Oma, lainaus vai varkaus?

Miten toisen tekemää sisältöä voi lainata hyvän tavan mukaisesti? Toisen julkaisemia tietoja käytettäessä lähde on mainittava aina.

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

Kun erityisasiantuntija Ulla Tiililä luki maaliskuussa Talouselämää, hän törmäsi tutun oloiseen sisältöön. Kyseessä oli toimittaja Saara Kohon verkkokommentti, jonka otsikko oli Ymmärrätkö sinä Kelan lomakkeiden kieltä? – Ammattijargon kertoo piittaamattomuudesta.

Kommentti sisälsi suoria lainauksia Tiililän Kielikelloon kirjoittamasta artikkelista ja hänen työnantajansa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta ilman viittauksia niihin. Vasta kun Kotus toivoi viittaamista, Talous-elämä lisäsi kommentin loppupuolelle viittauksen ja linkin Tiililän artikkeliin ja kertoi linkin jääneen pois vahingossa.

Tiililä hämmästelee tekstiä ja korjauksen tapaa. Koska suorien lainausten lisäksi myös suuri osa kommentin tiedoista ja ajatuksista oli peräisin hänen artikkelistaan, Kotuksen sivuilta tai lähteistä, joihin oli todennäköisesti päädytty niiden kautta, hänestä molempiin olisi pitänyt viitata jo tekstin alussa.

 

Talouselämässä ollaan eri mieltä. Toimittaja Saara Koho kertoo löytäneensä kommenttia tehdessään netistä Ylen jutun, Kotuksen sivut ja niiden kautta Vaasan yliopiston tutkimuksen aiheesta.

”Kommentissa on kerrottu lähdeaineistosta ja linkitetty alkuperäisiin teksteihin. On tärkeää, että tutkijat saavat kunnian työstään ja että lukija pystyy arvioimaan toimittajan käyttämien lähteiden luotettavuutta.”

Kotukseen Koho ei kuitenkaan viitannut, koska pitää suoria lainauksiaan sen sivuilta yleisesti tunnettuina tosiasioina. Hän myös korostaa, että kommentti ei ollut pelkkä referaattikokoelma, vaan sisälsi myös omia esimerkkejä ja ajattelua.

Päätoimittaja Emilia Kullaksen mielestä olennaista on, että teksti on kolumni. Sen tekijä muodostaa näkemyksensä eri lähteistä, eikä se ole uutinen eikä tieteellistä tekstiä.

”Kun tavoitteena on sujuva juttu, joka löytää lukijansa, jokaisen lähteen mainitseminen ei ole lukijan palvelua.”

 

Julkisen sanan neuvostossa JO7:ää on käsitelty pääosin toisten tiedotusvälineiden uutisten lainaamisen kannalta, puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Myös JSN:n periaatelausuma lainaamisesta painottuu toisten viestinten lainaamiseen.

Muunlaisesta lainaamisesta kanteluita tulee Grundströmin mukaan vähän, mikä kertonee, ettei se ole suuri ongelma.

”Ja miksi tarvitsisikaan varastaa journalismiin sisältöä, kun lainata voi kohtuullisen laajasti lähde asianmukaisesti mainiten? Vuosi vuodelta toimittajat laittavatkin enemmän lähdeviitteitä. Yleisö ei enää tahdo hyväksyä ’näin asia on’ -tyyppistä tekstiä ilman että kerrotaan, missä niin todetaan.”

Grundströmin mukaan JO7:ää on kuitenkin sovellettu ja voidaan soveltaa myös kirjojen, valokuvien tai tutkimusartikkeleiden lainaamiseen.

 

Vuonna 2011 JSN antoi MTV3:lle langettavan kanavan käytettyä verkkouutisessaan Kari Tapion kuolemasta Wikipedian tietoja sitä mainitsematta. JSN:n mukaan lähde olisi pitänyt mainita näkyvästi heti otsikossa tai uutisen alussa, koska uutinen perustui lähes pelkästään Wikipedian tietoihin. Kun lähde lisättiin, viittaus ei ollut riittävän selvä, eikä korjatussa uuti-sessa mainittu tai pahoiteltu laiminlyöntiä.

”Lainaamista koskevien päätösten painotus on ollut siinä, miten hyvin lähde on merkitty. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös siteerauksen pituutta voidaan joutua arvioimaan”, Grundström sanoo.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula sanoo, että juridista tekijänoikeussuojaa nauttii yksittäinen artikkeli tai siinä olevat omaperäiset ilmaisut, joita voi lainata lähde mainiten. Yksittäiset lauseet eivät lähtökohtaisesi nauti tällaista suojaa.

”Silti tietojen lähteen ilmoittaminen on hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva.”

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.



14 2018
Arkisto

Synkkä salaisuus

Toimittaja Ari Lahdenmäki on kirjoittanut lukuisia juttuja etiikasta ja naisten oikeuksista. Marraskuussa hän sai kaksi tuomiota seksuaalirikoksista. Journalisti haastatteli kahtatoista naista, jotka kertovat lisää Lahdenmäen pimeästä puolesta.

Akateeminen iltapäivälehtimies

Pasi Kivioja ennustaa väitöskirjassaan painettujen iltapäivälehtien loppua.

Villille tv-alalle toivotaan tes-suitsia

Elokuva- ja tv-alan työehtosopimuksesta halutaan yleissitova. Journalistiliitto toivoo päätöksen kohentavan alan palkkatasoa.

Utu-uutiset sumentavat todellisuuden

Uutiset kauppakeskuksen vaikeuksista tai alhaisen syntyvyyden aiheuttamasta huoltosuhdehuolesta eivät ole valheita. Silti ne vääristävät asioiden mittakaavan valeuutisille ominaiseen tapaan, kirjoittaa Janne Saarikivi.

Stor i truten. Mikael Sjövall är tillbaka i rollen som journalist och uppskattar möjligheten att ställa också de obekväma frågorna. ”Jag har alltid haft svårt att arbeta med tillrättalagd information där man på skyler över obekväma saker och bäddar in sanningen i begreppsliga rökridåer.”

En reporter som skyr rökridåer

Propagandabranschen kändes som en tvångströja för Mikael Sjövall. Som journalist får han ställa de besvärliga frågorna och berätta sanningen utan att bädda in den.

Vaikuttajasta vuorovaikuttajaksi

Yle tavoittelee tiiviimpää yleisösuhdetta sallimalla uutisten kommentoinnin. Suunnitelmissa on, että toimittajat käyttävät jatkossa osan työajastaan yleisön kanssa keskusteluun. Kyse voi olla uutistyön murroksesta, jossa toimittajien ammatti-identiteettiä määritellään uudelleen.

Toimittaja Tapio Mainio (oik.) työskentelee eläkeläisenä yhtä paljon kuin päivätyössä Helsingin Sanomissa. Nyt toimeksiantajia on useita. Yksi niistä on Kauppalehti, johon hän haastatteli metsänomistaja Jorma Seppästä Suomussalmella.

Samalla viivalla

Moni toimittaja jatkaa työntekoa eläkkeelle jäätyään. Töitä tekemällä voi päästä samaan ansiotasoon kuin aktiiviuran aikana.

Valokuvan puolustaja. Marina Ekroos perusti startupin suojellakseen valokuvakulttuuria, mutta ei ehdi itse enää juurikaan kuvata.

Oikeutta valokuville

Valokuvaaja Marina Ekroos haluaa pelastaa maailman huonosti rajatuilta valokuvilta.

Av kärlek till värvet

I Sverige visar en utredning att mediehusen de senaste åren kraftigt har dumpat frilansarnas arvoden. Något stort engagemang från dem som har fasta jobb har veterligen inte hörts av, skriver Jeannette Björkvist.

Raimo Tyykiluodon on 12 diktaattoria -sarjaa tehdessään pitänyt miettiä, miten kertoa diktaattorien teoista sekä aiheen vaatimalla vakavuudella että koukuttaen kuuntelijat. ”Kaikkea ei pidä kertoa paasaten sormi pystyssä, vaan kuuntelijalle pitää antaa mahdollisuus oivaltaa. Silloin asiat jäävät parhaiten mieleen.”

Sairaan kiinnostavat diktaattorit

Raimo Tyykiluoto mietti aloittaessaan 12 diktaattoria -radiosarjan tekemistä, miten kertoa julmuuksista pröystäilemättä. ”Sarjassa on myös tragikoomisuutta, joka tekee siitä kuunneltavan”, hän kertoo.

Vaarallinen suhde

Kriitikot usein tuntevat oman taiteenlajinsa tekijöitä. Milloin suhde on liian läheinen?

Koska Anni Kuittisen kansantanssiryhmän Motoran Pelmakat jäsenet asuvat eri paikkakunnilla ryhmä harjoittelee vain kerran kuussa. Intensiivisinä tanssiviikonloppuina harjoitustunteja kertyy yhteensä 10 – 14.

Ylpeästi kansantanssija

Anni Kuittinen haluaa murtaa kansantanssia koskevia ennakkoluuloja.

Nopea paluu journalistiksi

Sanna Keskinen, 44, aloittaa tammikuussa Kainuun Sanomien päätoimittajana.

Mediakunta hallituksen tärkein onnistuminen

Journalistiliitto saa joulukuussa uuden valtuuston ja hallituksen. Journalisti selvitti, missä nykyinen hallitus on mielestään onnistunut ja missä jäi parantamisen varaa.

Lapsuuden loppu

Kolmas kerta voisi sanoa toden, mutta sitä toimittaja Simo Ahtee ei uskalla Don Rosan haastattelussa yrittää.

Kieli, alkeet

Se että ihmiset käyttävät vapaamuotoisessa ilmaisussaan englanninkielisiä sanoja ja puhekielisiä muotoja, ei ole kielen rappiota. Se on tavallista kielellistä vaihtelua, kielen rikkautta, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Karhea kirja rikostoimittamisesta

Mielenkiintoisinta Oikeustoimittajien 30-vuotisjuhlakirjassa, Etusivun rikoksissa on juttuprosessien avaaminen ja toimittajan työhön liittyvät inhimilliset yksityiskohdat, kirjoittaa Marja Honkonen.

Höga inkomster med två roller

Personer som både är vd och chefredaktör, så kallade publishers, ligger på topp när man jämför förvärvsinkomsterna 2017 bland mediecheferna i Svenskfinland.

Othman fortsätter skriva

I veckan firades Henrik ”Otis” Othmans sista arbetsdag på Österbottens Tidning (ÖT). Othman hann jobba på ÖT, tidigare Jakobstads Tidning, i nästan 40 år. Han kommer som pensionär att titulera sig publicist.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta