lukijansa, jokaisen lähteen mainitseminen ei ole lukijan palvelua.”

 

Julkisen sanan neuvostossa JO7:ää on käsitelty pääosin toisten tiedotusvälineiden uutisten lainaamisen kannalta, puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Myös JSN:n periaatelausuma lainaamisesta painottuu toisten viestinten lainaamiseen.

Muunlaisesta lainaamisesta kanteluita tulee Grundströmin mukaan vähän, mikä kertonee, ettei se ole suuri ongelma.

”Ja miksi tarvitsisikaan varastaa journalismiin sisältöä, kun lainata voi kohtuullisen laajasti lähde asianmukaisesti mainiten? Vuosi vuodelta toimittajat laittavatkin enemmän lähdeviitteitä. Yleisö ei enää tahdo hyväksyä ’näin asia on’ -tyyppistä tekstiä ilman että kerrotaan, missä niin todetaan.”

Grundströmin mukaan JO7:ää on kuitenkin sovellettu ja voidaan soveltaa myös kirjojen, valokuvien tai tutkimusartikkeleiden lainaamiseen.

 

Vuonna 2011 JSN antoi MTV3:lle langettavan kanavan käytettyä verkkouutisessaan Kari Tapion kuolemasta Wikipedian tietoja sitä mainitsematta. JSN:n mukaan lähde olisi pitänyt mainita näkyvästi heti otsikossa tai uutisen alussa, koska uutinen perustui lähes pelkästään Wikipedian tietoihin. Kun lähde lisättiin, viittaus ei ollut riittävän selvä, eikä korjatussa uuti-sessa mainittu tai pahoiteltu laiminlyöntiä.

”Lainaamista koskevien päätösten painotus on ollut siinä, miten hyvin lähde on merkitty. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös siteerauksen pituutta voidaan joutua arvioimaan”, Grundström sanoo.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula sanoo, että juridista tekijänoikeussuojaa nauttii yksittäinen artikkeli tai siinä olevat omaperäiset ilmaisut, joita voi lainata lähde mainiten. Yksittäiset lauseet eivät lähtökohtaisesi nauti tällaista suojaa.

”Silti tietojen lähteen ilmoittaminen on hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva.”

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta