Oma, lainaus vai varkaus?

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.

JOURNALISTI
26.5.2017

Nina Erho, teksti
Anna-Kaisa Jormalainen, kuvitus

Miten toisen tekemää sisältöä voi lainata hyvän tavan mukaisesti? Toisen julkaisemia tietoja käytettäessä lähde on mainittava aina.

Kun erityisasiantuntija Ulla Tiililä luki maaliskuussa Talouselämää, hän törmäsi tutun oloiseen sisältöön. Kyseessä oli toimittaja Saara Kohon verkkokommentti, jonka otsikko oli Ymmärrätkö sinä Kelan lomakkeiden kieltä? – Ammattijargon kertoo piittaamattomuudesta.

Kommentti sisälsi suoria lainauksia Tiililän Kielikelloon kirjoittamasta artikkelista ja hänen työnantajansa Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivuilta ilman viittauksia niihin. Vasta kun Kotus toivoi viittaamista, Talous-elämä lisäsi kommentin loppupuolelle viittauksen ja linkin Tiililän artikkeliin ja kertoi linkin jääneen pois vahingossa.

Tiililä hämmästelee tekstiä ja korjauksen tapaa. Koska suorien lainausten lisäksi myös suuri osa kommentin tiedoista ja ajatuksista oli peräisin hänen artikkelistaan, Kotuksen sivuilta tai lähteistä, joihin oli todennäköisesti päädytty niiden kautta, hänestä molempiin olisi pitänyt viitata jo tekstin alussa.

 

Talouselämässä ollaan eri mieltä. Toimittaja Saara Koho kertoo löytäneensä kommenttia tehdessään netistä Ylen jutun, Kotuksen sivut ja niiden kautta Vaasan yliopiston tutkimuksen aiheesta.

”Kommentissa on kerrottu lähdeaineistosta ja linkitetty alkuperäisiin teksteihin. On tärkeää, että tutkijat saavat kunnian työstään ja että lukija pystyy arvioimaan toimittajan käyttämien lähteiden luotettavuutta.”

Kotukseen Koho ei kuitenkaan viitannut, koska pitää suoria lainauksiaan sen sivuilta yleisesti tunnettuina tosiasioina. Hän myös korostaa, että kommentti ei ollut pelkkä referaattikokoelma, vaan sisälsi myös omia esimerkkejä ja ajattelua.

Päätoimittaja Emilia Kullaksen mielestä olennaista on, että teksti on kolumni. Sen tekijä muodostaa näkemyksensä eri lähteistä, eikä se ole uutinen eikä tieteellistä tekstiä.

”Kun tavoitteena on sujuva juttu, joka löytää lukijansa, jokaisen lähteen mainitseminen ei ole lukijan palvelua.”

 

Julkisen sanan neuvostossa JO7:ää on käsitelty pääosin toisten tiedotusvälineiden uutisten lainaamisen kannalta, puheenjohtaja Elina Grundström sanoo. Myös JSN:n periaatelausuma lainaamisesta painottuu toisten viestinten lainaamiseen.

Muunlaisesta lainaamisesta kanteluita tulee Grundströmin mukaan vähän, mikä kertonee, ettei se ole suuri ongelma.

”Ja miksi tarvitsisikaan varastaa journalismiin sisältöä, kun lainata voi kohtuullisen laajasti lähde asianmukaisesti mainiten? Vuosi vuodelta toimittajat laittavatkin enemmän lähdeviitteitä. Yleisö ei enää tahdo hyväksyä ’näin asia on’ -tyyppistä tekstiä ilman että kerrotaan, missä niin todetaan.”

Grundströmin mukaan JO7:ää on kuitenkin sovellettu ja voidaan soveltaa myös kirjojen, valokuvien tai tutkimusartikkeleiden lainaamiseen.

 

Vuonna 2011 JSN antoi MTV3:lle langettavan kanavan käytettyä verkkouutisessaan Kari Tapion kuolemasta Wikipedian tietoja sitä mainitsematta. JSN:n mukaan lähde olisi pitänyt mainita näkyvästi heti otsikossa tai uutisen alussa, koska uutinen perustui lähes pelkästään Wikipedian tietoihin. Kun lähde lisättiin, viittaus ei ollut riittävän selvä, eikä korjatussa uuti-sessa mainittu tai pahoiteltu laiminlyöntiä.

”Lainaamista koskevien päätösten painotus on ollut siinä, miten hyvin lähde on merkitty. Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että myös siteerauksen pituutta voidaan joutua arvioimaan”, Grundström sanoo.

Journalistiliiton lakimies Sanna Nikula sanoo, että juridista tekijänoikeussuojaa nauttii yksittäinen artikkeli tai siinä olevat omaperäiset ilmaisut, joita voi lainata lähde mainiten. Yksittäiset lauseet eivät lähtökohtaisesi nauti tällaista suojaa.

”Silti tietojen lähteen ilmoittaminen on hyvän tavan mukaista, jotta lukijalle syntyy oikea kuva.”

Journalistin ohje 7

JO 7: Myös toisen työtä käytettäessä on noudatettava hyvää tapaa. Lähde on mainittava, kun käytetään toisen julkaisemia tietoja.

Lisäksi JSN on antanut vuonna 2010 periaatelausuman lainaamisesta.



3 2021
Arkisto

Vaalikoneet vaikuttavat äänestyspäätöksiin. Millaista valtaa käyttävät koneiden tekijät?

Vaalikone ei ole lelu, vaan journalistinen tuote. Esimerkiksi Ylen vaalikoneen takana on kymmeniä tekijöitä, kymmeniä sivuja väitteitä ja yli puolen vuoden työ. Miten vaalikone rakennetaan reilusti? Miten siitä pitäisi kertoa käyttäjille?

Journalistiliitto on aina vaatinut mahdottomia

Loma, viisipäiväinen työviikko tai työehtosopimukset tuntuivat mahdottomilta ajatuksilta ennen kuin riittävä määrä ihmisiä alkoi vaatia niitä. ”Ei riitä, että jäämme vain puolustamaan saavutettuja etuja”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Ilahduit, kun viisi alaistasi lähti kilpailevaan lehteen, Arno Ahosniemi

Kauppalehden vastaava päätoimittaja esittää olevansa ikäistään vanhempi mies, joka odottaa turhaan työtarjousta Etelärannasta.

Koskelan surman uutisoinnissa jäi kertomatta, kuka leikkasi lapsilta

”Helsingistä piirtyy uutisten kautta omituinen kuva kaupunkina, jossa jokin mystinen luonnonvoima kasvattaa luokkakokoja ja näkymätön käsi silppuaa erityisopetuksen kelvottomaan kuntoon”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Historian ensimmäinen toimittajien työehtosopimus on ­allekirjoitettu! Edessä työnantajan Åke Heiniö ja Arvi V. Mäkinen sekä työntekijöitä edustanut Jyrki Juuti, takana Pauli Strandén ja Esko Muinonen vuonna 1967. Kuva: Uuskuva. SJL. KA.

Satavuotias Journalistiliitto aloitti pienenä herrakerhona ja kasvoi vahvaksi ammattiliitoksi

Journalistiliitto on taistellut journalistien oikeuksien ja paremman journalismin puolesta jo vuosisadan - työnantajan ja itse tsaarin vastustuksesta huolimatta.

Konflikten tar kontextens plats

”Nyhetsmedier kan inte bortförklara sitt ansvar för förvirringen genom att peka finger mot myndigheter och politiker”, skriver Dan Lolax.

Auttaisiko työvälinepooli, jos etätyö jää pysyväksi?

Ergonomisen työskentelyn järjestäminen ei ole yksin työntekijän vastuulla – ei työpaikalla eikä kotona työskennellessä, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Tuomas Aalto.

Virus muuntuu, mutta sitä ei muunneta

”Joskus kieleen vakiintuu yhdyssanoja, jotka tarkoittavat keskenään samaa, vaikka niiden osat ovat eri järjestyksessä ja toinen on muutenkin saattanut vaikuttaa toista epäloogisemmalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Pikkukengillä potku omaan takapuoleen

Kiitos siististä sisätyöstä, ajatteli Heikki Kuutti hyisenä pakkaspäivänä. Sitten uutispäällikkö sai juttuidean.

Journalistien työttömyyskassa Finka sulautuu osaksi uutta jättikassaa

Uudesta kassasta tulee Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Kolmen kassan yhdistyminen tuo liitolle säästöjä ja lisää kassan yhteiskunnallista vaikutusvaltaa.

Näin tekijänoikeusrahat kiertävät

Tekijänoikeusjärjestö Kopioston kautta kulkee vuosittain noin 50 miljoonaa euroa, jotka se jakaa eteenpäin tekijänoikeuksien haltijoille.

Nitrodiskotaiteilija on poissa

Taittaja-graafikko Hannu Marttinen 12. 9. 1945 Helsinki – 10. 2. 2021 Hämeenlinna

Pienestä naisesta jäi iso jälki

Toimittaja Leena Seretin 11. 11. 1959 Kemi – 28. 1. 2021 Sipoo

Päätoimittaja puolusti koskiluontoa ja periaatteitaan

Päätoimittaja Seppo Vento 13. 6. 1930 Vesanto – 9. 2. 2021 Joensuu

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta