Oma, lainaus vai varkaus?

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

Miten toisen tekemää sisältöä voi lainata hyvän tavan mukaisesti? Toisen julkaisemia tietoja käytettäessä lähde on mainittava aina.

Kun erityisasiantuntija Ulla Tiililä luki maaliskuussa Talouselämää, hän törmäsi tutun oloiseen sisältöön. Kyseessä oli toimittaja Saara Kohon verkkokommentti, jonka otsikko oli Ymmärrätkö sinä Kelan lomakkeiden kieltä? – Ammattijargon kertoo piittaamattomuudesta.

Kommentti sisälsi suoria lainauksia Tiililän Kielikelloon kirjoittamasta artikkelista ja hänen työnantajansa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta ilman viittauksia niihin. Vasta kun Kotus toivoi viittaamista, Talous-elämä lisäsi kommentin loppupuolelle viittauksen ja linkin Tiililän artikkeliin ja kertoi linkin jääneen pois vahingossa.

Tiililä hämmästelee tekstiä ja korjauksen tapaa. Koska suorien lainausten lisäksi myös suuri osa kommentin tiedoista ja ajatuksista oli peräisin hänen artikkelistaan, Kotuksen sivuilta tai lähteistä, joihin oli todennäköisesti päädytty niiden kautta, hänestä molempiin olisi pitänyt viitata jo tekstin alussa.

 

Talouselämässä ollaan eri mieltä. Toimittaja Saara Koho kertoo löytäneensä kommenttia tehdessään netistä Ylen jutun, Kotuksen sivut ja niiden kautta Vaasan yliopiston tutkimuksen aiheesta.

”Kommentissa on kerrottu lähdeaineistosta ja linkitetty alkuperäisiin teksteihin. On tärkeää, että tutkijat saavat kunnian työstään ja että lukija pystyy arvioimaan toimittajan käyttämien lähteiden luotettavuutta.”

Kotukseen Koho ei kuitenkaan viitannut, koska pitää suoria lainauksiaan sen sivuilta yleisesti tunnettuina tosiasioina. Hän myös korostaa, että kommentti ei ollut pelkkä referaattikokoelma, vaan sisälsi myös omia esimerkkejä ja ajattelua.

Päätoimittaja Emilia Kullaksen mielestä olennaista on, että teksti on kolumni. Sen tekijä muodostaa näkemyksensä eri lähteistä, eikä se ole uutinen eikä tieteellistä tekstiä.

”Kun tavoitteena on sujuva juttu, joka löytää lukijansa, jokaisen lähteen mainitseminen ei ole lukijan palvelua.”

 

Julkisen sanan neuvostossa JO7:ää on käsitelty pääosin toisten tiedotusvälineiden uutisten lainaamisen kannalta, puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Myös JSN:n periaatelausuma lainaamisesta painottuu toisten viestinten lainaamiseen.

Muunlaisesta lainaamisesta kanteluita tulee Grundströmin mukaan vähän, mikä kertonee, ettei se ole suuri ongelma.

”Ja miksi tarvitsisikaan varastaa journalismiin sisältöä, kun lainata voi kohtuullisen laajasti lähde asianmukaisesti mainiten? Vuosi vuodelta toimittajat laittavatkin enemmän lähdeviitteitä. Yleisö ei enää tahdo hyväksyä ’näin asia on’ -tyyppistä tekstiä ilman että kerrotaan, missä niin todetaan.”

Grundströmin mukaan JO7:ää on kuitenkin sovellettu ja voidaan soveltaa myös kirjojen, valokuvien tai tutkimusartikkeleiden lainaamiseen.

 

Vuonna 2011 JSN antoi MTV3:lle langettavan kanavan käytettyä verkkouutisessaan Kari Tapion kuolemasta Wikipedian tietoja sitä mainitsematta. JSN:n mukaan lähde olisi pitänyt mainita näkyvästi heti otsikossa tai uutisen alussa, koska uutinen perustui lähes pelkästään Wikipedian tietoihin. Kun lähde lisättiin, viittaus ei ollut riittävän selvä, eikä korjatussa uuti-sessa mainittu tai pahoiteltu laiminlyöntiä.

”Lainaamista koskevien päätösten painotus on ollut siinä, miten hyvin lähde on merkitty. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös siteerauksen pituutta voidaan joutua arvioimaan”, Grundström sanoo.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula sanoo, että juridista tekijänoikeussuojaa nauttii yksittäinen artikkeli tai siinä olevat omaperäiset ilmaisut, joita voi lainata lähde mainiten. Yksittäiset lauseet eivät lähtökohtaisesi nauti tällaista suojaa.

”Silti tietojen lähteen ilmoittaminen on hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva.”

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta